Eikö teitä tympäse olla vuodesta toiseen saman ihmisen kanssa?

Ei tympäse. Ei se vaihtamalla parane.

En halua. Ihmiseni ei ole kyllästyttävä, eikä elämämmekään.

Ei. Parempaa mitä syvemmin toisen tuntee.

Ei tympäise. Vaimo on maailman ihanin ihminen. Tätä mieltä olen ollut jo 16 vuotta.

Ei tympäse. Ihminen nääs muuttuu koko ajan, elämä muokkaa meitä. Kuinka kehittyvä ihminen voi käydä tylsäksi?

Ei. Samat ystävät ja perhe, mies ja lapset pysyvät mukana vuodesta toiseen. Päinvastoin olisi kauheaa, jos joku heistä katoaisi elämästäni.

Ei. Mieheni on ystäväni, kaikkeni

No, tympii, ja anoppi vasta ottaakin kaaliin.

Me ollaan normipäivänä perheen kanssa 9 tuntia muiden, kuin toistemme kanssa, joten tosiaan ei kyllästytä, ei mies eikä lapset. Ihan liian vähän saadaan olla yhdessä, usein arkena ollaan iltaisin jo melko väsyneitä. Kesälomilla, levänneenä ja rentoutuneena, elämä on niin mahtavaa kun saa olla yhdessä, sitä aina rakastuu mieheensäkin uudelleen. :)

Ei todellakaan:) Saan olla parhaan ystäväni kanssa kaiken aikaa, meiltä ei koskaan lopu jutut ja unelmat kesken.

n 20v kimpassa

Joskus toki ärsyttää mutta on tuttu ja turvallinen ja rakas. Ei vaihtamalla enää parane ;) ja olisihan siinä uudessakin suhteessa/miehessä jotain "vikaa" koska kukaan tai mikään ei ole täydellinen.

Jos on minun päätettävissä niin yhdessä ollaan vielä vanhanakin kiikustuolissa ja toivottavasti pari lastenlastakin pyörisi jaloissa :)

Kyllähän kumppani toisinaan tympäsee, mutten mä vaihtelua kaipaa. Sitten ottaa oman loman ja kiva tulla takaisin, kun oma rakas on kotona odottamassa. :)

21 vuotta yhdessä.

No ei! Hullukonäoot

Täysin järjetön neuvo tuo "ei se vaihtamalla parane" kun mahdollisuus siihen on tasan 50%. Mulla parani vaihtamalla ja jos taas alkaa joskus kyllästyttää, niin vaihtoehtoja löytyy. Nyt ei kyllästytä...

Tympäsee kyllä, siksi akka lähtikin kiertoon. 

Ei tympäse. En odota, että kumppanin pitäisi viihdyttää minua 24/7, vuodesta toiseen. Tykkään olla välillä aiva yksikseni, ja välillä tapaan kavereita ja sukulaisia. Jos kumppani tympäsee niin on ehkä väärä kumppani, väärät odotukset tai vain kertakaikkisen väärä asenne.

Vuodesta 94 yhdessä, eikä todellakaan tympäise.
M40

Ei tympäse, enempi olis kurjaa jos pitäis vähän väliä olla vaihtamassa. Siitä se vasta tressin repis.Ei jaksaisi. Jos ei tää sama niin sitten mielummin yksin. Yhdessä 36 vuotta.( Sitäpaitsi mies selvästi rakastaa mua vieläkin:)   )

Kun valitsee oikein, ei kyllästytä. Ja onhan sen omasta itsestäkin kiinni, millaisen parisuhteen pystyy luomaan. Minä näen asian niin, että jossain vaiheessa prosessia on jokin mennyt pielen, jos erotaan.

Ensimmäinen kumppani oli vähän sellanen ykstotinen, yksinkertanen, ei oikeen osannut kertoa mistä haaveilee, ei viihtynyt seurassa, usein hieman synkähkö ja kireä, ei oikein jaksanut innostua ja kiinnostua mistään, vika oli aina muualla... varmaan hänen silmissään minussakin oli paljon puutteita.

Nykyinen puolisoni on lähes kaikkea mitä olen toivonut ja mistä olin ennen paitsi; iloinen, positiivinen, hauska, tykkää pyytää ystäviä kylään, reilu, rehellinen, avoin, haaveilee mutta ei haihattele, osallistuu ja on aktiivinen, innostuu helposti ja luo ympärilleen valoisan hauskan ilmapiirin.

Ja on kauniskin vielä, ja jonkun verran nuorempikin. No noi nyt oli vaan ylimäärästä plussaa.

Että mä kyllä ymmärrän hyvin, jos jotakuta tympäsee sellanen kumppani, joak vuosien saatossa vaan imee kaiken energian ja tuntuu ettei suhteesta saa itse oikeen mitään. Silloin kyllä vaihtamalla paranee huomattavasti, jos tuuri käy. Jos taas kaikki on periaatteessa hyvin, niin vaihtamalla voi vaan saada vahinkoa aikaan, ja lopun elämää kestävän kaipuun että miks lopetti hyvin toimivan suhteen vain vaihtelunhalusta.

Siitä vaihtelunhalusta voi koittaa puhua... parhaimmillaan se puhuminen tuo suhteeseen jotain uutta.