Lue keskustelun säännöt.
Lemmikkien myynti-ilmoitukset tekevät minut surulliseksi
16.10.2021 |
Aivan selvästi väärän rotuinen koira(npentu) otettu ihan vääriin olosuhteisiin, koiranpennuista luovutaan viikon yhdessäelon jälkeen "allergian" takia, vuoden vanha koira etsii jo viidettä kertaa kotia, kissoista ja kaneista luovutaan merkkailun vuoksi, minipossu ei ollutkaan mini ja sopinut rivitaloon, lemmikin liian kalliin lääkityksen vuoksi, puhdasrotuinen osottautuikin sekarotuiseksi, pentutehtaajat ja trokarit rehottaa yms.
Seuraan aktiivisesti eläinten myynti-ilmoituksia ja ilmoitukset tekevät todella surulliseksi juuri em. syiden takia. On otettu eläin, mutta johon ei selvästi haluta käyttää aikaa, vaivaa tai rahaa :(
Koiraihmisenä eniten huolettaa juuri nämä koirien kohtalot, jotka lyhyen ajan sisään etsivät jatkuvasti uutta kotia. Kodinvaihtajiin ja sijaiskotitoimintaan keskittyneenä tiedän millainen työ kodinvaihtajissa on, varsinkin näissä, jotka kiertävät jopa kymmenen kotia vuodessa. Jokainen on vain niin väärin ymmärretty yksilö, mutta en voi kaikkia pelastaa, vaikka miten yritän.
Miettikää ihmiset hieman, ennen kuin hankitte lemmikin, pyydän.
Kommentit (92)
Olen samaa mieltä. Hyvä "muistutus" siitä, että lemmikin hankita on kyllä helppoa, mutta lemmikin hyvän elämän ylläpito ei ole hymyä joka päivä ja siihen kuluu resursseja, osalla enemmän, osalla vähemmän, mutta resursseja palaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä saisi tulla joku lemmikin hankintaan vaadittava "kortti" mikä pitää olla. Tosin en tiedä miten piittaamattomia pystytään valvomaan. Kun niitä on sekä myyjissä, että ostajissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saisi tulla joku lemmikin hankintaan vaadittava "kortti" mikä pitää olla. Tosin en tiedä miten piittaamattomia pystytään valvomaan. Kun niitä on sekä myyjissä, että ostajissa.
Koiravero oli siinä mielessä hyvä, että jos koiran tapasi ilman verolätkää pannassa kävelemässä omistajan kanssa, kyllä poliisi saattoi pysäytellä ja kysyä, onko verot maksettu. Ei silloin 90-luvulla kun meidän kaupungissa oli koiravero, uskallettu pahemmin ilman verolätkää kävellä ihmisten ilmoilla.
Jos tehtäisiin jonkinlainen lemmikin omistamisen abc-kortti ihan tuottavaan bisnestyyliin, eli että joku taho saa massit siitä (vaikka nyt se Kennelliitto, kuten kai yrittävät pakkosirutuksestakin [joka hyvä idea] kerätä tuloja), kyllähän se "ajokorttikin" pakolliseksi tulisi.
Pakkosirutus tosiaan on hyvä, mutta edelleen harva tietää, että pelkkä sirutus ei riitä, vaan se siru pitää rekisteröidä. Massapennuttajat ei tätä kerro myöskään laisinkaan, vaan iloisesti hintoihin tuli +400e "sirutettu" -korulauseen täyttämänä.
On sunnuntai 9. kesäkuuta. Rikoskomisario Anne Hietalalla on päivystysvuoro ja puhelin soi. Helsingin Katajanokan laivaterminaalissa on pysäytetty viisikymppinen virolaismies, joka on tuonut Virosta Suomeen kahdeksan sekarotuista koiranpentua. Tulli on löytänyt koiranpennut auton peräkontista pahvilaatikkoon ahdettuina.
Paikalle mennyt poliisipartio soittaa Hietalalle ja haluaa tietää, mitä pennuille tehdään. Mitään papereita ei löydy - ei edes väärennettyjä. Pentujen alkuperästä, rokotuksista tai terveydentilasta ei ole siis saatavilla mitään tietoa. Koirilla ei myöskään ole vaadittuja EU-lemmikkieläinpasseja eikä mikrosiruja. Hietala tekee eläinlääkäreiden konsultaation jälkeen päätöksen: kaikki pennut lopetetaan.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/20/kituvia-koiria-pentuja-pahvila…
Itse just katoin yhtä ilmoitusta, että keskellä ruuhkasuomea oli metsästyskoira myynnissä, ihan pieni pentu. Ihmettelin että miksi ihmeessä ylipäätään metsästyskoira pitänyt ottaa keskelle kaupunkia, metsää lähimainkaan. Teki mieli kysyä mutta jätin kysymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoppa muuta. Raivostuttaa ihmiset jotka hankkii lemmikin tosta noin vaan sen kummempia miettimättä. Lähtökohta tulisi olla se, että se lemmikki tulee sinulle loppuelämäksi ja sitoudut tarjoamaan sille hyvän elämän. Tottakai voi olla jotain suuria asioita joiden vuoksi joku sitten luopuu lemmikistään, toki joissain tilanteissa onkin parempi etsiä lemmikille uusi rakastava koti jos ei sitä kerta itse pysty tarjoamaan. Myös myyjillä pitää ehdottomasti olla velvollisuus katsoa kunnolla mihin kotiin eläin lähtee ja onko sen hoitoon kunnolla sitouduttu.
Vierailija kirjoitti:
Sanoppa muuta. Raivostuttaa ihmiset jotka hankkii lemmikin tosta noin vaan sen kummempia miettimättä. Lähtökohta tulisi olla se, että se lemmikki tulee sinulle loppuelämäksi ja sitoudut tarjoamaan sille hyvän elämän. Tottakai voi olla jotain suuria asioita joiden vuoksi joku sitten luopuu lemmikistään, toki joissain tilanteissa onkin parempi etsiä lemmikille uusi rakastava koti jos ei sitä kerta itse pysty tarjoamaan. Myös myyjillä pitää ehdottomasti olla velvollisuus katsoa kunnolla mihin kotiin eläin lähtee ja onko sen hoitoon kunnolla sitouduttu.
Tai no itse en ymmärrä lemmikistä luopumista enkä koskaan missään tilanteessa voisi luopua lemmikistäni, mutta tarkoitan nyt sitä jos on keissejä joissa ei sitten kunnolla tosiaan kyetä sitoutumaan siihen lemmikin hoitoon niin tällaisissa tilanteissa tottakai uusi rakastava koti onkin parempi. Mutta lähtökohtana tulisi olla se, että se lemmikki tulee loppuelämäksi. Eli todellakin harkita huolellisesti lemmikin hankinta eikä hankkia tosta noin vaan hetken mielijohteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on hyvä, että jos resurssit ei riitä niin etsitään uusi koti. Itse olen aina pyrkinyt puskemaan vaikka läpi harmaan kiven
Kyllähän ilmoituksissa paistaa nykyään läpi se, että uudella kodilla ei ole väliä kuten ei tainnut olla itsellekään väliä, kunhan oli joku elävä olento just nyt. Monesti on ilmoittamatta esim. sekarotuisten koirien kohdalla mahdolliset rodut, koko, vietit, kaikki perustiedot mitkä pitäisi tietää ! Samalla myös on ilmoituksissa luettavissa rivien välistä, että on hankittu lemmikki tietämättä yhtään, mitä sen ylläpito oikeasti vaatii. Just vaikka metsästysviettinen koira kerrostaloon ja sit yllättääkin sen haukkuminen, joka metsästysviettiselle on ominaisuus, jota harvemmin voi kitkeä pois. Samoiten ei haluta nähdä yhtään vaivaa siihen kouluttamiseen ja nyt "koronakoirien" aikana siihen yksinoloon. Sitten näitä eroahdistuneita myydään maalle, jossa haukkuminen ei haittaa tai ei tarvitse jäädä yksin. Wtf, eihän se maalle lemppaaminen poista sitä ongelmaa, jonka omistaja on aiheuttanut?
Vastuu on sekä myyjillä että ostajilla, mutta valitettavasti hällä väliä .tyypit rehottaa kummassakin osapuolessa. Vaihtuvuus on kyllä huolestuttavan suurta. Se missä 2 vuotta sitten koirien myynti-ilmoituksia oli torissa 19 sivua, nyt niitä on jotain 4-5 ja siellä pyörii samoja koiria säännöllisin väliajoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Hyvä "muistutus" siitä, että lemmikin hankita on kyllä helppoa, mutta lemmikin hyvän elämän ylläpito ei ole hymyä joka päivä ja siihen kuluu resursseja, osalla enemmän, osalla vähemmän, mutta resursseja palaa.
Mulla meni 5 sohva ja 4 nojatuolia, ennen kuin tajusin, että silloinen elämäntyylini ei sopinut koiralleni, vaikka mielestäni tarjosin tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteettia. Lisäsin kuitenkin vielä (taas) kerran reippaasti liikuntaa ja kuormittavaa aivotyötä ja avot - sai jäädä sohvatkin rauhaan sen jälkeen, kun löytyi sellainen määrä fyysistä ja psyykkistä toimintaa, jolla koira on oikeasti tyytyväinen eikä koe tarvetta hajottaa kaikkea. Vuoden aikana paloi monta tonnia uusiin huonekaluihin, mutta nyt on tyytyväinen sekä koira että omistaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti kissoista kaikki eivät välitä tehdä
edes sitä myynti-ilmoitusta, vaan hylkäävät luontoon, kun eivät enää jaksa/pysty hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin huomannut, että erityisesti kissoista luovutaan nopeasti, jos ne kerran tai pari kusaisevat lattialle hiekkalaatikon sijaan. Kenties ihmisillä ei ole enää kärsivällisyyttä, tai sitten nykyään vaaditaan täydellisyyttä.
IS:ssä muistaakseni oli vastikään juttu, miten kissan normaalit ominaisuudet ihmetyttää uusia omistajia. Että se maukuu, liikkuu myös öisin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä sen täysin noviisin tai muuten vaan idiootin lemmikin hankkijan päähän saisi järkeä, että lemmikin hankinta tapahtuisi ajatuksella eikä just nyt-mentaliteetilla?
Mulla on tuttu - työkaveri -, joka hankki koiran oikein hyvin tunnetulta Viron trokaajalta Etelä-Savosta - esitin sille faktori trokaamisesta, "kasvattajan" maineesta, tiedot vuotuisista pentumääristä, tarkastukset valvontaeläinlääkärin käynneistä yms. vaan ei, hän sai sieltä "halvalla" pennun ja on lukenut myös hyviä kokemuksia joten mitä sitten. Koira hyväluonteinen ei siinä mitään, mutta hankinnalla tuki epäeettistä hyvin kukoistavaa bisnestä.
Toinen tuttu hankki ensimmäisen koiransa Helsingistä (trokattu tämäkin, nainen oli jo kerran aikaisemmin saanut tuomion pentubisneksistä) ja huolimatta kaikesta valistuksesta, oli pentu näitä surullisen kuuluisia parvopentuja, jotka myös menehtyi viikossa hankkimisesta. Tragikoomista se itku jälkeen päin, miten hän ei voinut tietää. Noh, vastaavista oloista tuli sitten toinen pentu myöhemmin, kun oli halpa eikä saanut muualta, kun ei jaksanut jäädä jonottamaan...
Kyllähän tuo idiotismi ruokkii näitä myyjiäkin, joten miten sen järjen saisi taottua pennun ostajalle?
Juuri tästä syystä suostuin hankkimaan lapselleni ainostaan hamsterin. Siihen jaksaa sitoutua sen kahden vuoden ajaksi. Joku 15 v elävä koira olisi aivan kauhistus. Hyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molossityyppiset koirat on nyt in.
Virossa jäi kiinni molossisekoituksia tehtaileva myyjä. Oli aiemmin keskittynyt kääpiöihin. Noiden jalostuskoirien elopaino oli 50-60kg.
Kenelle kyseinen myyjä ajatteli myyvänsä aikuiskooltaan 60kg pennut? Kaupunkiin (?!!)
Ihan varmasti pennut olisivat menneet päästessään Suomeen. Onneksi jäi kii !
Ennen lemmikin hankintaa pitäisi miettiä miten selviäisi niistä yleisimmistä ongelmista mitä saattaa ilmetä. Esim. eroahdistus, remmiräyhääminen, sisälle pissiminen jne. Jos tuntuu, että ei ole valmis tekemään kaikkeaan ongelman ratkaisemiseksi, vaan mieluummin laittaa eläimen kiertoon, niin kannattaa miettiä vielä toisenkin kerran. Sitä kun ei aina voi etukäteen tietää millainen paketti sieltä tulee.
Minulla on tällä hetkellä arka ja remmissä räyhäävä koira, mutta olen valmis tekemään kaikkeni, että ongelma ratkeaisi ja töitä tekemällä onkin päästy jo ihan hyviin tuloksiin. En voisi kuvitellakkaan luopuvani rakkaasta koirasta näiden ongelmien takia.
Allergiat, omistajan sairastuminen sun muu on tietenkin eri asia, eikä siihen oikein voi varautua.
No vaihtoehto noille olisi lopettaminen. Vaikka toisaalta tuntuu että se voisi olla jopa parempi vaihtoehto kuin heitellä elukkaa omistajalta toiselle koko elinikänsä ajan.
Vierailija kirjoitti:
No vaihtoehto noille olisi lopettaminen. Vaikka toisaalta tuntuu että se voisi olla jopa parempi vaihtoehto kuin heitellä elukkaa omistajalta toiselle koko elinikänsä ajan.
Eihän lopettaminen auta mitään. Ostajat hakee pentunsa vastaisuudessakin tehtaalta ja kierre on valmis. Tehtaat täytyisi saada lopetettua.
- Ei mietitä rotu(ja)
- Ei mietitä kuluja
- Ei mietitä omaa elämäntilannetta
= kodinvaihtajia
Olen huomannut saman. Hoidin oman koirani loppuun asti hyvin ja nyt sen jälkeen välillä harkitsin uutta koiraa. Torissa tulikin samanrotuinen aikuinen koira vastaan ja mietin todella pitäisikö soittaa siitä ja kysyä tarkemmin. Surullista, että koira lapsiperheessä ja kuulemma oli kiltti. Mietin vaan, että miten aikuinen ns hyvin pidetty koira enää sopeutuu uuteen perheeseen ja mietin tässä tapauksessa myös sitä, että miten lapset antavat myydä koiran muualla. Tietysti ei sitä välttämättä lapsilta kysytä, mutta jos omat vanhempani olisivat myyneet lapsuudessa esim silloisen kissani jonnekin niin ei olisi toipunut siitä kovinkaan hyvin. Koirallekin luulisi tulevan ikävä niitä lapsia ( ehkä).
No ei tuokaan koira ollut torissa kuin pari päivää, kun ilmoitus jo poistettiin ja koira sitten päätyy jonnekin uudella omistajalle. Mietin monesti, että oli nopeaa toimintaa ja varmaan ensimmäiselle annettiin. Oli vielä sen rotuinen koira, että riski päätyä huonoon kotiin ja ns egon jatkoksi. Yksi tuttuni on myös ikävä siitä, että ensin ottaa kaksi isoa koiraa pentuna ja sitten myöhemmin ei aika ja taidot riitä niin antaa ne pois. Sitten puhuu taas koiran otosta, että jos pienempi kävisi paremmin, kun on juuri saanut nuo edelliset pois ja aikaa ei tule olemaan tarpeeksi jatkossakaan tai kiinnostusta koiraan, mutta kun koira pitää kuitenkin kuulemma olla.
Olen itsekin huomannut, että erityisesti kissoista luovutaan nopeasti, jos ne kerran tai pari kusaisevat lattialle hiekkalaatikon sijaan. Kenties ihmisillä ei ole enää kärsivällisyyttä, tai sitten nykyään vaaditaan täydellisyyttä.