Lue keskustelun säännöt.
Lemmikkien myynti-ilmoitukset tekevät minut surulliseksi
16.10.2021 |
Aivan selvästi väärän rotuinen koira(npentu) otettu ihan vääriin olosuhteisiin, koiranpennuista luovutaan viikon yhdessäelon jälkeen "allergian" takia, vuoden vanha koira etsii jo viidettä kertaa kotia, kissoista ja kaneista luovutaan merkkailun vuoksi, minipossu ei ollutkaan mini ja sopinut rivitaloon, lemmikin liian kalliin lääkityksen vuoksi, puhdasrotuinen osottautuikin sekarotuiseksi, pentutehtaajat ja trokarit rehottaa yms.
Seuraan aktiivisesti eläinten myynti-ilmoituksia ja ilmoitukset tekevät todella surulliseksi juuri em. syiden takia. On otettu eläin, mutta johon ei selvästi haluta käyttää aikaa, vaivaa tai rahaa :(
Koiraihmisenä eniten huolettaa juuri nämä koirien kohtalot, jotka lyhyen ajan sisään etsivät jatkuvasti uutta kotia. Kodinvaihtajiin ja sijaiskotitoimintaan keskittyneenä tiedän millainen työ kodinvaihtajissa on, varsinkin näissä, jotka kiertävät jopa kymmenen kotia vuodessa. Jokainen on vain niin väärin ymmärretty yksilö, mutta en voi kaikkia pelastaa, vaikka miten yritän.
Miettikää ihmiset hieman, ennen kuin hankitte lemmikin, pyydän.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
On sunnuntai 9. kesäkuuta. Rikoskomisario Anne Hietalalla on päivystysvuoro ja puhelin soi. Helsingin Katajanokan laivaterminaalissa on pysäytetty viisikymppinen virolaismies, joka on tuonut Virosta Suomeen kahdeksan sekarotuista koiranpentua. Tulli on löytänyt koiranpennut auton peräkontista pahvilaatikkoon ahdettuina.
Paikalle mennyt poliisipartio soittaa Hietalalle ja haluaa tietää, mitä pennuille tehdään. Mitään papereita ei löydy - ei edes väärennettyjä. Pentujen alkuperästä, rokotuksista tai terveydentilasta ei ole siis saatavilla mitään tietoa. Koirilla ei myöskään ole vaadittuja EU-lemmikkieläinpasseja eikä mikrosiruja. Hietala tekee eläinlääkäreiden konsultaation jälkeen päätöksen: kaikki pennut lopetetaan.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/20/kituvia-koiria-pentuja-pahvila…
Tämmöset pennut tuleekin lopettaa. Ja niitä ostaville ihmisille pitäisi lätkästä 10 000e sakot. Kukaan ei enää tänä päivänä voi vedota tietämättömyyteen. Kyse on pelkästä kusipäisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Tietysti lemmikin ottamiseen kuuluu aina joku itsekäs ajatus, esim. haluan helliä söpöä eläintä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hoitaa lemmikkiä hyvin, niin sehän on positiivinen asia. Lemmikeistä on myös ihmisten mielenterveydelle hyötyä, ihan tutkitusti.
Ihmisiin luottava lemmikki voi olla hyvin onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Miten luonnon eläintä "autetaan"?
Joskus on eläimenkin kannalta parempi etsiä uusi koti, jossa resursseja ja aikaa enemmän. Elämäntilanteet muuttuvat.
Ihmettelen sitä, miten paljon kissoja tulee elsuun sen takia, että vanha sukulainen kuolee tai joutuu palvelutaloon. Eikö kukaan omainen halua sitä hyvin hoidettua, ystävällistä kissaa itselleen? Kyse yleensä aika vanhasta lemmikistä, joten se ei olisi edes elämän pituinen sitoutuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Tietysti lemmikin ottamiseen kuuluu aina joku itsekäs ajatus, esim. haluan helliä söpöä eläintä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hoitaa lemmikkiä hyvin, niin sehän on positiivinen asia. Lemmikeistä on myös ihmisten mielenterveydelle hyötyä, ihan tutkitusti.
Ihmisiin luottava lemmikki voi olla hyvin onnellinen.
Paino sanalla VOI olla onnellinen. Yleensä lemmikki kärsii liikunnan puutteesta, ylensyöttämisestä johtuvista haima ja munuaisvaivoista, yksinäisyydestä omistajan poissaollessa ja lajitiverin puutteesta. Vanhemmiten sitten nivelvaivoista em. syistä johtuen. Tämä vain siksi, että omistajan itsetunto vaatii pönkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on pakko tilanteiden aidosti muuttuessa etsiä esim kissalle uusi koti. Ei kaikki ole musta-valkoista.
Pelkkää selittelyä. Kun hommaat eläimen, sä olet käynyt kaikki mahdolliset ’skenaariot’ läpi. Ja jos siellä on yksikin sellainen mahdollisuus, jolloin eläimestä joudut luopumaan ennenaikaisesti, sitä eläintä ei oteta. Piste. Allergia ei esim. ole syy enää tänä päivänä.
Taidat olla kovin nuori eikä sulle ole elämänkokemusta ehtinyt kertyä. Ajan kanssa toi yksisilmäinen ehdottomuus ja kyvyttömyys asettua muiden asemaan saattaa pehmentyä tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Tietysti lemmikin ottamiseen kuuluu aina joku itsekäs ajatus, esim. haluan helliä söpöä eläintä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hoitaa lemmikkiä hyvin, niin sehän on positiivinen asia. Lemmikeistä on myös ihmisten mielenterveydelle hyötyä, ihan tutkitusti.
Ihmisiin luottava lemmikki voi olla hyvin onnellinen.Paino sanalla VOI olla onnellinen. Yleensä lemmikki kärsii liikunnan puutteesta, ylensyöttämisestä johtuvista haima ja munuaisvaivoista, yksinäisyydestä omistajan poissaollessa ja lajitiverin puutteesta. Vanhemmiten sitten nivelvaivoista em. syistä johtuen. Tämä vain siksi, että omistajan itsetunto vaatii pönkitystä.
"Yleensä". Mitä tuo tarkoittaa? Montako lemmikkiä sun otantaan kuuluu?
Entäs terve, pitkään elävä lemmikki joka saa riittävästi liikuntaa, ei ole ylensyötetty, ei tarvitse olla yksin kotona ja on lajitovereita?
Millä tavalla lemmikki muka pönkittää omistajan itsetuntoa?
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin huomannut, että erityisesti kissoista luovutaan nopeasti, jos ne kerran tai pari kusaisevat lattialle hiekkalaatikon sijaan. Kenties ihmisillä ei ole enää kärsivällisyyttä, tai sitten nykyään vaaditaan täydellisyyttä.
100% vika on ihmisessä. Ei ole taitoa eikä tietoa kohdella eläintä oikein, tulee käytösongelmia ja moraaliton tyyppi heittää elukan pois. On otettu vain joku pörröinen tai muu hölmö syy ottaa lemmikki ja siihen omat omituiset odotukset. Kauhutyyppejä kerta kaikkiaan ja lemmikin pito luvalliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on pakko tilanteiden aidosti muuttuessa etsiä esim kissalle uusi koti. Ei kaikki ole musta-valkoista.
Pelkkää selittelyä. Kun hommaat eläimen, sä olet käynyt kaikki mahdolliset ’skenaariot’ läpi. Ja jos siellä on yksikin sellainen mahdollisuus, jolloin eläimestä joudut luopumaan ennenaikaisesti, sitä eläintä ei oteta. Piste. Allergia ei esim. ole syy enää tänä päivänä.
Taidat olla kovin nuori eikä sulle ole elämänkokemusta ehtinyt kertyä. Ajan kanssa toi yksisilmäinen ehdottomuus ja kyvyttömyys asettua muiden asemaan saattaa pehmentyä tai sitten ei.
Voi sitä paneutua eläimenkin asemaan. Allergianuhasta kärsivä ei siinä ole ainoa joka kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on pakko tilanteiden aidosti muuttuessa etsiä esim kissalle uusi koti. Ei kaikki ole musta-valkoista.
Pelkkää selittelyä. Kun hommaat eläimen, sä olet käynyt kaikki mahdolliset ’skenaariot’ läpi. Ja jos siellä on yksikin sellainen mahdollisuus, jolloin eläimestä joudut luopumaan ennenaikaisesti, sitä eläintä ei oteta. Piste. Allergia ei esim. ole syy enää tänä päivänä.
Taidat olla kovin nuori eikä sulle ole elämänkokemusta ehtinyt kertyä. Ajan kanssa toi yksisilmäinen ehdottomuus ja kyvyttömyys asettua muiden asemaan saattaa pehmentyä tai sitten ei.
Suurinosa ei edes mieti tulevaa rotua/eläinlajia jonka meinaavat ottaa. Esim. joku molossi voi näyttää kivalta, mutta se ei todellakaan sovi joka kotiin eikä kaikkien kukkarolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on pakko tilanteiden aidosti muuttuessa etsiä esim kissalle uusi koti. Ei kaikki ole musta-valkoista.
Pelkkää selittelyä. Kun hommaat eläimen, sä olet käynyt kaikki mahdolliset ’skenaariot’ läpi. Ja jos siellä on yksikin sellainen mahdollisuus, jolloin eläimestä joudut luopumaan ennenaikaisesti, sitä eläintä ei oteta. Piste. Allergia ei esim. ole syy enää tänä päivänä.
Taidat olla kovin nuori eikä sulle ole elämänkokemusta ehtinyt kertyä. Ajan kanssa toi yksisilmäinen ehdottomuus ja kyvyttömyys asettua muiden asemaan saattaa pehmentyä tai sitten ei.[/quote
Ikävä tuottaa pettymys, mutta olen yli 40 vuotias, osannut aina elämäntilanteiden mukaan ’omistaa tai olla omistamatta’ eläimiä. Opiskelijana hinku koiraan oli kova, koska koko lapsuuteni elin koirien kanssa, mutta järki voitti - ei tuolloin olisi ollut varaa esim. eläinlääkärikuluihin. Sittemmin en hankkinut toista koiraa ihmisen kanssa, joka kohteli koiraa huonosti. Erosin ja nykyään omistan sekä kissoja että koiria.
Jos kuulostan mielestäsi ehdottomalta, niin sitäpä saatan ollakin. Eläimen ottaminen on aina ko. eläimen elämän mittainen sitoumus - eikä saa olla mitään muuta. Eläin ei ole kertakäyttöesine, eikä vaihtotavara. Perheenjäsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Tietysti lemmikin ottamiseen kuuluu aina joku itsekäs ajatus, esim. haluan helliä söpöä eläintä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hoitaa lemmikkiä hyvin, niin sehän on positiivinen asia. Lemmikeistä on myös ihmisten mielenterveydelle hyötyä, ihan tutkitusti.
Ihmisiin luottava lemmikki voi olla hyvin onnellinen.Paino sanalla VOI olla onnellinen. Yleensä lemmikki kärsii liikunnan puutteesta, ylensyöttämisestä johtuvista haima ja munuaisvaivoista, yksinäisyydestä omistajan poissaollessa ja lajitiverin puutteesta. Vanhemmiten sitten nivelvaivoista em. syistä johtuen. Tämä vain siksi, että omistajan itsetunto vaatii pönkitystä.
Joko sulla on harvinaisen huonoja lemmikinomistajia kavereina, tai teet omia johtopäätöksiä ennakkoluulojen perusteella.
Lähes mitään noista ei voi yleistää. Otetaan vaikka "lajitoverin puute".
Läheskään kaikki koirarodut/yksilöt eivät halua lajitoveria samaan kotiin.
Kissat eivät ole laumaeläimiä, ja niistä moni on mieluummin ainoa lemmikki. Jotkut yksilöt kaipaavat kaveria, toiset eivät.
Toinen lemmikki taloudessa voi olla jopa stressin aihe ja johtaa ongelmakäyttäytymiseen. Esimerkiksi pienen pennun ottaminen vanhan koiran kaveriksi on yleensä huono ajatus. Aina täytyy ottaa huomioon lemmikin yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saisi tulla joku lemmikin hankintaan vaadittava "kortti" mikä pitää olla. Tosin en tiedä miten piittaamattomia pystytään valvomaan. Kun niitä on sekä myyjissä, että ostajissa.
Koiravero oli siinä mielessä hyvä, että jos koiran tapasi ilman verolätkää pannassa kävelemässä omistajan kanssa, kyllä poliisi saattoi pysäytellä ja kysyä, onko verot maksettu. Ei silloin 90-luvulla kun meidän kaupungissa oli koiravero, uskallettu pahemmin ilman verolätkää kävellä ihmisten ilmoilla.
Jos tehtäisiin jonkinlainen lemmikin omistamisen abc-kortti ihan tuottavaan bisnestyyliin, eli että joku taho saa massit siitä (vaikka nyt se Kennelliitto, kuten kai yrittävät pakkosirutuksestakin [joka hyvä idea] kerätä tuloja), kyllähän se "ajokorttikin" pakolliseksi tulisi.
Pakkosirutus tosiaan on hyvä, mutta edelleen harva tietää, että pelkkä sirutus ei riitä, vaan se siru pitää rekisteröidä. Massapennuttajat ei tätä kerro myöskään laisinkaan, vaan iloisesti hintoihin tuli +400e "sirutettu" -korulauseen täyttämänä.
Olihan ennen tv-lupatarkastajat. Sama eläinten pidolle. Vapaaehtoisiakin löytyisi enemmän kuin mielellään. Sakon saisi pitää.
Vierailija kirjoitti:
Sanoppa muuta. Raivostuttaa ihmiset jotka hankkii lemmikin tosta noin vaan sen kummempia miettimättä. Lähtökohta tulisi olla se, että se lemmikki tulee sinulle loppuelämäksi ja sitoudut tarjoamaan sille hyvän elämän. Tottakai voi olla jotain suuria asioita joiden vuoksi joku sitten luopuu lemmikistään, toki joissain tilanteissa onkin parempi etsiä lemmikille uusi rakastava koti jos ei sitä kerta itse pysty tarjoamaan. Myös myyjillä pitää ehdottomasti olla velvollisuus katsoa kunnolla mihin kotiin eläin lähtee ja onko sen hoitoon kunnolla sitouduttu.
Lemmikin hankintaa pitää verrata auton tai talon ostoon. On hoidettava, huolehdittava, tulee kustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinrakkaat ihmiset ovat eläinrakkaita, kunnes itserakkaus voittaa. Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä.
Tietysti lemmikin ottamiseen kuuluu aina joku itsekäs ajatus, esim. haluan helliä söpöä eläintä. Mutta mitä pahaa siinä on? Jos hoitaa lemmikkiä hyvin, niin sehän on positiivinen asia. Lemmikeistä on myös ihmisten mielenterveydelle hyötyä, ihan tutkitusti.
Ihmisiin luottava lemmikki voi olla hyvin onnellinen.Paino sanalla VOI olla onnellinen. Yleensä lemmikki kärsii liikunnan puutteesta, ylensyöttämisestä johtuvista haima ja munuaisvaivoista, yksinäisyydestä omistajan poissaollessa ja lajitiverin puutteesta. Vanhemmiten sitten nivelvaivoista em. syistä johtuen. Tämä vain siksi, että omistajan itsetunto vaatii pönkitystä.
Joko sulla on harvinaisen huonoja lemmikinomistajia kavereina, tai teet omia johtopäätöksiä ennakkoluulojen perusteella.
Lähes mitään noista ei voi yleistää. Otetaan vaikka "lajitoverin puute".Läheskään kaikki koirarodut/yksilöt eivät halua lajitoveria samaan kotiin.
Kissat eivät ole laumaeläimiä, ja niistä moni on mieluummin ainoa lemmikki. Jotkut yksilöt kaipaavat kaveria, toiset eivät.
Toinen lemmikki taloudessa voi olla jopa stressin aihe ja johtaa ongelmakäyttäytymiseen. Esimerkiksi pienen pennun ottaminen vanhan koiran kaveriksi on yleensä huono ajatus. Aina täytyy ottaa huomioon lemmikin yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne.
"Oikeasti eläinrakas ei ota lemmikkiä, vaan auttaa luonnon eläimiä." Eihän nämä poissulje toisiaan, vaan yleensä kulkevat käsikädessä.
"Toinen lemmikki taloudessa voi olla jopa stressin aihe ja johtaa ongelmakäyttäytymiseen. " Totta, ja pahimmillaan on yksi ongelmalemmikki, jolloin hankitaan toinen, joten yleensä on kaksi ongelmaista käsissä. Toinen lemmikki ei todellakaan ole ratkaisu ensimmäisen ongelmiin.
Tuosta märkäkohdusta. Meille suositeltiin joko teettämään yhdet pennut ja vasta sitten leikkauttamaan tai leikkaamaan suoraan. Uroksille ei välttämättä aina edes suositella vehkeiden poistoa, jos kyseessä on todella arka koira.
Mua ihmetyttää varsinkin sekarotuiset someryhmissä ettei ollenkaan haluta suosia kuvatuista vanhemmista syntyneitä pentuja, saati että kävisivät kuvauttamassa omia koiriaan.
Omien serojen kuvaustulokset olivat: A/A, etujaloissa piikkejä ja vakava nivelrikko. Selkä puhdas. 2. koira D/D, etujaloissa lievä nivelrikko, selkä puhdas.
Viimeksi mainittu pysyi kunnossa hyvällä ruokavaliolla ja uinnilla (400e/kk)
Koirien kanssa kaikki lähtee liikenteeseen jalostuksesta. Vasta geenien jälkeen tulee ennaltaehkäisy sekä terveyden ylläpito. 💩 geeninen koira tekee loven lompakkoon.
No eikö se ole hyvä, että niille kuitenkin etsitään uusi koti, jos alun perin ihan väärä koti.
Ensinnäkään luonnon eläimet eivät tarvitse ihmisen apua kuin ihan poikkeustapauksissa, jos on vaikka siipi murtunut. Ja sitä varten on omat työntekijänsä, jotka on koulutettu hoitamaan villieläimiä.
Toiseksi Suomessakin on valtava määrä hylättyjä lemmikkejä, mitäs niille sitten pitäisi tehdä? Tapetaan kaikki vai?