Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla tälläistä, että hoidatte sukulaisen lasta, ja saatte haukut!?
21.10.2021 |
Hoidettu usean vuoden loma-aikoina sukulaislasta, joka alkaa olla murrosiässä. Kivaa aktiivista tekemistä normaalin perheen kanssa/ mukana. Nyt on kaksi kertaa tullut viestillä lapsen visiitin jälkeen meille haukut, miten perseestä me olemme ja lapsi satuillut sitä ja tätä vierailunsa jälkeen että mitä ”epäkohtia” oli. Aivan uskomattomalta tuntuu, pahalta siis. Olemme syöttäneet, juottaneet, leikittäneet täysin yksipuolisesti tätä lasta monen vuoden ajan. Keksineet ulkoilua ja fiksua yhteistä tekemistä.
Tuon ikäinen puhuu/ puhui myös vanhemmistaan seuraavasti:
- Ei halua heitä kanssaan mihinkään
- Ei halua heidän kanssa lomaansa viettää
- Vanhemmat huutaa hänelle
yms ja me ajateltiin vanhempien haukkumisen sijasta, että tuo on normaalia teinin/ uhmaikäisen juttua
Mies sanoi mielensä pahoittaneena että ikinä ei enää tätä lasta oteta meille vierailulle.
Aivan hirveä fiilis kaikilla.
Voiko olla kyse jostain että
- vanhemmalla mielenterveysongelmia?
- vanhemmalla itsellään on huono omatunto kun ei ole itse järjestänyt lomatekemistä oman jälkikasvunsa kanssa?
- vanhemmalla huono omatunto tai riittämättömyys siitä ettei huomioi omia saati muidenkaan lapsia…?
Onko muut kohdanneet mitään vastaavaa sukulaisten taholta.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta. Sinuna sanoisin perheelle, että kiitti, mutta riitti. Oikeasti.
Mies ilmoitti että nyt riitti, että ei vie koskaan enää tätä lasta mihinkään, ei luistelemaan, ei laskettelemaan, ei ulkoilemaan, ei mene synttäreille, ei kutsu meille, ei soita, ei lähetä viestiä, kun palkkana hoivasta ja kiinnostuksestamme on HAUKUT sekä lapselta että vanhemmalta. Lisäksi ilmoitti että nyt lopetti myös auttamasta/ konsultoimasta mitenkään tätä perhettä, myös vanhemmat mukaan lukien.
Kaikkia ei vaan voi pelastaa/ miellyttää. Ei olla nukuttu silmäystäkään kun tämä haukkuminen vaivaa ja loukkaa niin.
Ap
Toivottavasti elämä kohtelee sua jatkossakin noin hyvin, että TUOLLAISESTA on varaa vetää noin kovat reaktiot. Miehesi on oikeassa ja nyt vaan unta simmuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoidan lähisukulaisen lasta melko säännöllisesti. Kerran oltiin koko päivä reissussa kahdestaan kun lapsi oli 4-vuotias. Vietettiin kiva päivä lasten tapahtumassa. Lähdön hetkellä laitoin vanhemmilleen viestin että ollaan 20 min myöhässä, eli lapsi ei ole kotona sovitusti 20:00 vaan 20:20. Ok, ei mitään, aja varovasti. Oltiin perillä tosiaan 20 yli ja sain kuulla miten heillä on nyt koko viikonloppu pilalla kun lapsen iltapalan syönti ja nukkumaanmeno myöhästyy 20 min. Oli siis perjantai. Kuulemma mökkireissukin menee jo valmiiksi mönkään kun seuraavankin päivän ruokailuja täytyy myöhästyttää.
Käännyin pois ja lähdin ajamaan kotiin. Olkaa hyvät vaan. Onneksi meillä oli sentään mukava päivä yhdessä.
Siis lapsi ei ole suoraa teitä haukkunut vaan uskotte saman tien selvästi sekopäisten vanhempien sanat.
Entä jos se teini on vaikka sanonut jotain tyyliin että teillä on niin kivaa että asuisi mieluummiin teillä kuin kotonaan ja ääliövanhemmat sitten tuosta ovat kilahtaneet.
Te sitten katkaisette teiniin saman tien välit ja hän jää tyhjän päälle.
Kannattaa olla ainkin satavrama että lapsi on jutun aloittanut ennen kuin kostatte hänelle.
Ap, ymmärrän että tuntuu todella pahalta mutta älkää hylätkö lasta tämän takia, se olisi todella kelju temppu. Lapsi näkee tilanteessa vain sen että häntä ei enää haluta teille kylään ja se on ilmeisesti hänen syytä. Olette lapselle tärkeitä aikuisia.
Ensi tapaamisella selvittäkää tilanne suoraan lapsen kanssa. Kysykää viihtyykö hän teillä, ja kertokaa että teille tuli tosi paha mieli hänen sanoistaan koska te pidätte hänestä ja haluatte olla hänen kanssaan. Eli olkaa tilanteessa välittäviä aikuisia tälle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensi tapaamisella selvittäkää tilanne suoraan lapsen kanssa. Kysykää viihtyykö hän teillä, ja kertokaa että teille tuli tosi paha mieli hänen sanoistaan koska te pidätte hänestä ja haluatte olla hänen kanssaan. Eli olkaa tilanteessa välittäviä aikuisia tälle lapselle.
Miten te voitte olla niin varmoja että ovat hänen sanojaan? Ihan selväksi on tullut että vanhemmat ovat mielipuolia eikä lapsi ole ap:lle sanonut suoraa mitään muuta kuin että ei tykkää vanhemmistaan.
Tämän takia sitten hylätään hänet ja annetaan hänen kärsiä vielä pahemmin noista hulluista vanhemmista.
Ongelman ydin onkin mielestäni siinä, että vanhemmat ryhtyivät negatiiviseen viestittelyyn, vaikka lapsella on todennäköisesti ollut hyvä kyläpaikassaan. Vanhempien olisi pitänyt osata suodattaa. Heidän olisi pitänyt osata ajatella, miltä lapsesta saattaa tuntua ja todennäköisesti tuntuu, jos kyläpaikka "hylkää" hänet.
Jatkoa ajatellen on vaikea tilanne, että vaikka haluaisikin olla lapsen kanssa, pitää jaksaa unohtaa tuollainen vanhempien kiittämättömyys ja hyökäävyys - vai pitääkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta. Sinuna sanoisin perheelle, että kiitti, mutta riitti. Oikeasti.
Mies ilmoitti että nyt riitti, että ei vie koskaan enää tätä lasta mihinkään, ei luistelemaan, ei laskettelemaan, ei ulkoilemaan, ei mene synttäreille, ei kutsu meille, ei soita, ei lähetä viestiä, kun palkkana hoivasta ja kiinnostuksestamme on HAUKUT sekä lapselta että vanhemmalta. Lisäksi ilmoitti että nyt lopetti myös auttamasta/ konsultoimasta mitenkään tätä perhettä, myös vanhemmat mukaan lukien.
Kaikkia ei vaan voi pelastaa/ miellyttää. Ei olla nukuttu silmäystäkään kun tämä haukkuminen vaivaa ja loukkaa niin.
Ap
Ihan hyvällä: reagointisi ja tekstisi ei kuulosta ihan terveeltä. Ei myöskään kuulosta siltä, että olisit(te) aidosta auttamisen halusta / rakkaudesta KETÄÄN kohtaan tehneet sitä, mitä olette tehneet.
Terveen ihmisen reaktio ei ole sellainen, että negatiivista palautetta saadessaan ryhtyy kiukuttelemaan ja protestoimaan, haukkumaan selän takana ja epäilemään palautteen antajan mielenterveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta. Sinuna sanoisin perheelle, että kiitti, mutta riitti. Oikeasti.
Mies ilmoitti että nyt riitti, että ei vie koskaan enää tätä lasta mihinkään, ei luistelemaan, ei laskettelemaan, ei ulkoilemaan, ei mene synttäreille, ei kutsu meille, ei soita, ei lähetä viestiä, kun palkkana hoivasta ja kiinnostuksestamme on HAUKUT sekä lapselta että vanhemmalta. Lisäksi ilmoitti että nyt lopetti myös auttamasta/ konsultoimasta mitenkään tätä perhettä, myös vanhemmat mukaan lukien.
Kaikkia ei vaan voi pelastaa/ miellyttää. Ei olla nukuttu silmäystäkään kun tämä haukkuminen vaivaa ja loukkaa niin.
Ap
Ihan hyvällä: reagointisi ja tekstisi ei kuulosta ihan terveeltä. Ei myöskään kuulosta siltä, että olisit(te) aidosta auttamisen halusta / rakkaudesta KETÄÄN kohtaan tehneet sitä, mitä olette tehneet.
Terveen ihmisen reaktio ei ole sellainen, että negatiivista palautetta saadessaan ryhtyy kiukuttelemaan ja protestoimaan, haukkumaan selän takana ja epäilemään palautteen antajan mielenterveyttä.
Kyllä terve ihminen suojaa itseään ja jaksamistaan ja omaa mielenterveyttään ja mahdollisesti myös omia lapsiaan tälläisiltä. Ap kertoo että haukuttu jo useamman kerran, viittaa vanhemman pers. häiriöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki vastaajat on 110% Apn takana tässä ketjussa:
Vanhempi ei ole normaali
Lapsi tästä eniten kärsii ja varmaankin elää ainakin hieman huonossa ympäristössä
Vanhempi on niin dominoivassa asemassa että Ap ei voi lasta koskaan ”pelastaa” tai tietää absoluuttista totuutta mitä siellä kotona tapahtuu
Vaikka Ap on tärkeä aikuinen lapselle; ei ole hänen tehtävänsä taistella mielenvikaisten aikuisten kanssa
Anna olla! Älä astu enempää p-kaan.
Näissä keisseissä on erittäin ikävää silloin, kun on tavattoman kiintynyt lapseen/lapsiin. Silloin on vaarana, että vanhempi kävelee mennen tullen yli ja puukottaa selkään, kun kaikesta huolimatta haluaa olla yhteyksissä lapsen/lasten takia. Kokemusta on tällaisesta. Jälkiviisaana melkein sanoisn, että ei kannata ryhtyä kenenkään kanssa syvempiin tekemisiin. Kyyninen näkemys, kyllä.