Millä tavoin suomen ja jenkkien arvot eroavat toisistaan?

Vierailija kirjoitti:

Jenkit kannattavat lasten ruumiillista kuritusta. Suomalaiset vastustavat.

Jenkit vastustavat aborttia. Suomalaiset kannattavat.

Eivät kannata rumiillista kuritusta, suurin osa ei vastusta aborttia.

Vierailija kirjoitti:

Heikkoutta siellä halveksitaan yleisesti, paitsi mitä nyt tietyt etniset porukat ja paikallinen woke-vasemmisto ovat tekemässä heikkoudesta mitä suurinta hyvettä.

Yhdysvaltalaisessa yrityksessä työskenelleenä, siellä aikaa viettäneenä ja kymmeniä yhdysvaltalaisia kollegoja tuntevana tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi mielenterveysongelmia ei ole hyväksyttyä vähätellä tai vaikkapa kutsua burn outia "laiskojen luulosairaudeksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistisuus tulee siitä kun ihmisen on pärjättävä omillaan. Kun välitetään toisistaan se on rakkautta mikä elämässä se vähän niinkuin juttu. Toki ei sulje sitä pois mutta justiin se että kun syvällisemmin ajatellaan suomen ja jenkkinen eroa. Suomellahan on raaka historia siitä ei pääse mihinkään.

Täällä kettuilu on parasta välitttämistä. Jenkeissä sellainen lähinnä pinnallinen "kohteliaisuuden/miellyttämisen tarve" kulttuuri.

Ehhkä se "rakkaus" tarkoittaa sitä että halu tutustua ihmiseen syvällisemmin kuin että pinnallisesti ajatella ja saada ihmisen dopamiini virtaaamaan ja koukutettua kulutttamiseen.

ihanko mariin vai kaikki hallituksen tytöt ovat keksineet upean avauksen saarikko tietenkin takana taputtaa tosin ensin luvan mariinilta kysyneenä MITÄ MIELTÄ MÄ OON. 

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on perinteisesti ajateltu niin, että kaikki on oman onnensa seppiä. Että jos jollain menee huonosti, ja asuu katuojassa, se on sen omaa syytä eikä henkilöä tarvitse auttaa. Maallisen mammonan takominen ja sillä brassailu on nähty hienona ja tavoiteltavana asiana.

Tämän takia mm suomen hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyi heille kamalana sosialistisena systeeminä, jota he usein jopa halveksivat.

Ei pidä paikkaansa. Jenkit on paljon yhteisöllisempiä kuin suomalaiset. Siellä epäonnistuneillakin on ihmisarvo. Toisin kuin suomalaisessa ajattelussa. Kirjoitatkin asiasta juuri kuten kateelliseksi kasvatettu sosialisti suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on perinteisesti ajateltu niin, että kaikki on oman onnensa seppiä. Että jos jollain menee huonosti, ja asuu katuojassa, se on sen omaa syytä eikä henkilöä tarvitse auttaa. Maallisen mammonan takominen ja sillä brassailu on nähty hienona ja tavoiteltavana asiana.

Tämän takia mm suomen hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyi heille kamalana sosialistisena systeeminä, jota he usein jopa halveksivat.

Tämä ei pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa vähäosaisten auttamista pidetään arvostettavana.

Kukaan ei pilkkaa tai ivaa vaikkapa työttömiä tai pienituloisia joka taas tällä palstalla on suoranaista kansanhuvia välistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkeillä on nationalismi jokapäivässä mukana. Amerikan liput liehuu ja käsi sydämellä lauletaan kansallislaulua.

Suomessa tuo on jo lähes kiellettyä.

Ei pidä paikkaansa tämäkään.

Kyllä ainakin sen osalta miten paljon vasemmisto painaa duunia, jotta suomalainen ei saisi olla isänmaallinen. Patriotismi taas lienee melkeinpä se tärkein asia, mikä ylipääträän pitää jenkkilää kasassa.

Amerikkalaiset tavoittelevat avoimesti taloudellista menestystä, ja rikkaita ihaillaan. Suomessa sellaista jotenkin paheksutaan, pidetään pyrkyryytenä ja moukkamaisena.

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä menestyvän seuraan pyritään jos vaikka menestystä tarttuisi hiukan omaankin puseroon.

Suomessa menestyjiä halveksitaan.

Totta. Tieteissa, taiteissa, taloudessa ja viihdeteollisuudessa menestyneita haukutaan Suomessa oikein olan takaa ja kuorossa.

Suomalaiset enimmäkseen haluavat elää rauhassa.

Amerikkalaiset haluavat sotia. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset eivät halua yrittää.

Amerikassa yrittäminen on koko maan olemassaolon idea.

Minusta suomalaiset eivat jaksa yrittaa. Jos joku asia saadaan menestymaan niin sitten levataan laakereilla ja menestys kuihtuu olemattomiin.

Suomalaista kauhistuttaa kun kysytaan missa kuvittelet olevasi viiden vuoden kuluttua. Amerikkalaisella on kymmenvuotissuunnitelma valmiina (ja kiinalaisella tuhatvuotis.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikkoutta siellä halveksitaan yleisesti, paitsi mitä nyt tietyt etniset porukat ja paikallinen woke-vasemmisto ovat tekemässä heikkoudesta mitä suurinta hyvettä.

Yhdysvaltalaisessa yrityksessä työskenelleenä, siellä aikaa viettäneenä ja kymmeniä yhdysvaltalaisia kollegoja tuntevana tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi mielenterveysongelmia ei ole hyväksyttyä vähätellä tai vaikkapa kutsua burn outia "laiskojen luulosairaudeksi".

Siellä ei kuitenkaan kukaan halua olla heikko, eikä esiintyä heikkona tai paljastaa heikkouksiaan, sen voinet allekirjoittaa. Kyllähän siellä myötätuntoa tunnettiin kaduilla eläviä jne kohtaan, kun taas kaduilla olevista minulle on jäänyt mielikuva siitä ettei mitään heikkoutta haluta osoittaa tai mitään sääliä haluta siinäkään kohtaa herättää muissa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset enimmäkseen haluavat elää rauhassa.

Amerikkalaiset haluavat sotia. 

Eivat halua. Toiseen maailmansotaan rukoiltiin amerikkalaisilta apua ja suuresti autettiinkin  jalleenrakentamisessa. 

Vietnamiin piti lahtea kun ranskalaiset heittivat hanskat poydalle.

Jenkit eivät ole yhtä rahanahneita ja pihejä kuin mitä suomalaiset, mutta yhtä kova-arvoisia ja kylmätunteisis. Jenkit taas eivät ole yhtä sitkeitä, sisukkaita ja jääräpäisiä kuin suomalaiset. Toinen ero on kanssa se että jenkit vaikuttavat tyhmiltä mutta ovat fiksuja kun taas suomalaiset vaikuttavat fiksuilta, mutta ovat tyhmiä kuten eräs amerikkalainen ystäväni kerran lohkaisi tokaistessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on perinteisesti ajateltu niin, että kaikki on oman onnensa seppiä. Että jos jollain menee huonosti, ja asuu katuojassa, se on sen omaa syytä eikä henkilöä tarvitse auttaa. Maallisen mammonan takominen ja sillä brassailu on nähty hienona ja tavoiteltavana asiana.

Tämän takia mm suomen hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyi heille kamalana sosialistisena systeeminä, jota he usein jopa halveksivat.

Tämä ei pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa vähäosaisten auttamista pidetään arvostettavana.

Kukaan ei pilkkaa tai ivaa vaikkapa työttömiä tai pienituloisia joka taas tällä palstalla on suoranaista kansanhuvia välistä.

Jenkeissä tajutaan se ettei kukaan halua asua kadulla, että sinne ei päädytä laiskuuttaan vaan todellisten ongelmien seurauksena.

Suomessa koko asetelma on täysin erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on vahva eetos, että jokainen on oman onnensa seppä ja vastuussa itsestään. Valtio ei tue oikein mitenkään. Eli jos elämä potkii, on työttömyyttä tai sairauksia, olet omillasi.

Pohjoismaissa on vahva hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikoimmista pidetään huolta.

Miten tämä eroaa siitä että meidän suomalaisten eetoksessa raha on kaikista tärkein ja tulee aina ensin? Ja että tärkeitä on säästää mahdollisimman paljon ja pihustella kaikessa niin pitkälle kuin voi ja kaikki muu tulee vasta sitten sen jälkeen?

Jenkit muistuttavat Mikki Hiirtä ja suomalaiset Roope-Setää.

Jenkkien vasemmisto demokraatit on vastaava kuin suomen oikeisto eli persut ja kokkarit. Suomi on kommunistinen maa valtavine julkisine sektoreineen. Sanna marin on kommunismissaan vastaava kuin heidän radikaali äärivasemmisto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on vahva eetos, että jokainen on oman onnensa seppä ja vastuussa itsestään. Valtio ei tue oikein mitenkään. Eli jos elämä potkii, on työttömyyttä tai sairauksia, olet omillasi.

Pohjoismaissa on vahva hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikoimmista pidetään huolta.

Miten tämä eroaa siitä että meidän suomalaisten eetoksessa raha on kaikista tärkein ja tulee aina ensin? Ja että tärkeitä on säästää mahdollisimman paljon ja pihustella kaikessa niin pitkälle kuin voi ja kaikki muu tulee vasta sitten sen jälkeen?

Ei Suomessa raha ole yhtä tärkeätä, ei täällä esim. pariuduta läheskään yhtä paljon rahan takia kuin jenkeissä. Ja ehkä siinä se vika onkin, että Suomessa ennemmin luovutetaan kohtalo sille pullolle ja kerrostaloyksiölle kuin oman kohtalonsa kulun muokkaamiselle...

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä on vahva eetos, että jokainen on oman onnensa seppä ja vastuussa itsestään. Valtio ei tue oikein mitenkään. Eli jos elämä potkii, on työttömyyttä tai sairauksia, olet omillasi.

Pohjoismaissa on vahva hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikoimmista pidetään huolta.

Miten on pidetty suomalaisista työttömistä huolta? Laittamalla orjatöihin "työkokeiluun". Orjuus on kielletty mutta eipä suomessa. Suomessa on yli 300 000 työtöntä heitetty oman onnensa nojaan.