Kuuluuko letut syödä sitä mukaa, kun ne paistetaan, vai jaetaanko ne vasta sitten, kun koko taikina on paistettu letuiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi paistaa ja muut syö. Välillä vaihdetaan paistajaa.

On helpompaa tehdä uunissa pannukakkua, joka voi tehdä melko lailla samalla reseptillä kuin ohukaiset. Siihen riittää yksi paistokerta 225 asteen uunissa noin 30 minuutissa ja siitä saa 9 (3x3) palaa kerralla syötäväksi sopivan hillon kera.

Eihän pannukakku ole edes hyvää. Siitä puuttuu rapea ja rasvainen paistopinta! Vähän kuin vertaisi pizzaa ja pastaa keskenään. 

Joku mainitsi suolan. Kun paistaa pikkulettupannulla ja laittaa vähintään jokatoiseen pannulliseen aina nokareen voita, niin tulee mielestäni just hyviä. Kunnon rapsakka pitsireuna. 

Meillä onneksi kaikissa sukukekkereissä ym. jos on esim vohveleita tai muurikkalettuja, niin ne heitellään aina suoraan paistovälineestä vuorossa olevan lautaselle. Taikinaa voi tehdä niin paljon, että sitä jää vaikka yli ja jatkaa sitten seuraavana päivänä tms.

Pannukakku ja letut on tosiaan ihan eri asia. Mutta täytyy sanoa, että netistä löytyvä "maailman paras pannukakku" tms. on niin rasvainen, että se on jo astetta parempi ainakin pannariksi.

Vierailija kirjoitti:

Letut ja blinit syödään sitä mukaan kuumana, kun ne valmistuvat.

Ihan samalla tavalla kun lämmin ruoka tuodaan ravintolassa pöytään, aloitetaan syödä, eikä odoteta ja jäähdytetä ruokaa, kun muut saavat annoksensa.

Ei kukaan tervejärkinen syö samalla kun paistaa itselleen.

Ei kun se taikina pitää syödä sellaisenaan raakana ennen kuin se on edes paistettu. Mieluiten niin, että ne kaikki aineet syödään erikseen.

Lättyjen paistamiseen menee niin kauan aikaa että kuka jaksaa odottaa että se viimeinenkin paistettu,

ja lämpiminä parempia eli syödään sitä mukaa kun valmistuu.

Kyllähän se siihen letunpaistospektaakkeliin olennaisesti (heittelyn & katosta ja lattiasta lettujen kaapimisen lisäksi) kuuluu että pannukuumia lettuja jaetaan lautasten äärellä huulian lipoen odottaville herkuttelijoille.  

Jälkimmäinen tietty.

Suoraan, koska silloin ne on parhaimmillaan.

Odottaminen olisi sama jos odottaa pihviayerian kanssa tunnin ennen kuin pääsee sitä syömään. Siltikin vaikka sen voi mikron kautta kierrättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Letut ja blinit syödään sitä mukaan kuumana, kun ne valmistuvat.

Ihan samalla tavalla kun lämmin ruoka tuodaan ravintolassa pöytään, aloitetaan syödä, eikä odoteta ja jäähdytetä ruokaa, kun muut saavat annoksensa.

Ei kukaan tervejärkinen syö samalla kun paistaa itselleen.

On aika erikoista makuasioista puhuttaessa väittää, että jos joku muu ei syö lettuja samoin kuin itse, on sillä toisella mielenterveysongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti äiti paistakoon hikihatussa lettuja samalla, kun muut istuvat niitä nauttimassa!  

Vai olisiko sittenkin mukavampi, jos niitä ensin paistettaisiin sopiva satsi ja sitten porukalla istutaan syömään?

Juuri näin. Mielestäni on huonoa käytöstä alkaa syödä ennen kuin ruoka on valmista ja kaikki ovat kerääntyneet pöydän ääreen.

Milloin tälläinen käytösmalli on Suomeen rantautunut?

Eikö juuri hyviin tapoihin ole kautta maailman sivun ja kaikkialla maailmassa, aloittaa lämmin ruuan syöminen heti, ettei ruoka jäähdy, kun se saadaan eteen.

Jos kylmä ruoka, sitten odotetaan, että kaikki ovat saaneet ruokansa eteen ja aloitetaan syöminen.

Letut ja blinit kuuluukin syödä heti, kun rasva vielä tirisee, se tekee siitä herkullisen ja maku häviää jo muutamassa minuutissa ja menettää letun herkullisuuden ja rakenteen.

Kun paistan itselleni isomman määrän lettuja yhdellä kertaa, en todellakaan keskeytä sitä paistamista syödäkseni yhden letun kerralla, vaan paistan koko taikinan kahdessa isossa paistinpannussa yhteen putkeen. Letut  pysyvät helposti lämpimänä ja kokonaisina, kun niitä varten on iso korkeareunainen tarjotin, joka päälle laittaa ison lautasen lämmön eristämiseksi. Kun niitä kaikkia lettuja ei ole tarkoitus ahtaa yhdellä kertaan, niin loput letut voi peittää tiivisti muovilla ja syödä myöhemmin. Ei lettujen ja pannukakun ole mikään pakko olla lämpimiä kunhan on hyvää hilloa niiden kanssa. Pannukakkutaikinaan kannattaa lisätä ripaus rypsiöljyä antamaan lisämakua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi paistaa ja muut syö. Välillä vaihdetaan paistajaa.

On helpompaa tehdä uunissa pannukakkua, joka voi tehdä melko lailla samalla reseptillä kuin ohukaiset. Siihen riittää yksi paistokerta 225 asteen uunissa noin 30 minuutissa ja siitä saa 9 (3x3) palaa kerralla syötäväksi sopivan hillon kera.

Eihän pannukakku ole edes hyvää. Siitä puuttuu rapea ja rasvainen paistopinta! Vähän kuin vertaisi pizzaa ja pastaa keskenään. 

Kyllä saa rapean paistopinnan, kun taikinaan laittaa riittävästi voita.

Maailman suurin ongelma, ei helkkari!

Jos on useampi syöjä niin vasta sitten kun on paistettu, kun aina joukosta löytyy vähintään yksi ahne lokki joka hotkii lettunsa ja on taas ensimmäisenä tyrkyllä, niin etteivät ne kohteliaammat saa mitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta on mukavampaa, että ensin paistetaan ne kaikki ja sitten istutaan kaikki yhdessä pöytään syömään. Eivät ne ehdi jäähtyä, kun laittaa folion lautasen alle kupiksi lettujen ympärille ja kun uusi kuuma lettu tulee päälle, pitää se ne lämpimänä aika hyvin.

Jos letut laitetaan päällekkäin, niin eikö ne ole ihan littanoita ja kuohkeus ja rakenne tulee yhdeksi muusiksi? Letun herkullisuus kun tulee siitä.

Ohukaisethan ovat ihan ohuen ohuita, ei ne siitä miksikään littaannu pinotessa. Paistan aina kahdella blinipannulla ja kasaan niitä vieressä olevalle lautaselle, ei ne mihinkään ehdi jäähtyä. Muutaman voin maistella suoraan. Ensimmäinen lettu ei ole koskaan kunnollinen, ei se pannu tahdo olla sopivassa paistokunnossa, sopivan lämpötilan löytäminen on tarkkaa, että tulee hyviä lettuja. Ruskeita pitsireikäisiä. Yleensä huutelen muita ottamaan niitä paiston puolivälissä, minä syön sitten viimeiset. Ei ne kyllä ehdi jäähtymään, vaikka pinossa olisivatkin loppuun saakka.

Meidän nelihenkisessä perheessä tehdään niin, että ensin paistetaan kolme lettua ja ne puolitetaan. Paistaja saa kaksi puolikasta, ja niistä kolmesta muusta perheenjäsenestä kaksi saa yhden puolikkaan ja yksi kaksi. Se, kuka saa ne kaksi puolikasta, ratkaistaan noppaa heittämällä.

Sitten paistetaan viisi lettua ja ne puolitetaan. Paistaja saa kolme puolikasta, yksi muista saa neljä, yksi kolme ja yksi ei saa mitään. Sama juttu kuin edellisellä kierroksella, nopanheitto ratkaisee.

Sitten paistetaan yksi suuri lettu. Se jaetaan neljään osaan ja jokainen saa yhden neljäsosan.

Sitten paistetaan kolme lettua ja leikataan ne kolmeen osaan. Jokainen saa kaksi kolmannesta ja se yksi ylijäänyt pala annetaan kissalle. Myös kissamme pitää kovasti letuista.

Jos vielä tekee mieli lettuja, prosessi aloitetaan alusta.

Näin meillä on aina tehty. Ja näin tehtiin myös vanhempieni tykönä ja näin tekivät myös isovanhempani.

Paistan ekat 10 lettua ja sitten kutsun lapset syömään. Paistelen loput siinä kun syövät ja saavat sitten suoraan pannulta lisää kun se alkupino on huvennut.

Ateriat syödään yhdessä eikä paistaja, joka on yleensä perheessä äiti, ole mikään passaaja ja palvelija, joka paistaa ja muut syövät sitä mukaa. Ei meillä ainakaan. Paistan letut valmiiksi, pidän lämpimänä folion alla tai uunissa ja istumme yhdessä pöytään. Pöydän voi kattaa ja laittaa hillot ja kermavaahdot valmiiksi. En ymmärrä tuota, että muka eivät olisi yhtä herkullisia 10 minuutin kuluttua. Blinien kanssa sama juttu.

Ei ne vaan ole samanlaisia enää 10 min kuluttua mutta se on ihme suomalainen lammaskansa että syö toki letut niinkun itseä huvittaa. Käsittämätöntä miten suomilampaille täysin mahdoton asia olla individualisti.

Kaikki kerralla ja sit lämmitä mikron kautta