Kokemuksia osa-aikatyöstä ja ns. "nollasopimuksista"?
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/26726-harva-uskaltaa-kertoa-tasta-omalla-nimellaan-ja-kuvallaan-mutta-minulla-ei-taida-olla-enaa-mitaan-menetettavaa
Tuon artikkelin luettuani haluaisin keskustella tästä itseäni ja varmasti monta muuta suomalaista koskevasta asiasta, eli osa-aikatöistä. Olen itse osa-aikatyöläinen, ja pääosin töitä hakiessani varteenotettavat paikat ovat olleet nimenomaan osa-aikatöitä, hyvin harvoin kokoaikaisia. Olen myös joutunut työtilanteisiin, joissa olen käytännössä työskennellyt kokoaikatyöläisen verran, mutta saanut palkkaa huomattavasti vähemmän.
Mitä kokemuksia sinulla on osa-aikatöistä tai ns. nollasopimuksista? Onko osa-aikatyö sinulle varteenotettava vaihtoehto nykyisessä elämäntilanteessa, vai oletko osa-aikatöissä nimenomaan kokoaikatyön puutteen vuoksi? Onko arkesi vaivattomampaa/vaikeampaa osa-aikatöiden vuoksi? Teetkö vain yhtä osa-aikatyötä, vai yhdisteletkö eri osa-aikaisuuksia toisiinsa? Pärjäätkö osa-aikatöillä taloudellisesti?
Aihe kiinnostaa minua kovasti, joten toivottavasti tämä herättää keskustelua. :)
Kommentit (59)
Olen nollatuntisena, mutta tähän mennessä on ollut vähintään yksi vuoro viikossa. Olen töissä 4-45h viikossa, se vaihtelee tosi paljon. Tulen toimeen ihan hyvin, vaikka välillä jää kuukauden tunnit siihen n. 40:een. Kaupan ala kuitenkin niin lisät siihen päälle niin kyllä sillä pärjää. Saisin varmaan jotain kelalta siihen päälle, mutta en jaksa niiden kanssa olla tekemisissä jos ei ole pakko :D pärjään niin vähällä rahalla ja oon ihan tyytyväinen tähän eloon.
Välillä tulee näitä äkillisiä tuurauksia, yhden tein joskus jollain 3h varoitusajalla mutta oon niistä myös kieltäytynyt pari kertaa. Yleensä ne on kuitenkin päivää ennen jo tiedossa. Ymmärrän kyllä että jos on kauhean aktiivinen sosiaalielämä niin tämmöseen on vaikeeta sopeutua mutta mulle sopii osa-aikaisuus ja tietynlainen kaavattomuus hyvin. Ei ehdi kyllästyä ja saa olla vapaalla välillä vähän enemmän :d
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 21:10"]
Kyllähän työnantaja haluaa hyvän työntekijän pitää ja pyrkii varmasti sovittelemaan työntekijöiden työvuoro- ja vapaatoiveita parhaansa mukaan. Harva esimies on työelämässä ihan vaan vittuillakseen alemmilleen ja hankaloittaakseen näiden elämää, eiköhän päämäärä ole yhteinen: tehdä työtä firman eteen ja saada siitä palkkaa. Uuden työntekijän perehdyttäminen on niin raskasta puuhaa, ettei huvikseen porukkaa vaihdeta. Se, mikä näkyy työntekijälle ei ole kaikki vaiva, myös palkanlaskennan puolella ihmisten vaihtuminen teettää työtä ja murhetta.
Jos työntekijä on ilmaissut halunsa tehdä enemmän tunteja, se tulee työnantajan ottaa vuoroja suunnitellessa huomioon, jos niitä vuoroja vapautuu. Tietysti täytyy aina muistaa, että ei kukaan halua antaa enempää vastuuta sellaiselle, joka on täysin tumpelo tai jonka työvuorossa tulee vaan hävikkiä tai tappiota, esim. kaupan alalla jos palkkakustannukset ylittää myynnin. Pitää olla palkkansa arvoinen ja vähän ylikin että taloonkin jää jotain, sellaisesta työntekijästä työnantaja ilman muuta pitää kiinni ja herkällä korvalla kuuntelee.
[/quote]
Tämähän olisikin ihanteellista: molemmat puhaltavat yhteisen hyvän eteen ja ovat reiluja toisiaan kohtaan. Harmillista, että aina hommat eivät mene näin kitkattomasti. On firmoja, jotka vetävät kostoksi vuoroja pois työntekijän esittäessä toiveita (ei siis ainoastaan siksi, että työntekijä olisi tupeloinut!). Esimerkiksi Vuosaaren Subwayssa tämä on uutisoinnin perusteella varsin tuttua. Ja minusta on ehdottomasti parempi vaihtoehto luopua tunaroivasta työntekijästä kokonaan kuin roikottaa tyhjillä nollasopimuksilla osaamatonta työntekijää - ja tällaista olen myös kuullut tehtävän.
Minä en omassa esimerkissäni voinut juuri vaikuttaa työvuoroihini. Minulle saatettiin vallan hyvin ilmoittaa edellisenä iltana, ettei tarvitse tulla seuraavana päivänä. Työpaikalle ilmaannuttuani taas minulla ei ollut mitenkään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuinka pitkä päivästä tulisi, joten sovittu meno saattoi vallan hyvin "unohtua", tai minun oletettiin luopuvan menosta töiden vuoksi. Eikä tuo ollut itse asiassa kiusantekoa minua kohtaan: hänen tavoitteensa oli pitää minut mahdollisimman edullisena työntekijänä. Minulle taas tämä työpaikka oli kaikkea muuta kuin ihanteellinen, vaan pikemminkin kalliimpaa kuin työttömänä oleminen. Ja se jos mikä on ristiriitainen yhtälö.
Toki varmasti on yrityksiä, jotka nimenomaan pelaavat työntekijän kanssa yhteen. Ja sellainen yritys on kullanarvoinen. Onneksi saan kunnian paraikaa työskennellä sellaisessa tämän huonon kokemukseni jälkeen.
Ap
Olen ollut muutaman vuoden nollasopimuksella. Seuraavan päivän työvuoron tiedän aikaisintaan iltapäivällä, tai parin tunnin varoitusajalla. Kommivuorotyö. Palkka vaihtelee paljonkin tuntien mukaan. Kaikkeen tottuu.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:03"]
Olen ollut muutaman vuoden nollasopimuksella. Seuraavan päivän työvuoron tiedän aikaisintaan iltapäivällä, tai parin tunnin varoitusajalla. Kommivuorotyö. Palkka vaihtelee paljonkin tuntien mukaan. Kaikkeen tottuu.
[/quote
Pystytkö suunnittelemaan lainkaan elämääsi? Itseäni ahdisti aika paljon, kun minulle saattoi tieto seuraavasta työpäivästä tulla edellisen päivän iltana myöhään. :/
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:03"]
Olen ollut muutaman vuoden nollasopimuksella. Seuraavan päivän työvuoron tiedän aikaisintaan iltapäivällä, tai parin tunnin varoitusajalla. Kommivuorotyö. Palkka vaihtelee paljonkin tuntien mukaan. Kaikkeen tottuu.
[/quote
Pystytkö suunnittelemaan lainkaan elämääsi? Itseäni ahdisti aika paljon, kun minulle saattoi tieto seuraavasta työpäivästä tulla edellisen päivän iltana myöhään. :/
[/quote]
En suunnittele. Ensin se ahdisti, ehkä ensimmäiset puoli vuotta. Nykyisin siihen on niin turtunut tai tottunut. Ajattelen aina "kyllä paitsi jos olen töissä..". Toisaalta yllätysvapaapäivät on kivoja kunhan tilillä on rahaa sopivasti. Toisaalta silloinkin pitää vahtia puhelinta. Kesäloman sain pitää lokakuussa, täytyi tuurata muita työntekijöitä kesän ajan. Ehkä olen vieroittunut normaalista työelämästä liikaa, sillä en koe tässä mitään epätavallista...
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:03"] Olen ollut muutaman vuoden nollasopimuksella. Seuraavan päivän työvuoron tiedän aikaisintaan iltapäivällä, tai parin tunnin varoitusajalla. Kommivuorotyö. Palkka vaihtelee paljonkin tuntien mukaan. Kaikkeen tottuu. [/quote
Pystytkö suunnittelemaan lainkaan elämääsi? Itseäni ahdisti aika paljon, kun minulle saattoi tieto seuraavasta työpäivästä tulla edellisen päivän iltana myöhään. :/ [/quote] En suunnittele. Ensin se ahdisti, ehkä ensimmäiset puoli vuotta. Nykyisin siihen on niin turtunut tai tottunut. Ajattelen aina "kyllä paitsi jos olen töissä..". Toisaalta yllätysvapaapäivät on kivoja kunhan tilillä on rahaa sopivasti. Toisaalta silloinkin pitää vahtia puhelinta. Kesäloman sain pitää lokakuussa, täytyi tuurata muita työntekijöitä kesän ajan. Ehkä olen vieroittunut normaalista työelämästä liikaa, sillä en koe tässä mitään epätavallista...
[/quote]
Sitä minäkin pelkään, että tämä alkaa olla aika tavanomaista verrattuna ihan kokoaikaiseen työhön. Varmasti tämä sujuisi osan aikaa, mutta tuntuu hurjalta, että useampi vuosi tai vaikkapa vielä kauemmin menisi elämä siten, että ei pystyisi suunnittelemaan arkeaan muutamaa päivää pidemmälle. Ei ihminen pidemmän päälle voi olla jatkuvasti hälytystilassa siltä varalta, että saisiko mahdollisesti työtä - uskon, että se käy ennen pitkää tosi kuluttavaksi.
Mutta toivottavasti ja hyvä, mikäli sinä saat yhdisteltyä tämän toimivasti omaan arkeesi. :)
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:29"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 22:03"] Olen ollut muutaman vuoden nollasopimuksella. Seuraavan päivän työvuoron tiedän aikaisintaan iltapäivällä, tai parin tunnin varoitusajalla. Kommivuorotyö. Palkka vaihtelee paljonkin tuntien mukaan. Kaikkeen tottuu. [/quote
Pystytkö suunnittelemaan lainkaan elämääsi? Itseäni ahdisti aika paljon, kun minulle saattoi tieto seuraavasta työpäivästä tulla edellisen päivän iltana myöhään. :/ [/quote] En suunnittele. Ensin se ahdisti, ehkä ensimmäiset puoli vuotta. Nykyisin siihen on niin turtunut tai tottunut. Ajattelen aina "kyllä paitsi jos olen töissä..". Toisaalta yllätysvapaapäivät on kivoja kunhan tilillä on rahaa sopivasti. Toisaalta silloinkin pitää vahtia puhelinta. Kesäloman sain pitää lokakuussa, täytyi tuurata muita työntekijöitä kesän ajan. Ehkä olen vieroittunut normaalista työelämästä liikaa, sillä en koe tässä mitään epätavallista...
[/quote]
Sitä minäkin pelkään, että tämä alkaa olla aika tavanomaista verrattuna ihan kokoaikaiseen työhön. Varmasti tämä sujuisi osan aikaa, mutta tuntuu hurjalta, että useampi vuosi tai vaikkapa vielä kauemmin menisi elämä siten, että ei pystyisi suunnittelemaan arkeaan muutamaa päivää pidemmälle. Ei ihminen pidemmän päälle voi olla jatkuvasti hälytystilassa siltä varalta, että saisiko mahdollisesti työtä - uskon, että se käy ennen pitkää tosi kuluttavaksi.
Mutta toivottavasti ja hyvä, mikäli sinä saat yhdisteltyä tämän toimivasti omaan arkeesi. :)
[/quote]
Itseasiassa olen kyllä tänä aikana sairastunut masennukseen. Sitä en tiedä johtuuko tästä epäsäännöllisestä työrytmistä vai mistä. Näillä mennään silti ennemmin kuin työttömänä työnhakijana muiden epäonnekkaiden joukossa.
24, olen pahoillani tilanteestasi siinä tapauksessa. Ja itse asiassa en ole lainkaan yllättynyt, ja tämän sanon myötätunnolla.
Minusta työssäkäyvällä tulisi olla mahdollisuus (ja eikös näin lain mukaan olekin?) saada tietoonsa työvuoronsa vähintään viikkoa ennen työvuoron alkua. En vain tiedä, päteekö nollasopimuksiin samat säännöt, etenkin, kun työvuoroista voi tarvittaessa kieltäytyä. En vain tiedä, onko tuo mahdollisuus näennäistä, koska kieltäytyminen työvuorosta tarkoittaa vain kääntymistä toisen pystyvän puoleen, ja oman ja kenties ainoan tulonlähteen vaarantumista.
Ja kyllähän sekin kuluttaa, ettei ennalta voi tietää, tuleeko monta täysin tunnitonta työpäivää, vai useampi päivä täysiä ylitöitä. Onhan tämä työntekijän kannalta epäreilu ja myös kestämätön asetelma, ja ymmärrän täysin vertaamisen yrittäjän riskin kaatamisen työntekijän harteille. Ja näinhän sen ei pitäisi koskaan olla.
Ap
Tässähän on nyt tällainen juttu. Nollatyösopimus on lähes aina työntekijän kannalta ihan paska. MUTTA. Jos tämän maan talous ja työmarkkinat edes vähän noudattaisivat kysynnän ja tarjonnan lakeja, niin työnantajat joutuisivat kilpailemaan työntekijöistä. Tämä kilpailu tapahtuisi parantamalla palkkaa, tarjoamalla lisää töitä, parempaa ennakoitavuutta, mukavampaa työnkuvaa, yms yms. Tällöin paskasopparia tarjoava ei saa työntekijöitä tai saa vain huonoja -> yritys kaatuu jos ei muuta tapojaan. No, nyt mättää vain se, että talous on umpijumissa ja työmarkkinoiden joustamattomuus isossa kuvassa maailman huonoimpien joukossa (WEFn kilpailukykyvertailussa sijalla satakolkyt jotain). Kerropa ap, millä tavalla nollatyösopparien kieltäminen auttaisi taloutta. Aivan, ei mitenkään. Työn teettäminen kallistuu, jolloin työttömien määrä vain lisääntyy. Jäljelle jääneiden yritysten työllistäminen kallistuu, mutta työttömyyden kasvun takia ostovoima kansalla senkun vähenee.
Opiskeluaikoina ok. Olin tavaratalossa ensin määräaikaisena 8h/vko, määräaikaisuus loppui ja jäin 0h/vko sopimuksella. Olin noin kuukauden ilman yhtään työtuntia, mutta kävin jokaisessa palaverissa ja muutenkin näyin työpaikalla silloin tällöin kuulumisia jauhamassa. Vähitellen sain pari vuoroa viikkoon, suostuin aina tulemaan sijaistamaan sairaslomia ja mielistelin pomoa. Lopulta puolen vuoden päästä sain vakituisen 4h/vko sopimuksen. Tein kuitenkin aina yli 4 tuntia, useimmiten noin 15h/vko koska suostuin aina töihin kun pyydettiin. Lopulta sopimus korotettiin 8h/vko ja tein noin 15h/vko siitä eteenpäin. Opiskellessa täysin ok ja tosi hyvä tulon lähde. Muuten en alkaisi tuohon kuvioon..
Itse opiskelun jälkeen sain sopimuksen. Joskus oli töitä 5krt/vko, joskus ei kuukauteenkaan, ylikin. Joskus on soitettu, että "tuletko tunnin päästä töihin?". Pakko se oli mennä niinkin pienellä varoitusajalla jos rahaa tahtoi. En kyllä vanhempana tuollaiseen suostuisi.
Ap vastaa 26:lle: en osaa ottaa kantaa siihen, tulisiko nollatyösopimus hylätä tyystin. Onhan tämä sopimusmalli varmasti omialtainen esimerkiksi opiskelevalle, lisäansiota havittelevalle tai muussa sellaisessa elämäntilanteessa, että se ei ole se ainoa tulonlähde. Minusta on vain erittäin ongelmallista - ja nimenomaan työntekijälle - ottaa vastaan nollasopimus ainoana tulonlähdemahdollisuutena. Esimerkiksi linkittämässäni artikkelissa ongelmia tuli työntekijälle siinä, että hän työskenteli työtuntien puutteessa toiselle yritykselle. Ongelmakohdat: elämän ennustamattomuus, jatkuva hälytystilassa oleminen ja erityisesti työn kalleus. Muutaman tunnin vuoksi voi tulla oikeasti kalliiksi matkustaa satunnaisesti töihin. Sama ongelma osa-aikatöissä: jos osa-aikatyö on kauempana, pelkkä matkustaminen töihin voi kahmaista palkasta karhunosan.
Minä taas näen tässä taloustilanteessa sen, että yrityksillä on paljon työnhakijoita työpaikkaa kohden. Työnhakijat taistelevat työpaikoista ja yrittävät ylittää ne sadat muut ansioillaan, joten miksi yritys valitsisi juuri sen työntekijän, joka ei tyydy osa-aikatöihin tai nollasopimukseen? Yhden vaatiessa parempaa työsopimusta siirrytään seuraavaan, joka mahdollisesti suostuu huonoonkin työsopimukseen. En näe nollasopimusten ylläpitämistä mahdollisuutena talouden kohentamiseen, vaan lähinnä porsaanreikänä saada mahdollisimman edullinen työntekijä.
En rehellisesti ole niin isänmaallinen, että suostuisin yksilönä täysin omalta kannaltani haitallisiin sopimuksiin vain siksi, että ehkä joskus taloustilanne paranisi yhteiskunnassa. Minun kun pitää elää ihan konkreettisesti, ei pelkällä hyvällä filosofialla. Olen myös valitettavasti huomannut, että nämä ongelmalliset ja väliaikaisiksi tarkoitetut kuviot tapaavat jämähtää. Nollasopimuksenkin tuli alun perin olla vain marginaalinen, mutta se on laajentunut melko vakituiseksi käytännöksi etenkin vuokrafirmoilla. En usko, että käytännöstä luovuttaisiin, vaikka talous kohenisikin. Miksi yritykset luopuisivat tästä omalta kannaltaan edullisesta sopimusmallista hyvänäkään kautena? Voitto on aina voittoa.
Mulla on kai asiat hyvin kun näitä juttuja lukee, kun tiedän aina kuukauden työvuorot kuitenkin etukäteen, poislukien tietysti ne extravuorot joista ilmoitetaan useimmiten tosiaan viimeistään päivää ennen... Ja niihinhän ei ole pakko suostua, mutta suostun lähes aina ja sillä lailla erotun taas muista extraajista. Niitäkään vuoroja ei mitenkään hirveästi ole tarjolla...
Olen ollut myös vuokratyössä 0-40h sopimuksella ja se oli oikeastaan ihan jees, koska sai tosi helposti vapaapäivän jos tarvitsi. Siinä mielessä se oli inhottavaa, että työsuhteet loppui aina päivän tai vähemmän varoitusajalla, paitsi yhdessä paikassa oli reilu pomo, joka ilmoitti että kohta alkaa työt loppua, viikko tai kaksi on vielä tarvetta vuokratyöläisille. Sen tarkemmin ei osannut sanoa, mutta oli parempi kuin se puhelu "huomenna on sun vika päivä" tai se keskustelu kesken työpäivän "huomenna ei tarvitse enää tulla." Mut vuokratöitä sai aina myös lisää sitten...
t. 18
no ei kai tuomoisesta nyt sentään karenssia voi antaa!!??
jop kirjoitti:
no ei kai tuomoisesta nyt sentään karenssia voi antaa!!??
Voi antaa, ja on annettukin.
Itse tein vuosia 80% työaikaa ja tällä hetkellä teen 75%, kun opiskelen työn ohella. Normaali päivätyö ja vakituinen sopimus kuitenkin kyseessä. Eli jos muut työehdot ovat kunnossa, en voi muuta kuin suositella lämpimästi. En usko, että palaan enää kokopäivätöihin muuta kuin aivan poikkeustilanteessa.
N38
ei tessiä tms, ihan vaan pelkkää suorituspalkkaa ilman mitään minimiä. Effektiivinen liksa 120e/h siistiä sisätyötä. 5h/vrk 15pv/kk jaksaa tuota.
Minulle osa-aikatyö (30h/vko) sopii paremmin kuin kokoaikatyö. Palkka on riittävä ja kolme vapaata viikossa (joskus 2 tai 4 tasoitusviikoilla tai erikoistilanteissa ). En henkisesti edes jaksaisi viittä peräkkäistä päivää viikossa töitä (en ole sairas tai, työ on vaan vituttavaa).Työvuorot vaihtelevat, 3-vuorotyö.
Kyllähän työnantaja haluaa hyvän työntekijän pitää ja pyrkii varmasti sovittelemaan työntekijöiden työvuoro- ja vapaatoiveita parhaansa mukaan. Harva esimies on työelämässä ihan vaan vittuillakseen alemmilleen ja hankaloittaakseen näiden elämää, eiköhän päämäärä ole yhteinen: tehdä työtä firman eteen ja saada siitä palkkaa. Uuden työntekijän perehdyttäminen on niin raskasta puuhaa, ettei huvikseen porukkaa vaihdeta. Se, mikä näkyy työntekijälle ei ole kaikki vaiva, myös palkanlaskennan puolella ihmisten vaihtuminen teettää työtä ja murhetta.
Jos työntekijä on ilmaissut halunsa tehdä enemmän tunteja, se tulee työnantajan ottaa vuoroja suunnitellessa huomioon, jos niitä vuoroja vapautuu. Tietysti täytyy aina muistaa, että ei kukaan halua antaa enempää vastuuta sellaiselle, joka on täysin tumpelo tai jonka työvuorossa tulee vaan hävikkiä tai tappiota, esim. kaupan alalla jos palkkakustannukset ylittää myynnin. Pitää olla palkkansa arvoinen ja vähän ylikin että taloonkin jää jotain, sellaisesta työntekijästä työnantaja ilman muuta pitää kiinni ja herkällä korvalla kuuntelee.