6 lapsen kovia kokenut yksinhuoltaja sai lahjoituksena...
" Kuusilapsisen helsinkiläisperheen joulusta tulee tänä vuonna erilainen. Perhe on saanut Pelastusarmeijalta lahjoituksen, joka mahdollistaa sen, että koko perhe lähtee jouluaattona Tallinnan-risteilylle, valmiiseen pöytään.
Perheen lapsista useammalla on jokin pitkäaikaissairaus, mikä lisää arjen haasteita.
"Halusin antaa lapsille kokemuksen, jota en varmasti toista kertaa voi antaa. Lapset ovat niin vilkkaita, ettemme voi normaalisti liikkua mihinkään, eikä meillä ole edes taloudellista mahdollisuutta autoon, johon kaikki mahtuisivat", perheen äiti Eeva perustelee.
Perhe sai myös lastensuojelun kautta pienen rahalahjoituksen jouluksi. Eeva korostaa, että kumpikin lahja tuli pyytämättä.Eeva ei tiedä, kuka lahjoittaja on. "Olen kauhean kiitollinen, ja koen, että se on palkkio yritteliäisyydestä."
33-vuotias Eeva on käytännössä kuuden lapsen yksinhuoltaja. Ajatus, että joillakin muilla on vielä huonommin, estää Eevaa myrkyttämästä mieltään katkeruudella silloin, kun murhe yrittää ottaa ylivallan.
Kuopus joutui kolmen viikon ikäisenä tehohoitoon sairastuttuaan RSV-infektioon, joka jätti jälkeensä vaikeahoitoisen keuhkosairauden. Silloin Eeva kysyi itseltään, miksi aina meidän perheemme. Kotona oli viisi lasta, joista neljä tarvitsi erityistukea.
Teho-osaston vanhempaintilassa hänet otti sydämellisesti vastaan äiti, jonka lapsi ei ollut vielä koskaan päässyt kotiin sairaalasta. Eikä päässyt jatkossakaan. Hieman myöhemmin Eeva luki lehdestä kuolinilmoituksen, jossa kiitettiin sairaalan henkilökuntaa hyvästä hoidosta.
Tänään leivotaan pipareita. Kaikki eivät voi tosin leipoa samaan aikaan. Ruokapöytäkin on suuri paitsi siksi, että lapsia on paljon, myös siksi, että he olisivat riittävän kaukana toisistaan. .
11-vuotias tyttö huolehtii puolitoistavuotiaasta siskostaan. "Kaikki olivat tänään hyvällä tuulella koulusta tullessaan", Eeva selittää ja hymyilee paljon.
Pari pellillistä pipareita tosin kärähtää lastenkaitsemisen ja haastattelun tuoksinassa.
Perheen äidille on hiljattain selvinnyt, että hän kantaa todennäköisesti geenivirhettä, jonka seurauksena hänen pojillaan on eriasteisia neurologisia tai neuropsykiatrisia vaikeuksia tai sairauksia, jotka ovat tulleet pikkuhiljaa esiin. He oireilevat eri tavoin esimerkiksi aistiyliherkkyydellä, keskittymishäiriöillä ja autismin kirjoon kuuluvilla piirteillä.
"Olisin jättänyt perhekoon pienemmäksi, jos olisin tiennyt", Eeva sanoo.
Jännittävään joulunaikaan käytöshäiriöt korostuvat.
Eeva työskentelee osa-aikaisesti hoitajana pitkäaikaissairaiden lasten parissa. Hän pystyy tekemään vain yövuoroja. Niiden aikana kotona päivystää kahden nuorimman lapsen isä.
Päivällä Eevan on oltava kotona siltä varalta, että koulusta lähetetään kotiin lapsi, jonka kanssa pienluokan opettaja ei äidin mukaan pärjää. Päivät täyttyvät myös koulun retkillä avustamisesta, lasten lääkäri- ja terapiakäynneistä sekä byrokratian kanssa taistelemisesta.
Työssäkäynti on ollut terapiaa, eikä Eeva ole halunnut heittäytyä pelkkien sosiaalietuuksien varaan. Vuodenvaihteessa hän jää kuitenkin lastensa omaishoitajaksi kotiin.
Eevaa kuormittaa myös lapsiin kohdistuvan koulukiusaamisen setviminen toisten vanhempien kanssa. Kiusaamisen takia Eeva ei halua perheen sukunimeä lehteen. Omat lapsensa hän kasvattaa hyväksymään erilaisuuden.
Eevalta on vuosien varrella kysytty useasti, haluaako hän lastensuojelun piiriin, ja lastensuojeluilmoituksia on tehtykin eri paikoissa. Oikeanlaista apua niiden kautta ei ole tullut.
"Lapset ovat hyvinvoivia, eikä perheessä ole mielenterveys- tai päihdeongelmia. Järjestelmä ei toimi niin, että apua saisi, jos elämä on vain rankkaa ja kaoottista", Eeva sanoo.
"Toivoisin, että ihmisiä autettaisiin silloin, kun jaksamista on vielä jäljellä."
Perheen kymmenvuotias poika on tänä syksynä luokiteltu kehitysvammaiseksi. Eeva uskoo sen helpottavan oikean hoidon saamista jatkossa.
Pitkään pojan arveltiin kärsivän vuorovaikutuksen häiriöistä, joiden lääkäri Eevan mukaan uskoi johtuvan osittain vanhempien avioerosta ja raskaasta perhetilanteesta.
Eeva on toivonut kotiapua, jonka turvin hän saisi joskus omaa aikaa. Lokakuusta lähtien sitä on tullutkin lastensuojelun kautta parin viikon välein muutamaksi tunniksi kerrallaan, ja Eeva on käynyt jo kerran elokuvissa.
Tulevaisuudessa siintää muutakin, mitä odottaa. Eeva asuu tällä hetkellä kahta kotia miesystävänsä, kahden nuorimman lapsen isän kanssa, mutta ensi kesänä edessä ovat häät ja muutto yhteiseen kotiin. "
Kommentit (81)
Kyllä 3 lasta saisi olla lapsirajana Suomessa! Tämä maa ei kestä näitä sikiäjiä.
Tässä se taas nähdään, että kaikkein innokkaimpia sikiäjiä ovat ne, joilla on kaikkein pienimmät resurssit kasvattaa ja elättää lapsiaan. Niin se vaan menee. Ei tuossakaan kaikki voi kohdallaan olla, jos 33vuotiaalla yksinhuoltajalla on 6 ilmeisesti pientä lasta. Kyllä siinä on aika tiuhaan tahtiin miestä vaihdettu ja jokaiselle pitänyt se lapsikin tehdä. Kertoo jotain elämänhallinnasta.
Erityislapset tarvitsevat tavallista suuremman ruokapöydän, mutta tarvitsevatko he kolme samanlaista kaulintakin? Tuolla periaatteella kenen tahansa rahat loppuisivat kesken, jos kaikkea pitäisi olla monta!
Meillä on neljä lasta ja yksi kaulin kiertää lapselta toiselle. Meillä ei ole muovitettua joululiinaakaan. Missä noita säilyttäisi? Kyllä leipomiseen kelpaa meillä pöydän pinta ja toki heillä saa olla yksi joululiinakin, jos kovasti tahtovat, mutta sekin on maksanut jotain. Tiedän, että pieniä asioita, mutta monesti hyvin kuvaavia. Suomalaiset eivät enää osaa käyttää rahaa! Plussaa siitä, että äiti on tehnyt töitäkin, vaikka aikoo lopettaakin ja siirtyä omaishoitajaksi.
Jumalan työt näkyvät erityislapsissa. Ne lapset ovat Taivaan Isän silmäteriä ja niiltä lapsilta me normaalit ihmiset saamme oppia paljon. Kuinka vapaita, tyytyväisiä ja aitoja nämä enkelit ovatkaan?!
Onko näiden erityislapsien elämän tarkoituksena se ,että Jumala varjelee heitä niin ettei saatana Jumalan vastustaja saa niitä itselleen
koska pysyvät koko elämänsä lapsen kaltaisina. Ja lastenkaltaisten on Jumalanvaltakunta sanotaan raamatussa.
Nämä erityislapset ovat näyttämässä meille
tietä taivaaseen.Sen vuoksi ne ovat aivan erityisen rakkaita,enkeleitä.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 13:23"]
Jumalan työt näkyvät erityislapsissa. Ne lapset ovat Taivaan Isän silmäteriä ja niiltä lapsilta me normaalit ihmiset saamme oppia paljon. Kuinka vapaita, tyytyväisiä ja aitoja nämä enkelit ovatkaan?! Onko näiden erityislapsien elämän tarkoituksena se ,että Jumala varjelee heitä niin ettei saatana Jumalan vastustaja saa niitä itselleen koska pysyvät koko elämänsä lapsen kaltaisina. Ja lastenkaltaisten on Jumalanvaltakunta sanotaan raamatussa. Nämä erityislapset ovat näyttämässä meille tietä taivaaseen.Sen vuoksi ne ovat aivan erityisen rakkaita,enkeleitä.
[/quote]
Älä nyt oikeasti viitsi. Erityislapset eivät ole mitään enkeleitä. Osa on toki tavallistakin ihanampia, suuri osa kuitenkin idiootin tasolla olevia housuihinsa läpi elämänsä paskovia, kentied aggressiivisia jne.
Mistä vetoa että nuorimpien lasten isäkin on eläkkeellä
Risteilyllä joulunaikaan on varmasti paljon alkoholin suurkuluttajia. Toivottavasti perhe löytää silti laivalta idyllisen joulun.
Jumala määrää ja säätää jokaista elämämme päivää.Vammoja ja sairauksia, elämän kohtaloita voi tulla aivan yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei niitä voi tietää kukaan ihminen etukäteen ja erityislapsi on aivan yhtä Arvokas ja Rakas Jumalalle.Meidän kannattaa rukoilla Jumalalta ymmärrystä ja nöyryyttä näitä enkeleitä kohtaan.
Olette niin ilkeitä, että melkein toivoisi tuon häijyyden iskevän omaan nilkkaan. Ei taida ymmärrys, tasa-arvo ja rakastamisen oikeus ulottua homopareista pitemmälle.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 13:33"]Olette niin ilkeitä, että melkein toivoisi tuon häijyyden iskevän omaan nilkkaan. Ei taida ymmärrys, tasa-arvo ja rakastamisen oikeus ulottua homopareista pitemmälle.
[/quot
Mitä ilkeetä on ihmetellä äidin kyvykkyttä tehdä lapsia? Tai ihmetellä miksi eivät asu nuorempien lasten isän kanssa vaikka ovat menossa naimisiin? Tai miten äiti tai kukaan muu ole voinut huomata lasten erityisyyttä jo vauvana?
Pari tonnia on kunnalliset tuet tuon kokoisesta katraasta mikäli isät eivät osallistu taloudellisesti. Lisäksi vielä asumis- vammais- etc tuet. Äiti saa pikkuisen palkkaakin. Kunnallinen terveydenhuolto on suhteellisen edullista.
En kadehdi kenenkään tukia , niin mittavia ne eivät ole. Enkä muutenkaan halaja kuuden lapsen yksinhuoltajan paikalle.
Ihmettelen vain että kuinka paljon sitä rahaa pitäisi olla, että se riittäisi?
Ylipäätänsä , onko pakko hankkia 6 lasta, jos taloudellinen tilanne on huono? En oikeasti ymmärrä! Ja ainakin
2 eri isää lapsilla ja ehkä enemmänkin? Eli, kun mies vaihtuu hankitaan heti lapsi tai pari. Ja ihan varmasti vanhimpien lasten sairaudet ovat olleet jo tiedossa, kun nuoremmat ovat syntyneet. ....
Heikoimmat lisääntyvät eniten, ja Suomen kansa degeneroituu kovaa vauhtia. Lapsilisää ja muita tukia pitäisi ehdottomasti maksaa vain kahdesta, tai maksimissaan kolmesta ensimmäisestä lapsesta. Mitähän tuonkin naisen pesue yhteiskunnalle vuosittain maksaa...
Minkälainenkohan hulabaloo siellä laivalla on edessä noi monen erityislapsen kanssa. Jaksavatkohan vaan pysyä kiltisti paikallaan. O_o
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 13:54"]
Heikoimmat lisääntyvät eniten, ja Suomen kansa degeneroituu kovaa vauhtia. Lapsilisää ja muita tukia pitäisi ehdottomasti maksaa vain kahdesta, tai maksimissaan kolmesta ensimmäisestä lapsesta. Mitähän tuonkin naisen pesue yhteiskunnalle vuosittain maksaa...
[/quote]
Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota vammaisuus ja vajaakuntoisuus lapsille aiheuttaa. Niin ja se aineellinen köyhyys, tai "köyhyys", kun yhteiskunnan tuilla ei kuuluta hyväosaisiin.
Äiti kertoi, että geenivirhe periytyy vain pojille. Ilmeisesti yksi tyttö on ok, neljällä pojalla geenivirhe ja yhdellä lapsella keuhkosairaus.
Nii, vaikea sanoa olisko niiden neljän kohdalla pitänyt jo alkaa epäillä jotain. Ehkä. Ehkä ei, jos vammat ilmenneet viiveellä ja ikäerot lyhyet.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 13:08"]Hän on hyvinkin ehtinyt saada vaikka viisi lasta ennen kuin yksikään on edes ekaluokkalainen. Millä ihmeen ilveellä siinä vaiheessa olisi työnnetty tuuttiin takaisin kaikki, että en mä näitä haluakaan, kun vanhimmalla vaikka alkaa olla oppimisvaikeuksia? Ihan pikkulasten vilkkaudesta tai ärtyisyydestä ei voi mitenkään tietää onko kyse jostakin poikkeavasta vai ei.
[/quote]
Pitääkö niitä lapsia pukata vuoden välein?????? Ja kyllä tarhassa viimeistään olisi huomattu, tosin eipä tuolla tahdilla lapset missään tarhassa olekkaan....
33v kuuden lapsen YH ei kuulosta kovinkaan fiksulta.