On mies

jota olen tapaillut jonkun aikaa. Molemmille on ok että edetään rauhassa. Livenä pussailemme, hymyilemme, nauramme, panemme ja kaikki on oikein kivasti. Emme keskustele asioista paljon, koska olemme niin uusia tuttavuuksia toisillemme. Ainakin itselläni sellaiset syvälliset keskustelut tulevat ajan kanssa, jos synkkaa.

Luulin aluksi että tämä mies on sellainen supervauhdilla etenevä romantikko, kun hän kiehnäsi kiinni minussa ja heti kun pääsin kotiin niin tekstaili, että milloin nähdään taas.

Olen aina ollut pikkumainen ja hirveän analysoiva viestien suhteen, mutta minua ärsyttää että hänen viestiensä sävy on muuttunut sellaiseksi arkiseksi. Ei enää sydämiä eikä sellaista samanlaista kuin vähän aikaa sitten. Sellaista. Flirttiä. Ei sellaista ole.

Ja sitten tuntuu, että minä aina kärtän tapaamisia, mutta se saattaa olla omaa kuvitelmaanikin. En tiedä, jotain piti sanoa... mies on muutenkin vähän ei-niin-välkky mitä tulee viesteihin, hän usein unohtaa vastata kysymyksiin ja vasta huomautuksen jälkeen vastaa. Vaikea kuvitella, että tekisi sen tahallaan, mutta eihän sitäkään koskaan tiedä.

Ehkä eniten pelkään, että mietiskelen näitä asioita liikaa itsekseni ja pimahdan miehelle ihan turhaan ja kaikki menee pilalle. Kerran jo vähän kiukustuin, mutta se oli sellainen asia ja en jaksa sitä nyt selostaa.

Olen myös miettinyt että voiko tuollainen johtua siitä, että nyt kun olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja edenneet seksiin, niin enää ei tarvitse ns. "varmistella" että toista kiinnostaa, joten ei tarvitse viesteihinkään panostaa sitten niin paljon kuin silloin, kun oli epävarmaa että jatkuuko tapailu vai ei, silloin kun oli nähty vasta jotain 2 kertaa.

Hänellä on raskas tapahtuma lähihistoriassa ja ymmärrän että se vie energiaa, ja siis se on oikeasti tuore juttu eikä mikään puolen vuoden takainen pikku murhe.

Ja hän on itse sanonut ettei etsi mitään säätöä, joten uskon hänen sanaansa enkä kuuntele perinteisiä pilluhaukka -kommentteja.

Ongelma on siis SE ETTÄ minä analysoin viestejä ja koen ne aina vähän negatiivisina ja ei niin innokkaina, mutta livenä kaikki sujuu loistavasti ja molemmat ovat yhtä hymyä. Että kumpaa tässä nyt pitäisi uskoa, viestejä vai livetapaamisia?