Miksi ihmeessä pitäisi hankkia "perheauto"?

Ei yhden tai kahden kanssa tarvitse perheautoa.

Meille tulee pian viides ja isommat sisarukset vielä niin pieniä, että ovat jokainen turvaistuimessa tai vyöistuimessa, joten eipä tässä mahduta kuin pakettiautoon tai minibussiin...:)

Tää on just näitä, että "tarvitaan" ties mitä. IHmiset eivät kovin paljon tarvitse oikeasti, mutta onhan sitä kiva selitellä näitä tarpeita järkiperustein, jos kyseessä ei ole oikea tarve.

Meillä espoolaisessa hyvintoimeentulevassa perheessä vain yksi auto (sekin jo espoolaisittain harvinaista) ja sekin pieni auto eikä perheauto. Hyvin mahdutaan meidän suht isokokoisen teininkin kanssa.

Farmariin mahtuvat kuraiset rattaat kyytiin heittämällä.

Samalla takapenkille menee lapsi kopassaan/turvaistuimessaan.

Muun korimallin kanssa ei ole niin kätevää. Ja kun tuon tekee monta kertaa päivässä niin...

Eikö lasta ole vaikea laittaa selkä menosuuntaan turvaistuimeen jos ei ole takaovia?
Kyllä muuten yhden lapsen kanssa pärjää. Toki riippuu miten pitkiä reissuja tekee ja mitä pitää rattaakden lisäksi mahtua sinne peräkonttiin.

Niin no makuasia. Kaukalo on vielä näppärä, mutta isomman istuimen kanssa joutuu temppuilemaan, huomaat kyllä. Lapsen laittaminen istuimeen onnistuu kyllä, mutta ei se ole mitenkään näppärää tai ergonomista. Varsinkaan kun se lapsi ei aina ole iloinen ja aurinkoinen.
Mutta makuasia..

Meillä oli farmariauto jo ennen lasta, kahden ison koiran takia. Yhden lapsen kanssa pärjää kyllä pienellä autolla helposti. Jotkut vaan hankkii ison auton ja kämpän heti kun perheenlisäystä alkaa tulla, koska se muka "kuuluu" asiaan. Me asutaan rivitalokolmiossa ja heti kun vauva syntyi, alkoi kyselyt että milloin ostetaan tai rakennetaan omakotitalo. Eihän nyt rivitaloon perheen kanssa mahdu ja kohta teette kuitenkin lisää lapsia ja pitäähän nyt se omakotitalo kaikilla olla jne. jne.jne.
Eikä mene jakeluun, että lisää lapsia ei ole toistaiseksi tulossa ja omakotitaloon ei edes haluta asumaan.

No eipä yhden lapsen kanssa mitään tila-autoa (saatika autoa) tarvitsekaan. Sitten alkaa mennä haasteellksemmaksi, kun niitä on neljä ja vain yksi kouluiän saavuttanut :D

Lapsiperheily on kaiken muun lisäksi sellainen leikki, jonka varjolla saa tehdä kaikkea hassua: Ostella autoja ja turvallisuustarvikkeita, muuttaa maalle, pukeutua perheuniformuihin, jättää sinkkukaverit ja yömenot jne. Osalla menee nopeasti ohi, osalla jää moneksi vuodeksi päälle.

Jokainen saa ostaa sellaisen auton kuin haluaa ja pystyy, eipä juuri kiinnosta! Meillä on myös farmari, jota mies ajaa useimmiten ja itse kuljen pyörällä. Asumme lähellä palveluita, kaikki tarvittava 3km säteellä, joten pyörällä pääsee usein kätevämmin kuin autolla.

Meillä oli hetken aikaa farmari ja pieni tila-auto, kun lapset olivat pieniä. Teini-ikäisten poikienkin kuskaaminen neiliovisilla autoilla oli mukavampaa, kun heillä alkoi olla kokoa ja etenkin jaloissa mittaa, tai kun kavereitakin piti mahtua kyytiin.

Kun aloin taas ajaa enimmäkseen yksin, vaihdoin kaksioviseen, "söpöön" autoon. Nyt kun melkein aikuiset nuorukaiset tulee kyytiin, on siitä ahtaminen takapenkille :D Mutta kyllä vähän tilavampi auto oli kiva ne muutamat vuodet. Ehti meillä olla kaksi lasta kaksiovisissa autossa hetken aikaa, kunnes se istuinten kanssa näprääminen alkoi tympiä. Mutta ehdottomasti silläkin autolla olisi pärjännyt, jos olisi haluttu/viitsitty tai auton vaihto ei olisi taloudellisesti ollut mahdollista. En sano, että ap:n syy olisi tämä viime mainittu, ymmärrän hyvin, että autostaan voi tykätä niin paljon, ettei sitä  halua vaihtaa ja sen kanssa hyvin pärjää, vaikkei se olisi se kaikkein ilmiselvin lapsiperheauto.

Todellakin naureskelen etukäteen, kun työnnätte lasta istuimeen etuovesta. Sitä kun tekee monta kertaa päivässä....

Vaikka pienelläkin autolla pärjää, niin iso voi olla kätevämpi.

Täällä ainakin monet parkkiruudut ovat niin kapeita, että 2-ovisen pitkiä ovia ei saa kunnolla auki ja kaukalon/lapsen kiinnittäminen takapenkille on hikistä hommaa. 

Meillä on usein mökki- ja mummolareissuilla ihan hirveästi kamaa mukana. Jo ne rattaat ja matkasänky vievät ison osan takakontista. Siihen vielä kaikkien kamat ja esim. jouluna joululahjat (sukulaistenkin lapsille). 

Jumalauta! Olen yksinelävä nuori nainen ja silti omistan ns. perheauton. Mihin laitatte ostokset tai mahdolliset muut matkustajat jos autossa on n. 2 ovea? 

Meillä on pieni viisiovinen ja hyvin menee, vaikka on yksi lapsi. Ajetaan autolla ehkä kaksi kertaa kuukaudessa, joten ihan sama, vaikka pitäisi tunkea miten.

[quote author="melba" time="19.12.2014 klo 17:54"]

Tää on just näitä, että "tarvitaan" ties mitä. IHmiset eivät kovin paljon tarvitse oikeasti, mutta onhan sitä kiva selitellä näitä tarpeita järkiperustein, jos kyseessä ei ole oikea tarve.

Meillä espoolaisessa hyvintoimeentulevassa perheessä vain yksi auto (sekin jo espoolaisittain harvinaista) ja sekin pieni auto eikä perheauto. Hyvin mahdutaan meidän suht isokokoisen teininkin kanssa.

[/quote]

Jaahas mikä hemmetin isokokoinen teini siellä on rouvvvvalla miehenä. Hyi Saasta!

Kaukalovaihe varmaan menee ihan hyvin, mutta entäs se selkä menosuuntaan oleva istuin, johon lapsi pitää kiinnittää istuimen omilla vöillä? Jos paljon käytätte autoa, tuossa vaiheessa saattaa tulla mieleen joku käytännöllisempi malli kuin isoilla ovilla varustettu kaksiovinen...

Toivottavasti et saa samanlaista vauvaa kuin eskoiseni. Inhosi autossa oloa ja itki aina. Jouduin käkkimään takapenkillä vauvan kanssa. Kerran tehtiin yksi pidempi reissu ja se oli helvettiä.

Kaksi muuta lasta on viihtyneet eli pääasiassa nukkuneet autossa.

Meillä oli lapsen syntyessä pieni C4 hyvin meni aluksi rattaat mahtu hyvin, mutta ei sinne mennytkään sitten ku pari kauppakassia sekaan. Muuten olis riittänyt mutta kun käydään mökillä aika usein niin sitä tavaraa vaan aina on. Sitten vaihdettiin siis isompaan. Ja sen jälkeen vielä isompaan :) nyt on hyvä. Itse en kyllä kaksiovista harkitsisikaan lapsen kanssa. Mutta jos on pitkä pinna niin kyllä se sitten sujuu.

Tila-autot on ihan karseita, farmareista osa sentään siedettäviä. Mä tykkään maastureista, mitä isompi sen parempi. Ne on myös loistavia talvi-autoja ja turvallisia matkustajille.

Me elettiin lapsiperheenä ensimmäiset 10 vuotta ilman autoa. Tuo on aivan tottumiskysymys. Sitten kun auto hankittiin, totuimme siihen ja nyt emme enää osaisi olla ilman, vaikka todellisuudessa auton käyttö on melko vähäistä ja pakolliset ajot sitäkin vähäisempiä.