Mun käy niin sääliksi tuota meidän koiraa.
Elämänsä tokat juoksut, tiputtelu loppui parisen viikkoa sitten. Nyt tuo yleensä niin ADHD-koira vaan nukkuu, ruoka ei maistu eikö ulkoilukaan tunnu huvittavan kun tuota muuten niin reipasta koiraa tuntuu vähän jotkut asiat siellä ulkona pelottavankin... :/
Sama homma oli ekoissakin juoksuissa, mutta nyt tuntuu vaan olevan vielä pahempaa toi apatia. Eli sterilointi edessä, ei toi voi olla sillekään kivaa kun viikkotolkulla on "elämä sekaisin".
Voi mamman ressukkaa.
Kommentit (9)
Ei tarvitse mitenkään sääliä. Eihän koira tuosta kärsi. Sillä vaan on rauhallisempi kausi nyt. Nauttikaa kovasti siitä :) Narttukoiran elämään kuuluu aktiivisuusvaihtelut juoksukierron mukaan. Koirahan tulee aina hormonaalisesti valeraskaaksi eli alkaa juoksujen jälkeen erittää prolaktiinia. Se rauhoittaa ja tasoittaa luonnetta. Tämä on kuitenkin ihan luonnollista, ei mikään sairaus tai ongelma. Eri juttu on sitten jos vuodesta toiseen valeraskaudet menee niin pahoiksi että narttu "valesynnyttää" ja sitten huutaa surullisena petissään kun tajuaa ettei ne vinkulelupennut ole oikeita, tökkii niitä tarkastaakseen että ne on elossa ja vikisee kun tajuaa ettei. Mutta näitä narttuja on tosi harvassa.
Toinen juttu on, että iän myötä valeraskaudet yleensä helpottavat. Nuorilla nartuilla ne on yleensä voimakkaimmat, kun koira ei ole tottunut hormonivaihteluun. Lisäksi ruokavaliolla voi kokemukseni mukaan vaikuttaa paljonkin. Itselläni on kisaavia koiria, ja se vähän häiritsi kisaamista että juoksujen jälkeen nartut oli 3 kk ei-kisakunnossa, liian laiskoja. Leikkauttamasta ihmisen mukavuuden tai sen takia että saisi kisata ympäri vuoden, en taas hyväksy. Siirryimme BARF-ruokavalioon ja sen jälkeen on narttujen kanssa voinut kisata myös hormonaalisena valeraskausaikana. Rauhoittuminen on entistä paljon vähäisempää. Lisäksi juoksuvuodon määrä on pudonnut merkittävästi entisestä ja juoksut on alkaneet tulla entisen 4-5 kk sijaan 7-8 kk välein.
Jos koira ei syö, ei sille pidä ruokaa jättää koko päiväksi.
Kiitos vastauksestasi, 4 :)
Meillä koira tosiaan pienehkö, vuodon määräkin siis pieni ja se ei meitä haittaa. Juoksut alkoivat "vasta" vuoden iässä ja välissä oli tosiaan melkein kymmenen kuukautta. Eli eivät meidän elämää sinänsä haittaa - tosin ennen vuotoa useamman päivän kestänyt ripuli lukuisine yöheräämisineen oli hieman kypsää...
Ehkä me sitten vielä mietitään, jotenkin vaan tuntuu ettei tuo tosta koirasta itsestään voi olla mukavaa ripuleineen, pelkoineen ja "depiksineen" mutta ehkä nuo tosiaan tasoittuu iän myötä.
Ja joo, pitäisi varmaan tosiaan nauttia kun saa kerrankin puuhata illat rauhassa omiaan kun toi riehupirkko ei ole mukana häsläämässä ja mankumassa leikkimään... :)
/ap
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:53"]
Kiitos vastauksestasi, 4 :)
Meillä koira tosiaan pienehkö, vuodon määräkin siis pieni ja se ei meitä haittaa. Juoksut alkoivat "vasta" vuoden iässä ja välissä oli tosiaan melkein kymmenen kuukautta. Eli eivät meidän elämää sinänsä haittaa - tosin ennen vuotoa useamman päivän kestänyt ripuli lukuisine yöheräämisineen oli hieman kypsää...
Ehkä me sitten vielä mietitään, jotenkin vaan tuntuu ettei tuo tosta koirasta itsestään voi olla mukavaa ripuleineen, pelkoineen ja "depiksineen" mutta ehkä nuo tosiaan tasoittuu iän myötä.
Ja joo, pitäisi varmaan tosiaan nauttia kun saa kerrankin puuhata illat rauhassa omiaan kun toi riehupirkko ei ole mukana häsläämässä ja mankumassa leikkimään... :)
/ap
[/quote]
Kannattaa minusta ehdottomasti katsella vielä parit juoksut ainakin. Jenkkipropagandasta huolimatta ne leikkauttamisetkaan ei harmittomia ole. Niistä voi seurata monenlaisia haittoja kuten karvanlaadun huononeminen, luonteen pentumaistuminen, virtsankarkailuongelmat, lihomistaipumus. Itse arvostan koiriani kaikkine hormonikiertoineen jotka kuuluu luontoon, samoin kuin en itseltäkään haluaisi kohtua ja munasarjoja pois vaikka PMS-oireetkin kuuluu elämään :) Lisäksi minusta eläimellekin kuuluu fyysinen kajoamattomuus, eli ei mitään leikkauksia ellei oikeasti eläimen terveys tai hyvinvointi sitä ihan välttämättä vaadi.
"Leikkauttamasta ihmisen mukavuuden tai sen takia että saisi kisata ympäri vuoden, en taas hyväksy."
Entä kohtutulehdusvaaran vuoksi? Meillä molemmat leikkaamattomattomat narttukoirat sairastivat vanhemmalla iällä kohtutulehduksen. Toinen menehtyi siihen (tulehtunut kohtu poistettiin, muttei selvinnyt leikkauksesta), toinen koirista selvisi tulehduksesta ja leikkauksesta. Silloin ajattelin, että jos vielä joskus koiran otan, niin ehkä olisi parempi steriloida (kohtu ja munasarjat pois) jo heti nuorella iällä, ettei käy niin kuin vanhemmille koirilleni kävi...?
Leikkauksesta on tosiaan myös hyötyä. Nisäkasvainten riski pienenee ja ei tarvitse niitä kohtutulehduksia pelätä. Meillä myös oli todella pienestä kiinni, että saimme koiramme pelastettua kun kohtutulehdus iski. Jos meille joskus vielä narttu tulee, niin varmasti leikkautan jos ei pentuja ole suunnitelmissa.
no hommaa sille mies etta saa vahan kyytia riepu.
Lelut pois,ruokaa vähempi ja liikuntaa enempi. Juoksujen alusta asti seuraavalla kerralla, jos ette steriloi ennen niitä. Valeraskaus.
Ei ole kiinnostunut leluistaan, ei tee pesää tms. kuten ei viimeksikään - eivätkä valeraskausoireet vielä tässä kohdin muutenkaan vissiini ilmene..? Käsittääkseni ihan hormoneista johtuvaa.Ruokaa ei tarvitse laittaa pois, tuo muutenkin nirso ja vähäruokainen koira ei syö nyt sitäkään vähää.
- ap