Anoppi aikoo antaa koiralle nimen jonka haluan antaa joskus lapselleni
Miehen äiti oli meillä hiljattain käymässä. Hän on jo pidempään puhellut haluavansa ottaa koiran. Meillä ollessaan hän katseli jotain ilmoituksia netissä, ja tokaisi, että kyllä hän nyt aikoo pistää sen pennun hankintaan. Samalla hän sanoi, että ”pennun nimeksi ajattelin antaa XXX”. Kyseessä oli nimi, jonka aion antaa tyttärelleni jos minulla joskus sellainen on. Anopin kanssa en ole tästä koskaan puhunut. En tiedä onko mieheni.
Olenko törppö, jos kysyn anopilta voisiko koiralle antaa jonkin toisen nimen?
Kommentit (58)
Anoppi ehti ensin. Kerkesi jo varata. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Jos se nimi on Luna, joka on nimenä suurin piirtein joka toisella koiralla, niin keksi suosiolla joku parempi nimi tulevalle lapselle.
Ei ole Luna.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä asiassa on vielä sellainen yksityiskohta, että minulla on sukujuuria toisessa maassa, ja nimi on sieltä peräisin. Nimi on sellainen, jonka olen halunnut antaa tyttärelleni teinistä asti.
Olen sen ikäinen, että mikäli anoppi hankkii nyt koiran, tyttäreni tulee syntymään sen elinaikana, mikäli tyttären saan.
Ei sitä koiraa niin vaan saa kuten ei tyttäriäkään.
Koiran saa varmasti, jos haluaa. Ei ole maailmassa sellaisia keski-ikäisiä, jotka itkisivät, että meni koiransaanti-ikä.
Lasta ei varmuudella saa. Tai jos saa, se voi olla poikakin.
Aiotko tosiaan antaa lapsellesi nimeksi Rekku??? Hei HALOO!
Suurin osa anopeista on todella outoja. Toki joukossa on ystävällisiä ja mukaviakin anoppeja.
Monella anopilla naksahtaa pahasti päässä, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy. Anoppi ei yleensä tuppaudu jatkuvasti parisuhteeseen niin kauan, kun pojalla ja miniällä ei ole lapsia. Kun pojalle ja miniälle syntyy lapsi, anoppi saa oivan tekosyyn puuttua ja sekaantua jatkuvasti asioihin, jotka eivät hänelle mitenkään kuulu.
Koira on anopille hyvä hankinta. Kun anoppi viettää aikaa koiransa kanssa, hän ei tunge jatkuvasti poikansa perheeseen kylään urkkimaan ja tupatarkastusta tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä asiassa on vielä sellainen yksityiskohta, että minulla on sukujuuria toisessa maassa, ja nimi on sieltä peräisin. Nimi on sellainen, jonka olen halunnut antaa tyttärelleni teinistä asti.
Olen sen ikäinen, että mikäli anoppi hankkii nyt koiran, tyttäreni tulee syntymään sen elinaikana, mikäli tyttären saan.
Ei sitä koiraa niin vaan saa kuten ei tyttäriäkään.
En ole toistaiseksi tavannut ketään joka olisi käynyt koirattomuushoidoissa.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä oikeasti jotain väliä?
Maailma on täynnä ärsyttäviä ihmisiä, joilla on sama nimi kuin sinulla tai tulevalla lapsellasi. Lapsen luokalla voi olla viisi samannimistä (noh, ehkä ei tässä tapauksessa, jos nimi on ulkomailta). Mikä siitä tekee erityisen suuren ongelman, että koiralla on sama nimi? En ymmärrä.
Luulen, että ainakin sen lapsen mielestä olisi varmaan vaan mukavaa, että hänellä on koirakaima.
Antoihan tuksukin tyttärelleen nykyisen koiransa nimen.
Voi pyhä jysäys. Et voi edes tietää saatko lapsia tai onko niistä yksikään tyttö. Nyt järki päähän.
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä jysäys. Et voi edes tietää saatko lapsia tai onko niistä yksikään tyttö. Nyt järki päähän.
Eli anopin oikeudet ja koiran oikeudet menevät muiden tunnesyiden edelle? Vaikka kyseessä olisi esim. ap:n rakkaan edesmenneen sukulaisen nimi?
Kaikki puhuvat lapsen ja vieläpä tyttölapsen saamisesta kuin se olisi harvinaisempikin tapahtuma. Kumma, kun noita on sattunut omaan ystäväpiiriin aika monta…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä jysäys. Et voi edes tietää saatko lapsia tai onko niistä yksikään tyttö. Nyt järki päähän.
Eli anopin oikeudet ja koiran oikeudet menevät muiden tunnesyiden edelle? Vaikka kyseessä olisi esim. ap:n rakkaan edesmenneen sukulaisen nimi?
Kaikki puhuvat lapsen ja vieläpä tyttölapsen saamisesta kuin se olisi harvinaisempikin tapahtuma. Kumma, kun noita on sattunut omaan ystäväpiiriin aika monta…
Totta munassa menee anopin ja koiran oikeudet jonkun kuvitteellisen lapsen edelle.
Sitten valitset toisen nimen ja lakkaat uhriutumasta.
Mun mielestä se nimi meni jo pilalle, joten unohda ja keksi uusi. Jos nyt anoppi vaihtaa koiran nimen toiseksi, ja saat tyttären ja nimeät sen alkuperäisellä nimellä, tulet aina muistamaan, että anoppi meinasi antaa nimen koiralle. Toisakseen anoppi muistaa aina tytärtä kutsuessaan, että voi voi, minkä koiran nimen sinulle antoivat!
Appiukolla on ollut tyttäreni niminen koira, samoin minunkin nimellä.
Nämä tiedot tosin paljastettiin minulle vasta tyttären kasteen jälkeen :D
Hyvin on pärjätty.
Pepita? Sandra? Pernilla? Erin? Larissa? Kiinnostaa 😃
Kannattaakohan niitä nimiä vielä miettiä?
Vierailija kirjoitti:
Tässä asiassa on vielä sellainen yksityiskohta, että minulla on sukujuuria toisessa maassa, ja nimi on sieltä peräisin. Nimi on sellainen, jonka olen halunnut antaa tyttärelleni teinistä asti.
Olen sen ikäinen, että mikäli anoppi hankkii nyt koiran, tyttäreni tulee syntymään sen elinaikana, mikäli tyttären saan.
Tässä on vielä kuule monta mahdollisuutta keksiä lisää yksityiskohtia. Ei muuta kuin anna mennä vaan.
Varmaan sanoisin anopille vaan että " tuo olisi hyvä nimi myös tyttövauvalle", Katsoisin anopin reaktion.
Jos se nimi on Luna, joka on nimenä suurin piirtein joka toisella koiralla, niin keksi suosiolla joku parempi nimi tulevalle lapselle.