Lapsettomat häät ja välit poikki
Kaveriporukastamme eräs meni naimisiin kesällä. Kutsussa kerrottiin häiden olevan vain aikuisille. Minulla on keväällä syntynyt vauva ja sen lisäksi 2 vanhempaa lasta myös. Häät olivat toisella paikkakunnalla ja olisivat vaatineet muutaman tunnin matkustusta suuntaansa. Imetän vauvaa ja meillä ei ole tukiverkistoa, joten oli järkevämpää jäädä koko perhe kotiin. Hääparille lähetimme kortin ja toivotimme onnea.
Olemme sen ikäisiä, että kaveriporukassa myös muilla on lapsia ja osalla oli haasteita lastenhoidon ja matkustamisen kanssa, joten osa ei luonnollisesti päässyt lähtemään lapsettomiin häihin.
Nyt kuitenkin morsian on jälkikäteen suuttunut meille, ketkä emme päässeet paikalle. Hän ei puhu enää meille ollenkaan. Tämä tuli hänelle nyt ilmeisesti yllätyksenä, että lapsettomat häät saattavat karsia perheellisiä. Itse koen että päinvastoin noudatin hänen toivettaan ja jätimme saapumatta, kun en pientä vauvaa voi vielä jättää kotiin. En kokenut järkeväksi raahata hääpaikkakunnalle myöskään koko perhettäni ja jättää heitä sitten keskenään hotelliin ja mennä yksin häihin muutamaksi tunniksi.
Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Täytyykö vain hyväksyä, että en voi miellyttää tätä morsianta ja kaveruutemme oli tässä...
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, että kuvitteleeko ihmiset, että lasten jälkeen ystävyyden säännöt jotenkin muuttuu? Jos itse on asenteella, että toisten merkkipäivät eivät kiinnosta ja ei kiinnosta nähdä vaivaa toisten eteen, miten kuvittelevat että muut ihmiset olisivat heistä kiinnostuneita? Ja jotenkin usein oletetaan, että lapsettomien tehtävä on aina joustaa ja matkustaa tms. taipua toisten toiveisiin.
Minulla on itselläni lapsia ja kyllä ystävyys on edelleen vastavuoroista ja lapsettomat ystäväni yhtä tärkeitä kuin muutkin. Tuntuu, että ihmiset käyttävät lapsia tekosyynä omalle itsekkyydelleen.
Miksi ystävien merkkipäivien pitäisi kiinnostaa enemmän kuin omien lasten kanssa vietetty aika? Etenkin kun aloittajalla on pieni vauva ja matka häihin pitkä. Oletko oikeasti sitä mieltä, että ihminen on itsekäs jos laittaa omat ja lapsensa tarpeet joidenkin juhlien edelle? Täytyy muistaa, että ne kaverin häät ei ihan oikeasti merkitse aikuisille ystäville yhtään mitään, ne ovat VAIN HÄÄT. Kun ihminen kasvaa ja aikuistuu, ystävien merkitys pienenee ja perheen merkitys kasvaa ja niin sen kuuluukin mennä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset käyttäisivät lapsia tekosyynä olla osallistumatta juhliin - lapset nyt vain sattuvat olemaan aina tärkeämpiä kuin sinun juhlasi.
Jos ei pidä ystäviä tärkeinä ja ajattelee vain itseään koko ajan, ei kannatta sitten tulla palstalle ihmettelemään miksi joku ystävä toimii täsmälleen samoin. Jos et arvosta ystäväsi elämän tärkeää päivää yhtään, on turha kummastella tähänkö ystävyys päättyi. Kukaan ei kuole vaikka olisi päivän erossa lapsistaan, jos lapsilla on joku turvallinen aikuinen seuranaan. Muutama vuosi ja tekin olette palstalla itkemässä että haluatte joskus omaa aikaa lapsiltanne.
Minun lapseni ovat jo isompia, enkä ole täällä itkenyt sitä, että haluaisin "omaa aikaa". :D
Ja olet oikeassa, en todellakaan arvosta "ystäväni elämän tärkeintä päivää yhtään." Edes oma hääpäiväni ei ollut minulle itselleni elämäni tärkein päivä (arvostan elämässä ihan muita asioita kuin juhlia), miksi jonkun kaverin häät olisivat? Edelleen; ne ovat vain juhlat siinä missä muutkin juhlat. Tai miksi ne kemut olisivat tärkeämmät kuin omat lapseni? Kommentistasi huomaa, että olet lapseton ja naiivi arvomaailmasi on sen mukainen.
Mitäs vittua nyt taas. Ihmeellistä lapsettomien halveksuntaa taas. "Kommentistasi huomaa, että olet lapseton ja naiivi arvomaailmasi on sen mukainen." Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa ja minulla on lapsia. Miten lapsettomuus ja lapset muuttavat muka ihmistä? Jos sinulle eivät edes omat hääsi olleet tärkeitä, ei se tarkoita että kaikilla olisi sama. Ei lapset tätä asiaa mitenkään muuta. Omat lapseni ovat minulle maailman rakkaimmat, mutta silti arvostan ystäviäni tosi paljon ja haluan olla läsnä heidän elämänsä tärkeissä hetkissä. Ei ystävistä tullut yhtäkkiä merkityksettömiä vaikka elämääni tuli lapsia. Ja kyse on edelleen arvostuksesta. Siitä arvostatko ystäviäsi ja näytätkö sen. Ei tämä ole mitään nollasummapeliä, missä ystäville osoitettu arvostus on jotenkin lapsilta pois.
Täytyy vain sanoa, että onneksi minulla ei ole tuollaisia ystäviä. Joilla btw suurimmalla osalla on lapsia. Osalla ei ole, mutta he ovat kyllä yhtä tärkeitä ja muut huomioonottavia kuin lapsellisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Täällä on kyllä jotkut paskojen ystävien kokoontumisajot käynnissä.
Tosiaan ihan hyvä pointti on se, että jos perheellisen mielestä muiden häät ovat vain HÄÄT ja ei perheellisen tarvitse vaivautua ja uhrata vähäistä vapaa-aikaansa muiden mitättömien juhlien vuoksi, miksi he sitten odottavat muiden huomioivan lapsensa ristiäiset, synttärit, rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat. Ja tosiaan aika moni heistä on myös mennyt naimisiin ja saanut kokea sen tärkeän päivän.
Ystävyys on vastavuoroista. Perhe voi olla tärkeä, mutta silti ystävienkin eteen voi nähdä vähän vaivaa.
Ja ei, lapsettoman ei tarvitse olla aina se joka joustaa. (Ja kyllä, itselläni on lapsia.)
Tämä! Ihmetyttää miten välinpitämättömiä ja itsekkäitä ihmisiä täältä löytyy. No, he hoitavat ystävyyssuhteensa omalla tavallaan, mutta ei varmaan kannata ihmetellä jos oman Jani-Petterin rippijuhlaan ei paljon osallistujia löydy. (Omien lapsieni juhlissa on paljon väkeä, sillä meillä arvostetaan toisten juhlia.)
Meillä oli lapsettomat häät v. 2008. Paikka oli upea merenrantakohde kallioisessa ympäristössä ja itse juhlasali vain 80 hlölle. Halusimme meille tärkeitä ihmisiä paikalle ja heitä tuli 75. Lapsia olisi tullut sukulais- ja kaveriperheistä melkein 20 niin päätimme pitää lapsettomat häät ja nauttia päivästä aikuisten kesken. Miehen 9-v kummityttö oli paikalla (vanhemmat kovasti pyysivät ja ei hennottu kieltää) , samoin bestmanin vastasyntynyt vauva. Oli paras päivä ikinä. Mutta jos häät olisimme pitäneet toisenlaisessa paikassa, olisivat lapsetkin olleet tervetulleita, ei siis ollut lähtökohta ettei lapsia. Nyt vain halusimme juuri ja vain ainoastaan tuon paikan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli lapsettomat häät v. 2008. Paikka oli upea merenrantakohde kallioisessa ympäristössä ja itse juhlasali vain 80 hlölle. Halusimme meille tärkeitä ihmisiä paikalle ja heitä tuli 75. Lapsia olisi tullut sukulais- ja kaveriperheistä melkein 20 niin päätimme pitää lapsettomat häät ja nauttia päivästä aikuisten kesken. Miehen 9-v kummityttö oli paikalla (vanhemmat kovasti pyysivät ja ei hennottu kieltää) , samoin bestmanin vastasyntynyt vauva. Oli paras päivä ikinä. Mutta jos häät olisimme pitäneet toisenlaisessa paikassa, olisivat lapsetkin olleet tervetulleita, ei siis ollut lähtökohta ettei lapsia. Nyt vain halusimme juuri ja vain ainoastaan tuon paikan.
Ymmärrän, että paikka tuntui kivalle. Vieraat sen sijaan arvostavat yleensä sitä, että juhliin pääsee näppärästi ja sieltä myös pois, jos ei viihdy.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli lapsettomat häät v. 2008. Paikka oli upea merenrantakohde kallioisessa ympäristössä ja itse juhlasali vain 80 hlölle. Halusimme meille tärkeitä ihmisiä paikalle ja heitä tuli 75. Lapsia olisi tullut sukulais- ja kaveriperheistä melkein 20 niin päätimme pitää lapsettomat häät ja nauttia päivästä aikuisten kesken. Miehen 9-v kummityttö oli paikalla (vanhemmat kovasti pyysivät ja ei hennottu kieltää) , samoin bestmanin vastasyntynyt vauva. Oli paras päivä ikinä. Mutta jos häät olisimme pitäneet toisenlaisessa paikassa, olisivat lapsetkin olleet tervetulleita, ei siis ollut lähtökohta ettei lapsia. Nyt vain halusimme juuri ja vain ainoastaan tuon paikan.
Toisaalta olisitte voineet karsia vaikka susiparit, yli 50-vuotiaat tai miehet pois. Juhlista olisi voinut tulla jopa onnistuneemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli lapsettomat häät v. 2008. Paikka oli upea merenrantakohde kallioisessa ympäristössä ja itse juhlasali vain 80 hlölle. Halusimme meille tärkeitä ihmisiä paikalle ja heitä tuli 75. Lapsia olisi tullut sukulais- ja kaveriperheistä melkein 20 niin päätimme pitää lapsettomat häät ja nauttia päivästä aikuisten kesken. Miehen 9-v kummityttö oli paikalla (vanhemmat kovasti pyysivät ja ei hennottu kieltää) , samoin bestmanin vastasyntynyt vauva. Oli paras päivä ikinä. Mutta jos häät olisimme pitäneet toisenlaisessa paikassa, olisivat lapsetkin olleet tervetulleita, ei siis ollut lähtökohta ettei lapsia. Nyt vain halusimme juuri ja vain ainoastaan tuon paikan.
Ymmärrän, että paikka tuntui kivalle. Vieraat sen sijaan arvostavat yleensä sitä, että juhliin pääsee näppärästi ja sieltä myös pois, jos ei viihdy.
Paikkahan on Helsingissä, ihan autollakin saavutettavissa. Keskustasta 10 min :) T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, että kuvitteleeko ihmiset, että lasten jälkeen ystävyyden säännöt jotenkin muuttuu? Jos itse on asenteella, että toisten merkkipäivät eivät kiinnosta ja ei kiinnosta nähdä vaivaa toisten eteen, miten kuvittelevat että muut ihmiset olisivat heistä kiinnostuneita? Ja jotenkin usein oletetaan, että lapsettomien tehtävä on aina joustaa ja matkustaa tms. taipua toisten toiveisiin.
Minulla on itselläni lapsia ja kyllä ystävyys on edelleen vastavuoroista ja lapsettomat ystäväni yhtä tärkeitä kuin muutkin. Tuntuu, että ihmiset käyttävät lapsia tekosyynä omalle itsekkyydelleen.
Miksi ystävien merkkipäivien pitäisi kiinnostaa enemmän kuin omien lasten kanssa vietetty aika? Etenkin kun aloittajalla on pieni vauva ja matka häihin pitkä. Oletko oikeasti sitä mieltä, että ihminen on itsekäs jos laittaa omat ja lapsensa tarpeet joidenkin juhlien edelle? Täytyy muistaa, että ne kaverin häät ei ihan oikeasti merkitse aikuisille ystäville yhtään mitään, ne ovat VAIN HÄÄT. Kun ihminen kasvaa ja aikuistuu, ystävien merkitys pienenee ja perheen merkitys kasvaa ja niin sen kuuluukin mennä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset käyttäisivät lapsia tekosyynä olla osallistumatta juhliin - lapset nyt vain sattuvat olemaan aina tärkeämpiä kuin sinun juhlasi.
Jos ei pidä ystäviä tärkeinä ja ajattelee vain itseään koko ajan, ei kannatta sitten tulla palstalle ihmettelemään miksi joku ystävä toimii täsmälleen samoin. Jos et arvosta ystäväsi elämän tärkeää päivää yhtään, on turha kummastella tähänkö ystävyys päättyi. Kukaan ei kuole vaikka olisi päivän erossa lapsistaan, jos lapsilla on joku turvallinen aikuinen seuranaan. Muutama vuosi ja tekin olette palstalla itkemässä että haluatte joskus omaa aikaa lapsiltanne.
Minun lapseni ovat jo isompia, enkä ole täällä itkenyt sitä, että haluaisin "omaa aikaa". :D
Ja olet oikeassa, en todellakaan arvosta "ystäväni elämän tärkeintä päivää yhtään." Edes oma hääpäiväni ei ollut minulle itselleni elämäni tärkein päivä (arvostan elämässä ihan muita asioita kuin juhlia), miksi jonkun kaverin häät olisivat? Edelleen; ne ovat vain juhlat siinä missä muutkin juhlat. Tai miksi ne kemut olisivat tärkeämmät kuin omat lapseni? Kommentistasi huomaa, että olet lapseton ja naiivi arvomaailmasi on sen mukainen.
Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätäm
Halusi childfree-häät mutta suuttui saadessaan sellaiset?
No ei kuulosta ollenkaan childfree-pariskunnalta.
Sanotaan nyt näin, että jos joku noista kolmesta lapsestani päättää joskus järjestää lapsettomat häät, niin jätän ne itse väliin.
"Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätä."
Itsekeskeisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää, että ap olisi tullut ystävän juhlaan, jos ystävä ei olisi määrännyt järjetöntä sääntöä juhlien lapsettomuudesta. Kuka siis on itsekeskeinen? Se joka keksii typeriä kieltoja, vai se joka oikeasti ei saa hommattua pikkuvauvalle ja kahdelle muulle lapselle lapsenvahtia.
Kyllä itse sanon, että ainoa mulkku tuossa yhtälössä on morsian.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ollutkaan nyt kyse siitä, saako järjestää häät ilman lapsia. Sehän on makuasia, mutta tietenkin saa järjestää. Jos olet käyttäytynyt itse puhtaasti (eli et ole takanapäin ruikutellut häiden lapsettomuudesta ja levittänyt negaa, joka on voinut kantautua morsmaikun korviin tms.), sinussa ei ole vikaa.
Lapsettomat eivät aina (usein kyllä) tajua, mikä vaiva pienten lasten vanhemmille on järkätä edes se pari tuntia omaa aikaa. Lisäksi sitä paria tuntia ei haluaisi käyttää häissä, vaikka ihania juhlia ovatkin. Ihan kärkeen menee oman ajan ja yksinolon tarve monella. Näin se vaan on, olipa siitä muut mitä mieltä tahansa.
Totta turiset! Eräs lapseton kaverini ei millään käsittänyt, että en pääse lähtemään puolen tunnin varoitusajalla mihinkään ilman lasta. Kolmevuotiasta kun ei voi jättää yksin kotiin, vaikka olisi kuinka kivat messut.
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän perheen lapsia ei kutsuta häihin, niin äitinä en mene kyseisiin häihin ollenkaan. Ja se on sitten ihan sama, vaikka hääpari laittaa minuun välit poikki. Hällä väliä!
Itse ajattelen samalla tavoin. Ymmärrän, että jokainen saa pitää sellaiset häät kuin haluaa, mutta meidän tapauksessamme vaatimus olisi aika mahdoton. Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että he eivät nuorintamme pystyisi hoitamaan, emmekä koululaisiakaan voisi kovin pitkäksi aikaa kotiin jättää. Satoja euroja en ala vieraalle hoitajalle maksamaan häiden vuoksi.
Lisäksi itseäni ärsyttää lapsettomissa häissä se ennakko-oletus, että lapsemme eivät osaisi käyttäytyä. Meillä on hyvin kasvatetut ja hyvin käyttäytyvät lapset. Että jos etukäteen tehdään oletuksia huonosta käyttäytymisestä, niin jo se olisi syy, etten juhliin menisi.
Vierailija kirjoitti:
"Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätä."
Itsekeskeisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää, että ap olisi tullut ystävän juhlaan, jos ystävä ei olisi määrännyt järjetöntä sääntöä juhlien lapsettomuudesta. Kuka siis on itsekeskeinen? Se joka keksii typeriä kieltoja, vai se joka oikeasti ei saa hommattua pikkuvauvalle ja kahdelle muulle lapselle lapsenvahtia.
Kyllä itse sanon, että ainoa mulkku tuossa yhtälössä on morsian.
Toisaalta, eikö jokaisella ole oikeus järjestää ainutlaatuiset häät kun ne itse maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätä."
Itsekeskeisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää, että ap olisi tullut ystävän juhlaan, jos ystävä ei olisi määrännyt järjetöntä sääntöä juhlien lapsettomuudesta. Kuka siis on itsekeskeinen? Se joka keksii typeriä kieltoja, vai se joka oikeasti ei saa hommattua pikkuvauvalle ja kahdelle muulle lapselle lapsenvahtia.
Kyllä itse sanon, että ainoa mulkku tuossa yhtälössä on morsian.
Toisaalta, eikö jokaisella ole oikeus järjestää ainutlaatuiset häät kun ne itse maksaa?
Saat järjestää. Mutta jos päätät, että osan läheiset eivät saa osallistua ja ovat automaattisesti ikänsä vuoksi huonosti käyttäytyviä, niin sitten kannattaa hyväksyä sekin, että perhe ei tule paikalle.
Ilmeisesti morsian ei halunnut oikeasti ap:ta paikalle, koska tahallaan vaikeutti hänen osallistumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Haluan vielä lisätä, että ilmeisesti morsiamesta tuntuu, että meille hänen hääjuhlansa ei ollut tärkeä asia, kun emme tehneet enemmän järjestelyjä, jotta olisimme päässeet tulemaan. Hän siis kokee ettei meidän mielestä hänen häillään ollut mitään väliä.
Mielestäni tämä ei kyllä meillä perheillä ollut tarkoituksena vähätellä hänen häitänsä, vaan käytännön ongelmat osallistumiseen vain olivat osallistumisen esteenä.
Morsian ei ilmeisesti tajunnut, ettei imettävä äiti voi jättää vauvaa isälle eli vuorokaudeksi. Ehkä joku voi, mene ja tiedä, minulla eivät kyllä rinnat olisi kestäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vielä lisätä, että ilmeisesti morsiamesta tuntuu, että meille hänen hääjuhlansa ei ollut tärkeä asia, kun emme tehneet enemmän järjestelyjä, jotta olisimme päässeet tulemaan. Hän siis kokee ettei meidän mielestä hänen häillään ollut mitään väliä.
Mielestäni tämä ei kyllä meillä perheillä ollut tarkoituksena vähätellä hänen häitänsä, vaan käytännön ongelmat osallistumiseen vain olivat osallistumisen esteenä.
Morsian ei ilmeisesti tajunnut, ettei imettävä äiti voi jättää vauvaa isälle eli vuorokaudeksi. Ehkä joku voi, mene ja tiedä, minulla eivät kyllä rinnat olisi kestäneet.
Ei kenelläkään olisi kestänyt. Aika mahdoton ajatus koko osallistuminen.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätäm
Mä en ainakaan voisi "huomioida" kaveria siten, että jätän vauvan kotiin pariksi päiväksi päästäkseni kaverin häihin. Jos en voi ottaa imeväisikäistä mukaan, en valitettavasti itsekään pääse. Kaveri saa järjestää juuri sellaiset juhlat kuin haluaa, mutta jos loukkaantuu siitä, etten voi jättää vauvaa noin pitkäksi aikaa jollekin toiselle (tai ehkä ennemminkin rintojani ilman vauvaa), niin hänellä se asenneongelma silloin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen päättää, mikä itselle on tärkeintä. Ei mulle kaan häät ole suuri juttu, mutta ystävyyteen kuuluukin se, että huomio ystävää tärkeissä asioissa eikä niissä, jotka minun mielestä on tärkeitä. Itsekeskeisen ihmisen voi toki olla vaikea ymmärtää tätäm
Mä en ainakaan voisi "huomioida" kaveria siten, että jätän vauvan kotiin pariksi päiväksi päästäkseni kaverin häihin. Jos en voi ottaa imeväisikäistä mukaan, en valitettavasti itsekään pääse. Kaveri saa järjestää juuri sellaiset juhlat kuin haluaa, mutta jos loukkaantuu siitä, etten voi jättää vauvaa noin pitkäksi aikaa jollekin toiselle (tai ehkä ennemminkin rintojani ilman vauvaa), niin hänellä se asenneongelma silloin on.
Asia on juuri näin. Toivottavasti tuo morsian tajuaa muutaman vuoden päästä, millainen typerys hän on ollut.
No anna hänen olla. Miksi väkisi yrittäisi vielä olla hänen kaverinsa?
Jos meidän perheen lapsia ei kutsuta häihin, niin äitinä en mene kyseisiin häihin ollenkaan. Ja se on sitten ihan sama, vaikka hääpari laittaa minuun välit poikki. Hällä väliä!