Mä niin toivoisin, että vielä joskus joku
lähettäisi mulle yöllä viestin, kun olisin tullut mieleen. Kysyisi mitä mulle kuuluu. Toisi mulle kukkia. Pyytäisi kahville. Haluaisi viettää illan mun kanssani. Sanoisi, että mä olen kaunis. Koskisi mua. Tulisi mua töihin vastaan. Pitäisi vapaapäivän töistä, että saisi olla mun kanssani. Puhuisi musta nätisti ystävilleen.
Mä olen 43. Haaveilen turhia. Mun aikani meni jo. Takana on ero, joka sattuu niin paljon. Pahimpaan mahdolliseen aikaan ja ikään. Mä en ole vanha. Olen vielä kaunis. Mutta mun kanssani ei enää perusteta perhettä. Mun kanssani ei vielä hiljennytä keinutuoliin. Kukaan ei tarvitse mua mihinkään.
Kommentit (19)
Tunnetko ketään, jolla olisi tämän ikäisenä treffiseuraa ja seuraelämää?
Ap
Jos lohduttaa äitini löysi uuden miehen kun oli jo yli 40, ja äitipuoleni oli 46 kun tapasi isäni, menivät naimisiin mutaman vuoden jälkeen.
Mä en edes haikaile uutta aviomiestä. Joku, joka tykkäis musta ja viihtyisi mun kanssani, riittäisi. Joku ihana.
Ap
Lohduttaako yhtään ettet ole ainoa? Meitä on muitakin, mutta kaikkea ei elämässä voi vaan saada. Ja itse olen ainakin todella kipeän eron läpi käytyäni ja muiden suhteita seurattuani kohtalaisen varma, että on parempi elääkin yksin, koska ei se parisuhde onnea näytä tuovan.
Toiveesi ovat mielestäni ihan ok ja mahdollisia, mutta sinun pitää päästä ensin erosta yli kunnolla. Tiedän montakin +-40 vuotiasta, jotka ovat löytäneet upean ihmissuhteen toisella kierroksella ja tiedän muutamankin upean vapaan +-40 vuotiaan miehen, jotka itselleen naista etsivät. Nyt alat siis vain työstää eroa kunnolla, surra surusi siitä loppuun ja nostaa katseesi hymyillen ihmisiin päin, masentunutta naamaa ei kukaan jaksa kauan katsoa jos sellaiseen edes vilkaisee.
Tiedän useamman nelikymppisen naisen, joka on löytänyt sen oikean. :)
Kannattaa vain lähteä reippaasti liikkeelle. Kukaan ei sinua kotoa löydä, eikä se unelmien prinssi välttämättä ole se ensimmäinen kohdalle osuva lupaava "otus". :)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]Lohduttaako yhtään ettet ole ainoa? Meitä on muitakin, mutta kaikkea ei elämässä voi vaan saada. Ja itse olen ainakin todella kipeän eron läpi käytyäni ja muiden suhteita seurattuani kohtalaisen varma, että on parempi elääkin yksin, koska ei se parisuhde onnea näytä tuovan.
[/quote]
Minä taas näen ympärilläni ihmisiä, jotka elävät sitä elämää, jota minä haluaisin elää. Mulla oli se elämä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]Tiedän useamman nelikymppisen naisen, joka on löytänyt sen oikean. :)
Kannattaa vain lähteä reippaasti liikkeelle. Kukaan ei sinua kotoa löydä, eikä se unelmien prinssi välttämättä ole se ensimmäinen kohdalle osuva lupaava "otus". :)
[/quote]
Mitä se tarkoittaa, lähteä liikkeelle? Ystäväni ovat kiinni perheissään ja muissa menoissaan enkä juuri heistä päiväkahviseuraa kummempaa saa. En osaa tuota seuraelämää.
Ap
Piirsit juuri itsestäsi kuvan herkkänä ja hienona naisena. Moni herrasmies haluaisi mieluusti tuollaisen lähelleen.
Hyvää illan jatkoa toivoo vanhempi mies!
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:10"]Piirsit juuri itsestäsi kuvan herkkänä ja hienona naisena. Moni herrasmies haluaisi mieluusti tuollaisen lähelleen.
Hyvää illan jatkoa toivoo vanhempi mies!
[/quote]
Fyysisesti haluavatkin... Mutta kiitos samoin:)
Ap
Odota ap kun joku tulee sanomaan että hanki uusi harrastus.......
Älä vaivu synkkyyteen! takuulla löydät jonkun miehen joka pitää Sinusta juuri sellaisena kuin olet ja tekee noita asioita Sinulle. Ole positiivinen ja käy tapahtumissa, kahviloissa ym. paikoissa joissa tapaa ihmisiä yllättäviä asioita tapahtuu silloin kuin niitä vähiten odottaa :-) tsempit!
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:37"]Älä vaivu synkkyyteen! takuulla löydät jonkun miehen joka pitää Sinusta juuri sellaisena kuin olet ja tekee noita asioita Sinulle. Ole positiivinen ja käy tapahtumissa, kahviloissa ym. paikoissa joissa tapaa ihmisiä yllättäviä asioita tapahtuu silloin kuin niitä vähiten odottaa :-) tsempit!
[/quote]
Kiitos:)
Ap
Helsingissä ja Turussa on ollut ihania tapahtumia, joita kirjojen ystävät ovat järjestäneet. Idea oli sama kuin rusettiluistelussa, eli saman numeron lapusta saaneet saivat tutustua ja keskustella. Miksei näitä voisi muuallakin järjestää, ja muissakin harrastuspiireissä.
Suosittelen siis ehdottomasti ottamaan selvää oman paikkakuntasi tapahtumista ja menet sitten vain rohkeasti mukaan. Sitten jos haluat vaikka oppia jotain uutta, niin kannattaa harkita joitain kursseja joissa tutustuu myös helposti ihmisiin.
Ole siis rohkea, avoin ja oma itsesi, mutta älä koskaan menetä toivoasi! Sukulaismieheni tapasi pari vuotta sitten lapsuuden ihastuksensa ja nyt asuvat yhdessä. Molemmat seitsemänkymppisiä, eli sinulla on vielä rutkasti aikaa ;)
<3