Ikävöin lapsetonta elämääni, muita?
Otetaan uusi yritys, kun asiasta keskusteltaessa keskustelun valtasivat juuri ne kaksi ryhmää, joita asia ei koske, eli velat ja onnelliset lapsettomat.
Ikävöin elämääni ennen lastani. Mikään ei ole radikaalisti huonontunut elämässämme lapsen tulon jälkeen, mutta kaipaan silti entiseen. Miehen kanssa kaksin eläminen oli enemmän minun juttuni.
Onko täällä muita, jotka miettivät samoja?
Kommentit (51)
Kuinka vanha teidän lapsi on? Meillä on ainakin iltaisin ihan hirveästi miehen kanssa vaan ihan aikaa olla, siinä mielessä asiat on edelleen samalla tavalla kuin ennen lapsen syntymää...
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:55"]
Minäkin kaipaan! Enkä pelkästään lapsetonta vaan myös sinkkuaikaa. Vasta lasten myötä olen tajunnut miten paljon erilaisia mahdollisuuksia minulle oli yksin eläessäni tarjoutunut, mutta menin aina siitä mistä aita oli matalin. Koskaan en uskaltanut heittäytyä ja kokea uusia asioita. Otin ensimmäisen miehen, jolle kelpasin, koska ajattelin etten koskaan "pääse" naimisiin tai saa lapsia, jos jään odottamaan parempaa. Opiskelin helpoimman vaihtoehdon, vaikka tarjolla olisi ollut haastavampiakin vaihtoehtoja. Tässä nyt muutama esimerkki mainitakseni.
Itsetuntoni ja -tuntemukseni olivat nuorena todella heikot. Nykyään toivon etten olisi koskaan ruvennut tutkiskelemaan itseäni, koska en välttämättä olisi halunnut tietää miten olen aina valinnut väärin. Olisin halunnut elää edes semionnellisena hölmönä.
[/quote]
Tämä kirjoitus tuli kuin omasta kynästäni. Näin keski-ikäisenä monet nuoruuden valinnat harmittavat, vaikka toisaalta elämäni ei ole ollut mitenkään kärsimystä nytkään. Olisimpa vain silloin aikanaan uskaltanut toimia toisella tavalla.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 20:47"]
Mikä on vela? Entä wt? Ja mistä ap tulee?
[/quote]
vapaaehtoisesti lapseton, white trash, alkuperäinen kirjoittaja eli viestiketjun aloittaja.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:04"]
Miksi teitte lapsen alun perin?
[/quote]
Ainakin itse kuvittelin sen erilaiseksi, ja myös ajattelin, että lapsia kuuluu tehdä.
[/quote]
Tuota noin, elätkö koko elämäsi sen mukaan mitä oletat sinun "kuuluvan" tehdä? On ihan ok ajatella itse. :)
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 02:22"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:04"]
Miksi teitte lapsen alun perin?
[/quote]
Ainakin itse kuvittelin sen erilaiseksi, ja myös ajattelin, että lapsia kuuluu tehdä.
[/quote]
Tuota noin, elätkö koko elämäsi sen mukaan mitä oletat sinun "kuuluvan" tehdä? On ihan ok ajatella itse. :)
[/quote]
Oletko kenties 12v.
Mistä tiedät minkä ikäinen kirjoitti tuon kommentin, kerrotko yleensäkin itseäsi vanhemmille ihmisille miten "on ihan ok ajatella niinku ite"? Ihan vain tiedoksi ettei ennen lasten tekemättä jättäminen ollut niin helppoa kuin nykyään.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 02:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 02:22"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:04"]
Miksi teitte lapsen alun perin?
[/quote]
Ainakin itse kuvittelin sen erilaiseksi, ja myös ajattelin, että lapsia kuuluu tehdä.
[/quote]
Tuota noin, elätkö koko elämäsi sen mukaan mitä oletat sinun "kuuluvan" tehdä? On ihan ok ajatella itse. :)
[/quote]
Oletko kenties 12v.
Mistä tiedät minkä ikäinen kirjoitti tuon kommentin, kerrotko yleensäkin itseäsi vanhemmille ihmisille miten "on ihan ok ajatella niinku ite"? Ihan vain tiedoksi ettei ennen lasten tekemättä jättäminen ollut niin helppoa kuin nykyään.
[/quote]
No, voin olla jos se sinut tekee onnelliseksi, viimeisen kommenttisi perusteella voisin epäillä sinusta samaa;) On sitten minua vanhempi tai nuorempi, en pitäisi kovin järkevänä ihmistä joka tekee lapsia koska "niin kuuluu tehdä". En siviilissä sanoisi siis mitään, mutta tämä on anonyymi keskustelupalsta joten oletan ettei kukaan loukkaannu tuollaisesta kommentista. Mielestäni on vähän huolestuttavaa, jos joku elää koko elämänsä siten kuten olettaa muiden haluavan sen elävän, eikä siten miten itse haluaa. Itselleen siinä vain hallaa tekee, jokaisen olisi hyvä joskus miettiä että miksi haluaa mitä haluaa, miksi tekee mitä tekee ja miksi ajattelee miten ajattelee. Antaako ympäristön paineiden sanella liikaa ja tekeekö itselleen vain hallaa yrittäessään olla kaikessa sitä mitä muut haluavat tai mitä kuvittelee muiden odottavan.
Kyllä se lasten tekemättä jättäminen on ennen ollut ihan yhtä lailla mahdollista, vaikka asenteet asiaan olisivat voineetkin olla jyrkempiä. Tahdosta kiinni monet asiat. Joskus on hyvä ehkä jokaisen vähän herätellä itseään, että ketä varten mitäkin tekee, haluaa ja ajattelee. Eikös se ole vain järkevää, että miettii tekeekö lapsi minut onnelliseksi vai teenkö lapsen vain ympäristön painostuksesta, niin ei tarvitsisi katua jälkikäteen. Toki, kaikkea aina voi katua elämässä mutta kannattaisi pyrkimään elämään sillä asenteella, että elää siten ettei tarvitse katua.
Ihmettelen naisia jotka tälläkin palstalla valittavat, miten anoppi määrää sitä sun tätä, on pakko tehdä jouluna sitä sun tätä vaikka ei haluaisi koska on pakko kokata koko suvulle tms. Ihmiset eivät uskalla usein elää kuten haluavat, tai antavat muiden sanella heidän elämänsä ja sitten valitetaan, itse ei kuitenkaan tehdä asioille mitään.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:04"]
Miksi teitte lapsen alun perin?
[/quote]
Tässä vaiheessa huomautan, että muistelkaapa kaikki viestin kirjoittajan tavalla ajattelevat että kuinka joka viestiketjussa löytyy niitä "mammoja", jotka vannovat miten lapsi tuo onnen, ilman lasta et ole oikea nainen, vain lasten kautta löytää elämän tarkoituksen ja ilman lapsia kuolet yksinäisenä ja onnettomina paskavaipoissasi hylättynä.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 02:50"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:04"]
Miksi teitte lapsen alun perin?
[/quote]
Tässä vaiheessa huomautan, että muistelkaapa kaikki viestin kirjoittajan tavalla ajattelevat että kuinka joka viestiketjussa löytyy niitä "mammoja", jotka vannovat miten lapsi tuo onnen, ilman lasta et ole oikea nainen, vain lasten kautta löytää elämän tarkoituksen ja ilman lapsia kuolet yksinäisenä ja onnettomina paskavaipoissasi hylättynä.
[/quote]
Entäs sitten? Ei minua hetkauta se että joku hehkuttaa miten lapsi tuo onnen tai löytää elämän tarkoituksensa lapsen kautta, ilmeisesti siis pitää väsätä uusi ihminen maailmaan jotta osaa elää tai kokee elämänsä merkitykselliseksi? Jokainen tyylillään. Kuka edes kuuntelee jotain noin typeriä kommentteja, tyyliin nainen ei ole "oikea" nainen jos ei ole lapsia, nuohan on jonkun idiootin yksinkertaisuuden huipentuman lausahduksia. Saati että miksi joku kuolisi yksinäisenä vain jos ei ole lapsia? Aika monella vanhuksella on lapsia ja lasten lapsia, eikä ne silti käy usein katsomassa. Taas monilla vanhuksilla on ystäviä...
Ne jotka tuollaisten kommenttien takia sitten päättävät haluta lapsen, niin eivät tosiaan ole niitä jotka osaavat ja uskaltavat ajatella ihan itse.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 17:58"]
Itse en kaipaa elämää ennen lapsia, mutta se varmaan johtuu siitä, että olen ns. "emotyyppi", rakastan laittaa lapsille ruokaa, huolehtia, auttaa läksyissä, käydä pienten kanssa kaupassa päivisin jne. Ja siivota ja laittaa kotia ninenomaan lapsille.
[/quote]
Sama täällä, muutenhan ei olisi ollut mitään järkeä kolmea lasta tehdäkään. Takana on 15 vuotta työelämässä kuitenkin. Jos olisin nyt lastentekoiässä, liikakansoitus olisi kyllä mielessä henkilökohtaisten intressien lisäksi.
Mutta monien äitien joukossa ei ole jotenkin hyväksyttävää sanoa näin. Pidetään nolona, halutaan itsestä moiset piirteet mahdollisimman kauas, ja liian nopeasti tulkitaan "hurmosäidiksi". Siis sellaiseksi ihmiseksi, joka sekoittaa äitiyden suhteessa muihin aikuisiin ihmisiin. Ei siinä mitään jos moni onkin "hurmosäiti", mutta todisteet ensin, ennenkuin lokeroidaan loputkin siihen. Minä en ole muiden aikuisten kanssa äidin roolissa, ellei ole kyse lasten yhteistyökumppaneista. Velat näyttävät olevan suvaitsevampia, paitsi jos joku tehtailee lapsia yhteiskunnan piikkiin. Tai kun lapsia on pallolla liikaa. Nämä ovatkin ymmärrettäviä paheksunnan tai huolenaiheita.
Usein kuulee sellaista, että tehtiin nyt äkkiä nämä kaksi lasta pois alta ja kunhan sitä ja tätä niin päästään elämään... kuin kuuluisi tehdä ne kaksi ja olla normi, vaikkei erityistä intoa olisikaan. Onneksi lapseton elämä on nykyään yhä enemmän tapetilla positiiviseen sävyyn. Mitä enemmän lapsettomia pariskuntia on, sitä enemmän siitä tulee uusi normi. Ei olisi niitä katumisia sitten niin paljon.
Minäkin kaipaan! Enkä pelkästään lapsetonta vaan myös sinkkuaikaa. Vasta lasten myötä olen tajunnut miten paljon erilaisia mahdollisuuksia minulle oli yksin eläessäni tarjoutunut, mutta menin aina siitä mistä aita oli matalin. Koskaan en uskaltanut heittäytyä ja kokea uusia asioita. Otin ensimmäisen miehen, jolle kelpasin, koska ajattelin etten koskaan "pääse" naimisiin tai saa lapsia, jos jään odottamaan parempaa. Opiskelin helpoimman vaihtoehdon, vaikka tarjolla olisi ollut haastavampiakin vaihtoehtoja. Tässä nyt muutama esimerkki mainitakseni.
Itsetuntoni ja -tuntemukseni olivat nuorena todella heikot. Nykyään toivon etten olisi koskaan ruvennut tutkiskelemaan itseäni, koska en välttämättä olisi halunnut tietää miten olen aina valinnut väärin. Olisin halunnut elää edes semionnellisena hölmönä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:27"]
Minkälaisia asioita ap kaipaat ajasta ennen lapsia? Minä en oikein osaa kaivata, koska en ehtinyt elää oikeastaan aikuisuutta ilman lasta (hyvä niin, koska aivan varmasti haikailisin sitä). Mietin vaan olisiko mahdollisuus edelleen elää ja tehdä niitä juttuja jotka oli ennen tärkeitä? Lastenkin kanssa? :)
[/quote]
En kaipaa konkreettisia juttuja, vaan sitä elämää ylipäätään. Tunnelmaa, olotilaa ja mieheni ja minun välistä aikaa ja elämää yleensä. Kun oli vain me kaksi, joista huolehtia ja jotka ottaa huomioon.
Matkustelemme, syömme ulkona, käymme teatterissa, leffoissa ja muuta sellaista edelleenkin. On sekin erilaista nyt lapsen vuoksi.
ap