Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masentaa ja ahdistaa kun kukaan ei välitä
21.12.2014 |
Tosi paha mieli :( :`( . Minusta ei välitä kukaan eikä kukaan ole kiinnostunut minusta. En ole kenellekkään arvokas. Kukaan ei odota mun vierailujani ja minusta ei iloitse kukaan. Oon semmonen ihan kiva, ei mua siis vihata mutta ei kukaan ole kiinnostunut tai pidä "ihmeellisenä" ja arvokkaana yksilönä niinkuin jokaisen tulisi kokea olevansa.
Sori itsesääli. On vaan niin kurja mieli tästä. Minä aikuinen ihminen makasin äsken pöydän alla itkemässä kun tuli niin huono mieli ja halu päästä jonnekin suojaan. Nyt tämä ehkä auttaa kun vuodatan tänne ja jatkan iltaani!
Kommentit (64)
Vuosien yksinäisyyden lopuksi minäkin katkeroiduin niin, että aloin vihata ihmisiä. Halusin tehdä jotain todella pahaa, kostaa kaikille. Ja se kaikki vain siksi, että koin tulleeni syrjäytetyksi eikä mulla ollut ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoudu esim. lastenhoitajaksi johonkin tai vaikka pitämään seuraa vanhuksille. He usein arvostavat ja välittävät :)
Elämässä tulee kyllä vielä parempia kausia, usko pois vaan! Oot kaunis ja oikeasti tärkeä.
Tuttu juttu itsellenikin.Tänään tuntui siltä,että haluan hypätä junan alle -kukaan ei varmasti jäisi kaipaamaan!Ei varmasti kukaan lue edes tätä,saatikka vastaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu itsellenikin.Tänään tuntui siltä,että haluan hypätä junan alle -kukaan ei varmasti jäisi kaipaamaan!Ei varmasti kukaan lue edes tätä,saatikka vastaa.
Sama. Veli ainoa kontakti maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi vanha ketju. Siis vm 2014. Mitähän ap:lle kuuluu nyt? Ilmeisesti tämä on kuitenkin yleinen ongelma. Se joka kokee olevansa yksin - ei ole yksin. Meitä ja heitä on paljon. Niin myös elämässä pettyneitä ja siipeensä saaneita. Ja niitä jotka kokevat olevansa umpikujassa joka suhteessa. Perheen, työn, opiskelun ja elämän suhteen. Kaikki on jo katsottu: vuosien terapiat. Rikkinäistä on yritetty paikata, mutta elämä ei ole parantunut. Mitään ei ole enää odotettavissa. Paitsi kuolema.
Ja kaikille polyannoille siellä. Lenkkeily ei ole vastaus kaikkeen.
Päädyin tänne kun googletin "kukaan ei välitä". Mulla on perhe, ihanat lapset joihin on hyvät, läheiset välit..mies, joka on ns kiltti, kunnollinen, mutta puhumaton ja ehkä jopa välinpitämätön. Mutta ystäviä ei ole 😔. Olen yrittänyt pitää yteyttä niihin muutamiin, joita pidän ystävinä, mutta huomaan, että kelpaan vain silloin kun ei muita ole...olen hätävara jos sitäkään. Vanhemmilleni en ole koskaan merkinnyt mitään, koen olleeni huono tai tosi huono...olen korkeakoulututkinnon suorittanut, vakituisessa koulutusta vastaavassa työssä mutta silti olen mitätön ja arvoton vanhemmilleni. Tosiaan, jo aikuiset lapset ovat voimavarani, mutten heitäkään halua rasittaa ajatuksillani. Töissä minuun suhtaudutaan vähättelevästi, vaikka suoriudun tehtävistäni siinä kun toisetkin..minut ohitetaan ja se lisää arvottomuuden tunnetta. Mikä siinä on, että jos olet kiltti, kaikille mukava ihminen, niin saat p****aa niskaan tai pahempi, sua ei edes ole! Olen niin kyllästynyt olemasn näkymätön! Mutta mihin se muuttuisi kun olen kait sit vaan niin mitäänsanomaton, liian tavallinen. Olen tosi yksinäinen, avioliitossa yksinäisyys on raastavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan tappaa itseni elämä on tylsää kukaan ei välitä .... (oon lapsi )
Jokainen ihminen on arvokas ja erityinen, ainutlaatuinen. Ihmisen arvo ei perustu siihen, että häntä arvostetaan ja rakastetaan, vaan siihen, että Jumala on luonut hänet kuvaksensa ja puhaltanut elämän henkäyksensä häneen. Tälle ei kukaan mahda mitään – et edes sinä itse :) Ongelmasi olisi näin ollen, ettet tunne omaa arvoasi etkä usko siihen? Tämä ei kuitenkaan muuta tosiasioita.
_____________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kauhee olo kun kukaan ei välitä musta tuntuu kun mä en saa ees auttaa.
Ap sinä olet tärkeä!
Virtuaalihali täältä kaukaa sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein koko ikäni on ollut arvoton olo ja ettei juuri kukaan välitä. Yläasteella sain paljon kavereita ja oli olo, että välitetään. Nyt aikuisena kaverit/ystävät pudonneet matkasta melkein kaikki. Aina en syytä edes tiedä. Uusia ystäviä todella vaikea saada. Kateellisena katson facesta kun muut hehkuttaa ystäviään sydänten kera, ei puhettakaan että mua hehkutettaisiin.. Kaikki muu elämässä kuta kuinkin mallillaan, mutta välittävät ihmiset puuttuu. Siksi olen ajoittain onneton, en voi nauttia elämästä täysillä.
Tervetuloa kerhoon.
Ihmiset yleensä välittävät niistä, jotka ovat heille jollain tavalla hyödyllisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama vaivannut pitkään. Lisäksi tämä on sellaista että tosiaan kyllä kaipaan nimenomaan huomiota muilta enkä sitä että olisin tärkeä vain siksi että minulle voi valittaa omista ongelmistaan. En itsekään kaipaa että voisi valittaa ja ruikuttaa jollekin (käyn terapiassa jo) vaan että jotakuta kiinnostaisi mitä ajattelen ja tunnen jne, mutta kaiketi olen liian vakava ja tylsä jotta kognitiiviset toimintoni herättäisi mielenkiintoa. Pitäisi olla sellainen joka heittää läppää ja nauraa koko ajan.
Jeesukselle olet tärkeä. Äärettömän tärkeä.
Monesta tuntuu tolle, et oo ainut. Kaikki tohottaa vaan omia juttujaan.
Voi pieni kulta!! En osaa sanoa mitään mikä lohduttaisi sinua. Olen itse ihan samassa tilanteessa. Yksinäisyyden lisäksi mulla on lukuisia muita vastoinkäymisiä joista pitää selviytyä aivan yksin. Usein tuntuu että tämä elämä on liikaa. En tiedä mitä tehdä. Minäkin valitan tänne koska ei ole ketään kenelle puhua.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu itsellenikin.Tänään tuntui siltä,että haluan hypätä junan alle -kukaan ei varmasti jäisi kaipaamaan!Ei varmasti kukaan lue edes tätä,saatikka vastaa.
Kyllä varmasti joku sinua kaipaa!!!
Itse en ole yksinäinen, mutta kaipaan tytärtäni joka ei valitettavasti halua olla yhteydessä jonka kuitenkin pelkään olevan yksinäinen.
Jokaisella on joku tässä maailmassa.
Kaikille yksinäisille neuvoksi; ottakaa vanhempiinne tai lapsiinne rohkeasti yhteyttä ja olkaa heidän elämässä mukana. Älkää odottako että teidän luokse tullaan, menkää te heidän luokse.
Vierailija kirjoitti:
Voi pieni kulta!! En osaa sanoa mitään mikä lohduttaisi sinua. Olen itse ihan samassa tilanteessa. Yksinäisyyden lisäksi mulla on lukuisia muita vastoinkäymisiä joista pitää selviytyä aivan yksin. Usein tuntuu että tämä elämä on liikaa. En tiedä mitä tehdä. Minäkin valitan tänne koska ei ole ketään kenelle puhua.
Jaksamista ja tsemppiä sinulle
Alue: Aihe vapaa
Samanlaisia tuntemuksia minullakin. Olen yrittänyt pitää itsestäni huolta ja harrastaa liikuntaa ja kaikkea, mutta sitten tulee taas se olo että minkä ihmeen takia teen niin, kun kukaan ei välitä kuitenkaan. Yöt on yleensä pahimpia, ja aina kun näkee esim. pariskuntia tai ystävyksiä pitämässä hauskaa niin tulee paha mieli. Ehkä pahinta on se, ettei ketään oikeesti kiinnosta.