Miten hyväksyt sen, että lapsensaanti pilasi sinut?

No jos lapsensaanti sattuukin pilaamaan ulkonäkösi, niin ei se sitä tarkoita että olet ihmisenä pilalla. Sellaisen kuvan tuosta otsikosta ainakin sai, mikä on aika surullista.

T. Lapseton

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 11:18"]

No eipä pilannut. 4 lasta pukattu alakautta. Kroppa hoikka, suht timmi tämänikäiselle, rinnat kiinteät ja pyöreät, alapääkin kelpaa miehelle erinomaisesti (pyytää usein etten puristaisi niin tiukasti);)

[/quote]

No ole sit onnellinen. Kaikilla ei mene niin hyvin :(

En uskalla ajatella edes että synnyttäisin neljä lasta...

Ap

[/quote]

Kannattaa tosiaan miettiä mikä on elämässä tärkeintä - ulkonäkö vai perhe.

Mulle tärkeintä oli nämä lapset ja tämä perhe, vaikka ulkonäkö olisi kärsinyt en katuisi koskaan! Parempit ettet tee niitä lapsia ja syyllistä heitä sitten ulkonäön menetyksestä...

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 13:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 11:18"]

No eipä pilannut. 4 lasta pukattu alakautta. Kroppa hoikka, suht timmi tämänikäiselle, rinnat kiinteät ja pyöreät, alapääkin kelpaa miehelle erinomaisesti (pyytää usein etten puristaisi niin tiukasti);)

[/quote]

No ole sit onnellinen. Kaikilla ei mene niin hyvin :(

En uskalla ajatella edes että synnyttäisin neljä lasta...

Ap

[/quote]

Kannattaa tosiaan miettiä mikä on elämässä tärkeintä - ulkonäkö vai perhe.

Mulle tärkeintä oli nämä lapset ja tämä perhe, vaikka ulkonäkö olisi kärsinyt en katuisi koskaan! Parempit ettet tee niitä lapsia ja syyllistä heitä sitten ulkonäön menetyksestä...

[/quote]

En syyllistä lasta, en todellakaan.

En vain voi hyväksyä itseäni koska en ole tarpeeksi hyvä, häpeän sitä mitä olen. Ei tarvitse kuin lukea nettikeskusteluja niin niistä saa todellisen käsityksen miesten todellisista ajatuksista naisen vartalosta :(

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 17:28"]

Minne se aloittaja nyt katosi? Mua inhottaa kaltaisesi ulkonäkökeskeiset ihmiset. Niin että syö vain omaa lääkettäsi, vaikea kuvitella, ettet olisi tuolla asenteella arvostellut muita, ei-niin-timmikuntoisia ihmisiä ja nyt arvostelu kalahti omaan nilkaasi.

Tai sitten joku on valehdellut sulle, että et kelpaa, koska blaa blaa blaa. Ymmärrätkö, se on vale, että ulkonäkö tai sisäinen pillun kauneus määrittelee kuka olet?

[/quote]

Aloittaja kävi laittamassa lapsen nukkumaan.

En koskaan arvostele muita ihmisiä ulkonäon periusteella. Näen yleensä kaikissa ihmisissä jotain hyvää.

En arvostele muiden äitien vartaloita.

Minua loukkaa juuri sellaiset ihmiset jotka kehuskelevat kuinka heillä kroppa on kaunis jne. vaikka on synnyttänyt ym. Tai miehet, jotka haukkuvat naisten ulkonäköä tai vartaloa.

Enpä itse geeneilleni mahda mitään, en sille että kudostyyppi on sellainen että tuli raskausarpia vatsaan jättimahan kasvatuksesta (ympärys oli yli 120 cm). Olen jumpannut alapäätä joka päivä, ei ole kyse laiskuudesta. Olkaa te onnekkaita joilla alapää vaan tiukkenee synnytyksestä :D En voi sille mitään että rinnat on alkaneet roikkua, kuppikoko vaan pamahti C-kupista F/G-kuppiin maidon noustua. Imetän myös edelleen, en syytä imetystä rintojen roikkumisesta.

Ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:39"]

Ap, kasva aikuiseksi! Eikö sinulle ole oma lapsi ja mies tärkeämpi kuin joku vaalea raskausarpi, synnyttäneen näköinen pimpsa ja hiukan suurentuneet rinnat?

Jätätkö sinun kroppaasi tyytyväisen miehesi seksuaaliset tarpeet tyydyttämättä niin itsekkäistä ja tyhmistä syistä kuin nuo edellä mainitut, vaikka mies on sanonut, että et tunnu yhtään erilaiselta kuin aiemminkaan! Etkö kärsi itse siitä, että miehesi kärsii puutteeesta ja sitä kautta läheisyydenpuutteesta? Haloo! Herätys!

[/quote]

Uskoisin että jos mies oikeasti haluaisi minua ja pitäsi minua kaunina, niin hän osoittaisi sen selvemmin. Tekee seksialoiteita harvoin, eikä silloinkaan kovin kauniisti, vaan tulee vaan ja ottaa minua kädestä kiinni ja laittaa käteni haaroihinsa. Ihan kuin olisin jokui huono reikä johon on tyytyminen :( Minun puolesta tyytyköön omaan käteensä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:17"]

Tarkoitatko kroppaa vai mitä?

Rinnat meni pilalle, mutta ei ne ole esillä (siis paljaaltaan) julkisesti. Rintsikoilla saa ihmeitä aikaan. ja jos tämä joksikin isoksi asiaksi muodostuisi, niin saahan sitä uudet tissit rahalla. Tekisinkin niin, jos rahaa olisi paljon. Nyt mieluummin vaikka matkustan niillä rahoilla.

[/quote]

Rinat, vatsa, alapää

[/quote]

Vatsa on entisensä, ei pömpötä eikä ole arpia. Alapäästä en tiedä, mutta kun seksi tuntuu itsestä hyvältä ja mieskään ei valita, niin mikäs tässä. Pidätyskykykin säilyi.

Rinat? Nut ma ei tieta mita sa tarkota.

Elämä on rajallinen, ei täällä kukaan kauaa heilu. Ei mitään väliä. Lapset tehdään tulevaisuutta varten. Kuluttihan niiden kantaminen, synnyttäminen ja nyt tämä kasvattaminen minun kehoani. Vuodet vierisi kyllä ilman lapsiakin. Nyt olen 40 v. ja varmasti olisi samallalailla ikääntymisen merkkejä ilman lapsiakin. Olen iloinen ja onnellinen elämäni jatkumisesta lapsissani. Ajattelen asian 'näin vanhanaikaisesti' , perusbiologian mukaan.

Minäkin kuvittelin että raskaudet jotenkin pilaisivat kropan mutta ei se onneksi ihan niin yksinkertaista ole. Ennen ensimmäistä raskautta olin vartaloltani melko poikamainen, hoikka ja rinnat olemattomat eikä lantiota. Raskauden jälkeen lantio leveni hieman ja rintoihin  tuli muotoa, joka säilyi myös imetyksen lopettamisen jälkeen. Olin siis mielestäni ensimmäisen raskauden jälkeen hieman paremman näköinen kuin sitä ennen.

Toisen raskauden jälkeen en pahemmin muuttunut, raskauskilot lähtivät nopeasti pois mutta kaksi imetystä teki kyllä vähän  hallaa rinnoille, olivat sen jälkeen melko pienet ja vähän riippuvat. Silti paremmat kuin ennen ensimmäistäkään raskautta.

Nyt kolmannen raskauden jälkeen näytän vielä ihan hyvältä, en tietenkään samalta kuin yhden raskauden jälkeen, mutta olen aika monta vuotta vanhempikin :) Vatsassa on ruttua mutta normaalipainoinen olen enkä mitenkään "pilaantunut". Voi se kroppa iän myötä muutenkin  muuttua :) Ole itsellesi armollinen!

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:17"]

Kun et ole enää yhtä kaunis kuin ennen lapsia, ja kroppa huonompi kuin ennen?

 [/quote]

Eka raskaus ei tehnyt juuri muuta kuin järkyttävät raskausarvet, mutta tokan raskauden myötä tuli vaikka mitä. Jaloissa on niin järkyttävät suonikohjut etten halua pitää hametta, myös nilkat turpoavat helposti palloiksi. Tuo ei kuitenkaan menoa haittaa eli ei ole minulle minkäänlainen ongelma. Mieskään ei ole minun ulkonäöstä mitään negatiivista sanonut. Ja nyt viisikymppisenä ulkonäkö olisi ilman lapsiakin muuttunut nuoruusvuosista.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:18"]

No kiva jos muut on säilyneet kauniina.

Mä ainakin olen paljon rumempi nyt, 1v 4 kk synnytyksestä, kuin ennen lapsen saamista :(

Vaikka olen normaalipainoinen, raskauskiloja ei jäänyt niin vatsassa on (haaleita) arpia ja rinnat 75E roikkuu. Ennen rinnat 75C, eikä alle jäänyt "poimua", nyt pysyy isompikin kynä, penaali ei kuitenkaan.

Alapäästä en tiedä, mies sanoo muka että samanlaiselta tuntuu, mutta en jaksa uskoa. Sisus tuntuu samalta kuin ennen, mutta aukko on isompi (saan varmaan rasvan kans helposti kolme sormea?). Ja sillehän ei pysty mitään tekemään kuin kirurgi. Ei kiinnosta seksi tän takia. Ehkä 10 krt oltu synnytyksen jälkeen. Suostuin yhdyntään vasta 6 kk synnytyksestä kun ajattelin että siinä vaiheessa olis palautunut tarpeeksi, ettei tarvi hävetä niin paljon :(

Ap

[/quote]

Voi hyvänen aika. Kuulostaa siltä, että ongelma on vain omassa päässäsi. Oletko niin syvällä tässä median hypettämässä ulkonäkökeskeisyydessä, että itsetuntosi ja elämäsi on siitä riippuvainen?

Jos et seksiäkään halua tästä syystä, niin ymmärrät varmaan , mikä on tulevaisuutesi. Ei miehesi tuollaista kauaa jaksa ja hänelle tunnut kuitenkin kyllä kelpaavan kuten ennenkin.

Ap hyvä, olet paljon enemmän kuin aiemmin. Olet äiti. Siihen tehtävään sinut naisena on luotu. Opettele nauttimaan oikeasti tärkeistä asioista ja jätä nuo ulkonäön miettimiset sikseen.

Olen itse jo isoäiti, eli vartaloni on muuttunut iän myötä. Mieheni haluaa minua edelleenkin ja olen hänen silmissään edelleen kaunis ja haluttava. Seksi on todella mahtavaa ja sitä on usein. Jos olisin jäänyt murehtimaan ulkonäköni rapistumista, olisin jäänyt paljosta paitsi. Ja niin olisi miehenikin.

Elämää on lasten jälkeen ja vanhetessakin,  sinusta itsestäsi ja omasta asenteestasi riippuu, kuinka laadukasta se elämä on.

Mun rintojen alla pysyy kaljatölkki, entäs sitten. Hyvin kelpaavat minulle ja miehelleni ja aikanaan tehtävänsäkin hoitivat.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:18"]

No kiva jos muut on säilyneet kauniina.

Mä ainakin olen paljon rumempi nyt, 1v 4 kk synnytyksestä, kuin ennen lapsen saamista :(

Vaikka olen normaalipainoinen, raskauskiloja ei jäänyt niin vatsassa on (haaleita) arpia ja rinnat 75E roikkuu. Ennen rinnat 75C, eikä alle jäänyt "poimua", nyt pysyy isompikin kynä, penaali ei kuitenkaan.

Alapäästä en tiedä, mies sanoo muka että samanlaiselta tuntuu, mutta en jaksa uskoa. Sisus tuntuu samalta kuin ennen, mutta aukko on isompi (saan varmaan rasvan kans helposti kolme sormea?). Ja sillehän ei pysty mitään tekemään kuin kirurgi. Ei kiinnosta seksi tän takia. Ehkä 10 krt oltu synnytyksen jälkeen. Suostuin yhdyntään vasta 6 kk synnytyksestä kun ajattelin että siinä vaiheessa olis palautunut tarpeeksi, ettei tarvi hävetä niin paljon :(

Ap

[/quote]

Yritän olla ajattelematta asiaa, sain lapsen vasta 35-vuotiaana eli ehdin olemaan tosi kauan nuorekas ja hyväkroppainen. Lapsi syntyi sektiolla eli alapää ei onneksi mennyt pilalle, eikä seksielämään vaikuttanut mitenkään. Rinnat harmittavat jonkin verran eli ennen raskautta läpäisin kynätestin ja nyt rinnat ovat valahtaneet, onneksi rintaliiveissä on push upit. Kiloja jäi myöskin jonkin verran, eivätkä tunni lähtevän millään ilveellä. Maha on edelleen vähän roikkuva, vaikka raskaudesta on jo pari vuotta. No, onneksi en ole enää niin ulkonäkökeskeinen, mitä ennen.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 17:24"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:57"]

Minua ei kiinnosta hevonpaskaakaan, jos en ole yhtä kaunis ja hyväkroppainen, kuin ennen lastensaantia. Näin äitinä sitä miettii jotain muuta kuin omaa napansa.

[/quote]

Juuri tämän takia yh:t ei ole kovin kovaa valuttaa sinkkumarkkinoilla. Niitä ei kiinnosta hevonpaskaa äitinä miltä näyttävät, lapsettomat taas pitävät itsestään huolta.
[/quote]
Niin, meillähän ei ole muuta mielessä, kuin miehenmetsästys. :)

Syytän kaikesta synnytyslääkäriä, joka pitkitti tilannetta eikä toiminut minun ja lapsen parhaaksi. Sitten kätilö pyysi paikalle toisen lääkärin, joka toimitti minut heti leikkaussaliin. Elämäni meni perseelleen pariksi vuodeksi. Eipä ole paljon muistoja lapsen pikkuvauva-ajasta. Mutta pikkuhiljaa tästä alan päästä tolpilleni, joten ehkä se lapsensaanti minua sitten ihan kokonaan pilannut. Muutti ehkä toisenlaiseksi, mutta ei saanut ihan tohjoksi.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:04"]?
[/quote]

Hohhoijaa, miljoonas aloitus tästä väljähtyneestä aiheesta.

Rinnat roikkuu ja vatsassa on raskausarpia. Tarkkaan jos katsoo niin arpia on myös pakaroiden yläosassa ja sisäreisissä. Jalkaterät ovat levinneet. Mutta mitä sitten? Lattialla jokeltelee 7kk ikäinen poika ja isinsä makaa vieressä hymy huulilla ja kyynel silmäkulmassa, tosin pyyhkäisee sen äkkiä pois etten ehtisi nähdä. Mikä tässä siis on pilalla? En todella ymmärrä. Olen saanut maailman ihanimman lapsen ja perheen enkä ennen lasta edes tiennyt miten onnellinen sitä ihminen voikaan olla!

Mä olen vähän päälle parikymppinen, lapseni sain 19-vuotiaana ja valehtelisin jos väittäisin, ettei mua harmita raskausarpinen löysä maha tai imetyksen jälkeen astetta riippuvammat rinnat. Myönnän olevani myös kateellinen niille, joiden kropassa raskausaika ei näy mitenkään. En kuitenkaan asiaa jaksa stressata loputtomiin, kyllä mä bikineissä kuljen rannalla miettimättä mitä muut mun kropasta ajattelee. En koe ihmisarvoni perustuvan ulkonäkööni ja muutenkin mun elämässä aika moni muu asia menee ulkonäköä edelle.

Oletko sanonut miehellesi, että kaipaisit enemmän positiivista huomiota ja aloitteeksi seksiin muutakin kuin käden haaroväliin laittamisen? Sanot myös ettet arvostele muita ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella ja löydät heistä aina jotain hyvää, mikset voisi yrittää ajatella itsestäsi samoin? Se on helpommin sanottu kun tehty, mutta aloita miettimällä joitain hyviä puolia itsessäsi (niitä ihan varmasti on) ja mieti, onko ne ominaisuudet todellakin vähempiarvoisia kuin raskausarvet tai astetta roikkuvammat rinnat. Jos ei toimi, ajattele niin, arvostatko itse toisissa ihmisissä enemmän jotain ulkonäöllistä kuin positiivista luonteenpiirrettä.

Elämässä on oikeesti niin paljon merkityksellisempiä asioita kuin ulkonäkö, keskitä energiasi mieluummin niihin kuin ulkonäöstä murehtimiseen.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:13"]

Syytän kaikesta synnytyslääkäriä, joka pitkitti tilannetta eikä toiminut minun ja lapsen parhaaksi. Sitten kätilö pyysi paikalle toisen lääkärin, joka toimitti minut heti leikkaussaliin. Elämäni meni perseelleen pariksi vuodeksi. Eipä ole paljon muistoja lapsen pikkuvauva-ajasta. Mutta pikkuhiljaa tästä alan päästä tolpilleni, joten ehkä se lapsensaanti minua sitten ihan kokonaan pilannut. Muutti ehkä toisenlaiseksi, mutta ei saanut ihan tohjoksi.

[/quote]

Siis mistä syytät? Henkisistä traumoista vai fyysisistä vammoista vai mistä?

Olen vaan hyväksynyt, niinkuin ikääntymisenkin, ihan luonnostaan. Hirveän moni täällä kerskuu, että alapää on vaan parantunut, yhtään arpea ei jäänyt ja rinnatkin on uusittu. Ok, hieno juttu, on kuitenkin meitä paljon, joille jää jälkiä ja tulee muutoksia, eli älä ap kuvittelekaan, että varmuudella voisit välttyä muutoksilta. Mulla rinnat ei ole ihan niin pyöreät, alapää löystyi pari astetta jo ensimmäisen 2kiloisen lapsen jäljiltä, ja vatsaan jäi viisi pientä raskausarpea. Toisilla niitäkin tulee valtavasti ja voi olla, että vatsalihakset repeää liitoksistaan ja jää kengurunpussi tai löysää ihoa. Itselläni vatsa kyllä palautui. Lasten saamisesta on aikaa jo vuosia, täytän 30v, ja pakko tässä vaan on hyväksyä itsensä :) juonteita alkaa tulla ja 15v päästä niitä on varmasti jo enemmän. Voihan sitä käydä korjaamassa ulkonäköään ja huhkia salilla kuin viimeistä päivää, mutta jokaiselle meistä koittaa se päivä kun tajuaa, että rupsahtamista ei voi estää. T. Vielä ihan nätti ja nuorehko, hoikka äiti.

kyllä minä niin mieleni pahoitin kun tämän ketjun luin! ei aplle lahjoja!
t. joulutonttu