Onko yksinäinen ihminen turn-off:(
Jos kärsii yksinäisyydestä. Onko tämä paha asia. Jos vaikka kertoisin treffikumppanille tai duunikaverille, että olen yksinäinen niin suhtautuuko ne minuun negatiivisemmin. Pitävätkö minua luuserina tai vastenmielisenä?
Kommentit (30)
Sosiaalinenkin voi kokea yksinäisyyttä.
Työpaikallani työkaveri joskus avautui kokemastaan yksinäisyydestään. Ja tämä työkaveri on siis työyhteisön ehdottomasti sosiaalisin ihminen. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja osaa small talkin kenen kanssa tahansa. Hänen sosiaalinen tuttavapiirinsä on laaja.
Mutta arvelen, työkaverilla ehkä läheisemmät kaverit ovat vähissä. Paljon pintatason tuttuja, mutta läheisiä ystäviä vähän tai onko sitten juuri ollenkaan. Luulen, tämän tyyppisestä syystä johtuen työkaverini potee yksinäisyyttä.
(Työkaverini on kyllä parisuhteessa ja on ollut aiemminkin. Kun aiempi pitkä parisuhde päättyi, työkaveri pystyi kertomaan asiasta työpaikalla vasta pitkän ajan, kuukausien kuluttua. Jäin miettimään, olimmeko työpaikalla kuitenkin ensimmäisiä ihmisiä, joille hän asiasta mainitsi. Eli olemmeko me työkavereina suunnilleen hänen lähimmät ihmissuhteensa parisuhteen lisäksi. Ja kun parisuhde päättyy, voi olla kovin yksinäinen, kun emme me työyhteisönä kuitenkaan esim vapaa-ajalla juurikaan tapaa toisiamme.)
Suurimmalle osalle ihmisiä yksinäinen ihminen on turn off. Kaipa ne pelkää että se yksinäinen ripustautuu näihin elämässä ainakin omasta mielestään paremmin menestyjiin ja saavat yksinäisestä ikuisen riippakiven.
Aiemmin siis tyyliin 1900-luvulla, yksinäisyys on luokiteltu oudoksi koska lapsia ainakin on sikissy hallitsemattomasti sinne tänne niin miten ihminen voi olla yksin? Siinä on oltava joku vika vaan nykyään vahinkolapsia ei tule niin se syventää toisten yksinäisyyttä eikä vedä väkisin porukoihin mukaan.
Älä huoli ap, me yksinäiset ollaan uusi oranssi. Sukupuolineutraalisuuden jälkeen hoksataan että yksinäinen on yhtä arvokas ihminen kuin sukupuolivähemmistön edustaja.
Duunikaverille voit sanoa olevasi yksinäinen - saatat saada ystäviä ja seuraa.
Treffikumppanille en kertoisi. Ellei ole hakuilmoituksessa ”hei yksinäinen, täällä toinen yksinäinen etsii sitä oikeaa”.
Itse ainakin yksinäisenä miehenä haluaisin löytää parisuhteeseen yksinäisen naisen niin molemmat ymmärtäisivät toisiaan paremmin.
Kohtaaminen vaan pitäisi tapahtua nettideiteissä.
Yksinäinen mies on, yksinäinen nainen taas ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta avauksesta selvisi syy yksinäisyyteesi. Sinulla on surkea itseluottamus ja minäkuva. Sille kannattaa tehdä jotain, niin voit sitten saada positiivisemman maailmankuvan ja niitä kavereita tai kumppanin:)
En huomannut aloittajalla lainkaan negatiivista maailmankuvaa. Minäkuva ja maailmankuva ovat täysin eri asioita. Narsisteille kaverin status on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinenkin voi kokea yksinäisyyttä.
Työpaikallani työkaveri joskus avautui kokemastaan yksinäisyydestään. Ja tämä työkaveri on siis työyhteisön ehdottomasti sosiaalisin ihminen. Tulee toimeen kaikkien kanssa ja osaa small talkin kenen kanssa tahansa. Hänen sosiaalinen tuttavapiirinsä on laaja.
Mutta arvelen, työkaverilla ehkä läheisemmät kaverit ovat vähissä. Paljon pintatason tuttuja, mutta läheisiä ystäviä vähän tai onko sitten juuri ollenkaan. Luulen, tämän tyyppisestä syystä johtuen työkaverini potee yksinäisyyttä.
(Työkaverini on kyllä parisuhteessa ja on ollut aiemminkin. Kun aiempi pitkä parisuhde päättyi, työkaveri pystyi kertomaan asiasta työpaikalla vasta pitkän ajan, kuukausien kuluttua. Jäin miettimään, olimmeko työpaikalla kuitenkin ensimmäisiä ihmisiä, joille hän asiasta mainitsi. Eli olemmeko me työkavereina suunnilleen hänen lähimmät ihmissuhteensa parisuhteen lisäksi. Ja kun parisuhde päättyy, voi olla kovin yksinäinen, kun emme me työyhteisönä kuitenkaan esim vapaa-ajalla juurikaan tapaa toisiamme.)
Eikö sosiaalisuus tarkoita sitä, että on suurempi tarve tavata muita. Eli sosiaalinen ihminen voi ottaa yksinolon huomattavan vakavasti.
Osaan olla ihmisten kanssa mutta tarkoituksella vältän ylimääräisiä ihmissuhteita. Olen tapaillut henkilöitä, jotka ovat alkaneet pian kinuta sukulaisten tapaamisita ja kysellä ystävistä. Joskus tästä on tullut kynnyskysymys suhteen jatkolle.
Oisinpa ollut orpo (ei vaan mutta kuitenkin).
Yksinäiset ihmiset voi olla hieman luotaan työntäviä, mutta yksin viihtyvät ihmiset on salaperäisiä, mystisiä ja jännittäviä.