G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Mutta saattaa olla että pian ap saa sitä kymmenissä ketjuissaan toivomaansa motia pillereistä.
Meillä on töissä muiden seassa menossa tutkimus, jossa hiiriä on neljä ryhmää:
Runsasrasvaiset laihan hiiren suolistoflooralla
Runsasrasvaiset lihavan hiiren suolistoflooralla
Normiruokaiset laihan hiiren suolistoflooralla
Normiruokaiset lihavan hiiren suolistoflooralla
Tätä on tehty paljon muuallakin ja tulokset on yhdensuuntaisia. Hiiret lihovat kummalla tahansa ruokavaliolla kun niillä on lihavalta hiireltä otettu vatsan bakteerikanta. Ja pysyvät hoikkana molemmilla kun on hoikan hiiren bakteerit.
Että se siitä että luonnostaan laihat ovat jotenkin parempia ihmisiä ja heillä on parempi itsekuri ja lihavilla ei ole. Apua on tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamupala: Puuroa ja marjoja, kahvi
Lounas: Salaatti ja kahvi
Päivällinen: Kanaa, riisiä ja vihanneksia
Iltapala: Ruisleipä ja lasi maitoa
Muuta en syö
170cm, 61kg
Kiitos, ensimmäinen selvä vastaus!
Tätä lähden kokeilemaan :)
Ap
Huomaa tuo kohta "muuta en syö".
Se on missä useimmilla kyykkää. Se tarkoittaa kirjaimellisesti. Tuon lisäksi mitään muuta ei laiteta suuhun vuorokauden aikana kuin vettä. Ei edes sitä yhtä palaa suklaata, yhtä keksiä tai ylimääräistä iltapalaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta saattaa olla että pian ap saa sitä kymmenissä ketjuissaan toivomaansa motia pillereistä.
Meillä on töissä muiden seassa menossa tutkimus, jossa hiiriä on neljä ryhmää:
Runsasrasvaiset laihan hiiren suolistoflooralla
Runsasrasvaiset lihavan hiiren suolistoflooralla
Normiruokaiset laihan hiiren suolistoflooralla
Normiruokaiset lihavan hiiren suolistofloorallaTätä on tehty paljon muuallakin ja tulokset on yhdensuuntaisia. Hiiret lihovat kummalla tahansa ruokavaliolla kun niillä on lihavalta hiireltä otettu vatsan bakteerikanta. Ja pysyvät hoikkana molemmilla kun on hoikan hiiren bakteerit.
Ja se suolen mikrobifloora muodostuu varhaislapsuudessa, eli äidin ja lapsuudenkodin ruokavalio vaikuttaa paljon siihen, miten helppo/vaikea on aikuisena pysyä hoikkana. Toiset voi syödä sen kummempia miettimättä, toiset joutuu olemaan tarkempia. Lisäksi ruokailutottumukset ja yleinen suhde ruokaan lapsuudesta alkaen on merkittävää. Minua oikeasti yököttää ajatus, että söisin kuusi annosta lasagnea illassa, ap:lle se on ilmeisesti normaalia. Eli ap:n pitää oikeasti tehdä töitä tuon ruokasuhteen kanssa, se on vääristynyt eikä laihtuminen onnistu sen takia. Voihan sitä kokeilla dieettiä, mutta ilman terapiaa päätyy todennäköisesti vaan jojoilemaan ja ikuiseen laihdutuskierteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31157 kirjoitti:
Syön ihan normaalia kotiruokaa sen kummemmin miettimättä, mutta pyrin pitämään ruokailun säännöllisenä: aamupala, lounas, iltapäivällä leipä tms, illallinen ja iltapala. Iltapalan jätän joskus väliin ja juon pelkkää teetä, jos illallinen on ollut tuhti tai hiukan myöhempään tullut syötyä. Tärkeintä on, ettei päivän aikana ehdi tulla kova nälkä. En myöskään syö tai juo juurikaan mitään makeaa, teenkin juon ihan sellaisenaan. Makeakoukusta on tosi vaikea päästä irti ja tiedän miten helppoa on ottaa ruuan päälle yksi keksi tai pala suklaata tms, mutta jos noista tavoista pääsee eroon, on se kyllä sen arvoista. Pidän herkkupäivän ehkä kerran viikossa, silloin syön karkkia tai sipsejä tai ihan mitä vaan tekee mieli. Käyn välillä ulkona syömässä tai kavereiden kanssa kahvilla ja silloin otan kyllä aina jonkun kakkupalan tai pullan. Jos mut kutsutaan kylään, niin syön tarjoiluja vaikka ei ole ns herkkupäivä. Eli ei se elämä niin kiveen hakattua ole, mutta lähinnä ajattelen että arki on arkista ja sitten kun herkuttelen haluan nauttia siitä ja tehdä sen hyvästä syystä. Eli mikään ei ole kiellettyä, mutta siirrän mieliteot arki-illasta siihen vapaapäivään.
Liikun aika paljon ja olen muutenkin aktiivinen, eli kotona makaan tai istun tosi vähän. Harrastan kuntosalia, juoksemista, pyöräilyä ja tanssia. Mun motto liikunnankin suhteen on, että teen just sitä mitä haluan ja milloin haluan. Eli sen pitää olla kivaa ja mun pitää haluta sitä just silloin. Juoksu ei kulje väkisin ja välillä salitreeni on tylsää. Jos väsyttää, niin pitää levätä ja seuraavana päivänä uusi yritys. Ja pienikin liikunta on parempi kuin ei mitään. Kävelen välillä töihin (8km) ja otan sen ihan rauhallisesti kuunnellen samalla jotain podcastia tai äänikirjaa. Menee matka ihan huomaamatta ja polttaa hyvin rasvaa vaikka ei tule edes hiki. Kodin siivoamisenkin otan liikunnan kannalta ja teen siitä mukavampaa kuuntelemalla musiikkia kuulokkeista.
Eli ei mitään oikeastaan ihmeellistä, kaikki tosi pieniä arkisia valintoja. Olen 170cm ja paino pyörii 60kg hujakoilla, en tiedä ihan tarkasti, koska en omista vaakaa, punnitsen itseni välillä salilla. Olen kuitenkin joskus ollut pyöreämpikin ja silloisiin elämäntapoihin kuului vahvasti epäsäännöllinen syöminen, jolloin teki aina mieli makeaa, liian vähän unta, jolloin myös teki mieli makeaa ja näistä seurasi pöhnäinen olo, jolloin ei tehnyt mieli liikkua. Sitten kun innostuin liikkumaan tein sitä väkisin ja väänsin jonkun PT:n värkkäämää saliohjelmaa, johon kuului aina mun inhokit: kyykyt ja burpeet. Ei mikään ihme ettei maistunut. Joten itselleen pitää olla armollinen; kaikki liikunta on hyvää liikuntaa ja vasta sitten kun löytää sen asian josta oikein tykkää alkaa se maistua ja muutos elämäntavoissa on mahdollinen. Ei kukaan halua rääkätä itseään koko ajan.
Ai niin, alkoholin käyttö on myös tosi vähäistä, eli juon kyllä välillä viiniä ja olutta, mutta en läheskään joka viikko, eli saunakaljat tms eivät kuulu arkeen. Kesäisin ehkä mökillä. Alkoholissa on hirveästi kaloreita ja mulla vaikuttaa ihan vähäinenkin määrä unen laatuun, eli en nuku yöllä, jos juon sen saunakaljan, niin mieluummin jätän välistä. Mulla on saunassa aina vesipullo mukana, niin silloin ei tule sitä janoa, että tekisi mieli saunan jälkeen limua tai olutta.Taas yksi romaani, jota ei pysty lukemaan. Olisit edes jaotellut.
Jos et jaksa niin älä lue, etenkin jos et ole ap. Tosin jos yrität laihduttaa ja annat periksi jos jonkun viestin lukemisen puolessa välissä, niin onnea vaan yritykselle oikeasti saada jotain aikaan😆
Olen keski-ikäinen laiha nainen. Itse ajatrelisin olevani laiha, koska syöminen ei ole koskaan ollut mikään intohimo minulle. Syön, koska täytyy. Jos on mielenkiintoisia asioita elämässä, syöminen ikään kuin unohtuu.
Suurin syy on tunnesyömisen puuttuminen. Ruoka on vain ruokaa, ja elämä on paljon hienompaa.
Maratoonarikroppisia naisiako täällä nyt ihaillaan? hyi stana. Arvon naiskanssakeskustelijat, valtaosa meistä miehistä ei sellaisista tykkää.
M50
En ole lukenut koko pitkää ketjua, joten varmaan tätä on useampaan otteeseen jo ehdotettu. Mutta siis minä olen laihtunut 6 kiloa (normaalipainon sisällä pehmeästä timmiksi) pätkäpaastolla. Suosittelisin sitä elämäntyyliä myös sinulle ap, mutta haluan korostaa sitä, että ruokailuaikojen sisällä kuuluu syödä kunnolla eikä kituuttaa. Eli ei ole ideana syödä kolmea omenaa ja sitten jäädä paastolle kiljuvan nälän saattelemana. Toisaalta pitää oppia syömään kunnolla silloin kun on lupa, mutta toisaalta pitää myös oppia sietämään pientä nälkää, eikä rynnätä heti ruokakomerolle kun maha vähän murahtaa! Alku on vaikea, mutta näin vuoden verran pätkäpaastonneena tulokset motivoivat jatkamaan :) Olo on tosi kevyt ja energinen.
Olin ennen sokerihiiri, nyt vhh:lla. Välillä ketoosissa. On todella helppoa. Tottuminen voi kyllä viedä aikaa mutta sitten vain huomasin että tämähän toimii. Bmi on 19. Olen eläkeikäinen ja liikun paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen join aamulla kaksi kuppia kahvia kauramaidolla, söin lounaaksi riisiä ja tonnikala-papu-tomaattikastiketta 2 lautasellista. Välipalaksi 2 banaania ja pähkinöitä, illalla 3 porkkanaa ja puoli kiloa pelmenejä. Paljon vettä pitkin päivää. Elämäni ei ole onnellista ja olen vähintään yhtä paha itsesäälissä rypijä kuin sinä AP. Lohtua saan luonnosta, kissoista ja musiikista. Mahaan ei mahdu isoa läjää ruokaa eikä se lohduta tai tuo hyvää oloa. Itsellesikin tuo tuntuu olevan kestämätön ratkaisu, vähän kuin dokaisi ahdistukseen. Auttaa vain hetken mutta pidemmän päälle pahentaa ongelmia.
Mitä ovat pelvenit?
pelmenit
Vierailija kirjoitti:
Maratoonarikroppisia naisiako täällä nyt ihaillaan? hyi stana. Arvon naiskanssakeskustelijat, valtaosa meistä miehistä ei sellaisista tykkää.
M50
En tiedä mitä ihaillaan koska en jaksa lukea, mutta myös painoindeksillä 20 voi olla erittäin naiselliset muodot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön normaalirasvaista ruokaa muutaman kerran päivässä, en napostele. En käytä mitään "kevyttuotteita"
Paras koko ketjussa. Monet viestit on romaaninpituisia selittelyjä ja ohjeita, joita ei voi noudattaa tai ovat yhtä tyhjän kanssa.
Mitkä ovat niitä ohjeita, joita ei voi noudattaa?
Lue ne romaanipituiset viestit itse.
Olen lukenut. Olen itseasiassa yhden niistä kirjoittanutkin. Eli toistan kysymyksen. Mitkä ovat niitä ohjeita, joita ei voi noudattaa? Ovatko kyseessä ohjeet, joita ei voi oikeasti noudattaa, vai ohjeet jotka eivät vain kuulosta kivalta ja mieluisalta?
Vierailija kirjoitti:
Maratoonarikroppisia naisiako täällä nyt ihaillaan? hyi stana. Arvon naiskanssakeskustelijat, valtaosa meistä miehistä ei sellaisista tykkää.
M50
Näin tämä nyt vaan menee. Ja tässä keskustelussa ovat mukana kaikki Suomen naiset.
Maratoonarin kroppahan on ollut jo vuosia tavoittelun kohde, kuten hyvin katukuvasta huomaat...
Toisaalta voi olla sellainenkin vaihtoehto, että naisten tehtävä ei varsinaisesti ole miellyttää miestä.
Vierailija kirjoitti:
Kävelin tänään 40min. En laihtunut grammaakaan. Ap
Ap on siis näitä jotka käy puntarilla ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen? Tai vähintäänkin joka päivä.
Liikunta voi jopa näkyä puntarilla painonnousuna hetkellisesti. Kerää nestettä tms. Itse kun aikoinaan laihdutin niin olin pettynyt kun salipäivän jälkeisenä aamuna olin "lihonut". Sitten lopetin päivittäisen puntaroinnin.
Joku fiksu suunnitelma käyttöön, ei mitään kaalisoppadieettejä, puntarille kerran viikossa ja jos kk jälkeen ei ole tapahtunut muutosta niin uusi suunnitelma. Jos yrität aina 2 vko jotain etkä laihdu niin ratkaisu ei ole repsahdus vaan jatkaminen!
Mutta jos ei tahdonvoimaa riitä edes siihen kuukauteen niin mene terapiaan.
Tai vello itsesäälissä ja liho lisää. Siinä sun vaihtoehdot varmaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31157 kirjoitti:
Syön ihan normaalia kotiruokaa sen kummemmin miettimättä, mutta pyrin pitämään ruokailun säännöllisenä: aamupala, lounas, iltapäivällä leipä tms, illallinen ja iltapala. Iltapalan jätän joskus väliin ja juon pelkkää teetä, jos illallinen on ollut tuhti tai hiukan myöhempään tullut syötyä. Tärkeintä on, ettei päivän aikana ehdi tulla kova nälkä. En myöskään syö tai juo juurikaan mitään makeaa, teenkin juon ihan sellaisenaan. Makeakoukusta on tosi vaikea päästä irti ja tiedän miten helppoa on ottaa ruuan päälle yksi keksi tai pala suklaata tms, mutta jos noista tavoista pääsee eroon, on se kyllä sen arvoista. Pidän herkkupäivän ehkä kerran viikossa, silloin syön karkkia tai sipsejä tai ihan mitä vaan tekee mieli. Käyn välillä ulkona syömässä tai kavereiden kanssa kahvilla ja silloin otan kyllä aina jonkun kakkupalan tai pullan. Jos mut kutsutaan kylään, niin syön tarjoiluja vaikka ei ole ns herkkupäivä. Eli ei se elämä niin kiveen hakattua ole, mutta lähinnä ajattelen että arki on arkista ja sitten kun herkuttelen haluan nauttia siitä ja tehdä sen hyvästä syystä. Eli mikään ei ole kiellettyä, mutta siirrän mieliteot arki-illasta siihen vapaapäivään.
Liikun aika paljon ja olen muutenkin aktiivinen, eli kotona makaan tai istun tosi vähän. Harrastan kuntosalia, juoksemista, pyöräilyä ja tanssia. Mun motto liikunnankin suhteen on, että teen just sitä mitä haluan ja milloin haluan. Eli sen pitää olla kivaa ja mun pitää haluta sitä just silloin. Juoksu ei kulje väkisin ja välillä salitreeni on tylsää. Jos väsyttää, niin pitää levätä ja seuraavana päivänä uusi yritys. Ja pienikin liikunta on parempi kuin ei mitään. Kävelen välillä töihin (8km) ja otan sen ihan rauhallisesti kuunnellen samalla jotain podcastia tai äänikirjaa. Menee matka ihan huomaamatta ja polttaa hyvin rasvaa vaikka ei tule edes hiki. Kodin siivoamisenkin otan liikunnan kannalta ja teen siitä mukavampaa kuuntelemalla musiikkia kuulokkeista.
Eli ei mitään oikeastaan ihmeellistä, kaikki tosi pieniä arkisia valintoja. Olen 170cm ja paino pyörii 60kg hujakoilla, en tiedä ihan tarkasti, koska en omista vaakaa, punnitsen itseni välillä salilla. Olen kuitenkin joskus ollut pyöreämpikin ja silloisiin elämäntapoihin kuului vahvasti epäsäännöllinen syöminen, jolloin teki aina mieli makeaa, liian vähän unta, jolloin myös teki mieli makeaa ja näistä seurasi pöhnäinen olo, jolloin ei tehnyt mieli liikkua. Sitten kun innostuin liikkumaan tein sitä väkisin ja väänsin jonkun PT:n värkkäämää saliohjelmaa, johon kuului aina mun inhokit: kyykyt ja burpeet. Ei mikään ihme ettei maistunut. Joten itselleen pitää olla armollinen; kaikki liikunta on hyvää liikuntaa ja vasta sitten kun löytää sen asian josta oikein tykkää alkaa se maistua ja muutos elämäntavoissa on mahdollinen. Ei kukaan halua rääkätä itseään koko ajan.
Ai niin, alkoholin käyttö on myös tosi vähäistä, eli juon kyllä välillä viiniä ja olutta, mutta en läheskään joka viikko, eli saunakaljat tms eivät kuulu arkeen. Kesäisin ehkä mökillä. Alkoholissa on hirveästi kaloreita ja mulla vaikuttaa ihan vähäinenkin määrä unen laatuun, eli en nuku yöllä, jos juon sen saunakaljan, niin mieluummin jätän välistä. Mulla on saunassa aina vesipullo mukana, niin silloin ei tule sitä janoa, että tekisi mieli saunan jälkeen limua tai olutta.Taas yksi romaani, jota ei pysty lukemaan. Olisit edes jaotellut.
Jos et jaksa niin älä lue, etenkin jos et ole ap. Tosin jos yrität laihduttaa ja annat periksi jos jonkun viestin lukemisen puolessa välissä, niin onnea vaan yritykselle oikeasti saada jotain aikaan😆
Kävi ihan sama mielessä! Onnittelut koko loppuelämän kestoiselle elämäntapamuutokselle kun pari minuuttia jotain viestiäkin on liikaa.
Ajallisesti on myös ihan eri pudottaa kolme kiloa kuin 30. Terveellinen laihtumistahti on kuitenkin maksimissaan kilo viikossa, mielummin puoli kiloa. Eikä paino putoa lineaarisesti viikko viikolta suinkaan kaikilla. 30 kiloa siis proggis, jossa miinusteluun olisi hyvä varata ainakin vuosi. Ja loppuelämä sitten sen saavutetun painon säilyttämiseen.
Mutta joo, eihän se kivalta kuulosta. Sitähän täällä kai haetaan, että hoikat paljastavat sen taikalaihuuspuuronsa reseptin. Yksi kulhollinen aina aamulla, muuten samaa rataa kuin ennenkin ja painonpudotus on silti taattu.
Vierailija kirjoitti:
Maratoonarikroppisia naisiako täällä nyt ihaillaan? hyi stana. Arvon naiskanssakeskustelijat, valtaosa meistä miehistä ei sellaisista tykkää.
M50
Niin katsos ei voisi vähempää kiinnostaa mistä miehet tykkää kunhan itse voi hyvin ja viihtyy kropassaan.
Olen ollut koko aiemman elämäni 170c/58-59kg syömällä kaikkea (paitsi punaista lihaa) kohtuudella, myös herkkuja. Jotain ”terveysrutiineja” on aina ollut kuten iltapalaksi pari porkkanaa (olen voinut syödä myös jotain muuta mutta porkkanat aina), joka päivä joku kuitupitoinen hedelmä ja rasvaton hapanmaitotuote, mutta pääsääntöisesti hyvin salliva linja.
Raskausaikana lihoin 75kiloiseksi ja paino tippui itsestään mitään tekemättä 63kiloon. Siihen olen nyt jämähtänyt, lapsi on jo pian puoli vuotias ja mitä ilmeisimmin nyt täytyisi oikeasti ottaa ruokavaliota haltuun ja alkaa liikkua enemmän jotta näistä 5 viimeisestä kilosta pääsisi.
BMI 18.
En pidä ruuasta. Siis suorastaan inhoan. Syön hyvin yksinkertaisesti eli riisiä jauhelihaa kasviksia, tonnikalaa, salaatteja. Joskus laatikkoruokaa. Yksi lämmin ateria päivässä. Rahkaa, puuroa, muroja, porkkanoita.
Mutta nurjana puolena tässä on se, etten jaksa kovin hyvin. Energiaa ei ole aina riittävästi aktiiviseen päivään, jos liikun paljon olen todella väsynyt… joskus olisi kiva jos ruokahalu olisi parempi.
Eli ainoa keino laihtua ja pysyä laihana on syödä vähän ja yksinkertaisesti. Ei ole mitään poppakonsteja. Ja muistaa se, että pieni näläntunne ei ole vaarallista, sitä pitää opetella sietämään.
Aamulla esim. 100 pros kauraleipää hummuksella ja paprikalla, kylkeen manteleita, tai puuro saksanpähkinätahnalla, marjoilla ja chiansiemenillä + kylkeen hedelmää. Maitoon tai soijajuomaan tehtynä on prodea hyvin.
Lounas pinaatin tai lehtikaalin (ja liemikuution) kanssa keitettyä kvinoaa, marinotua tofua, kasviksia (raakoja kuten tomaatti tms. tai höyrytetty/keitettyä parsakaali tai paistetut sienet), soija- tai kidneypapujq.
Välipala soijajugu siemenillä ja/tai pähkinätahnalla ja marjoilla
Illallinen esim. kasvisosekeitto (prode blendattuna mukana silkentofu, isot valkoiset pavut tai linssit) + 100 pros ruisleipä tai maustetussa kaurakermasssa siemiä, sipulia, kidneypapuja, kesäkurpitsaa ym. ja se sitten täysjyväpastalla tai kikhernepastalla.
Iltapala joku hedelmä tai leipä tms.
Kyllä aktiivinen nainen sitä ruokaa tarvitsee vaikka pieni olisikin! 😄
Itse koitan pitää huolen, että saan tarvittavan määrän kuitua, kasviksia, protskua... marjoja joka päivä.
Jonkun esimerkiksi salaatti, ruisleipä ja kana riisillä tyyppinen ruoka ei välttämättä ole tasapainoinen ja eikä huonosti koostettu (ei rasvaa, tarpeeksi prodea ja kuitua) salaattilounas pidä nälkää ja johtaa Iltanaposteluun.
Syön samaa kuin monet jo vastanneet eli normaalia kotiruokaa, puuroa, kasviksia, lihaa, maitotuotteita jne. Mutta ehkä se mikä minut on laihana aina pitänyt on se, että en saa mielihyvää ruuasta. Ehkä joskus joku kakku tms on maistunut hyvältä tai olen vähän napostellut jotain, mutta en vaan jaksa nähdä vaivaa valmistaa tai ostaa kotiin mitään erityistä. Ruoka on minulle vaan polttoainetta ja pakollinen paha, kun ei syömättäkään voi olla. Tympeintä on istua iltaa syömässä, kun voisi tehdä muutakin. En ymmärrä tätä koko kokkailu- ja syömiskulttuuria. Ihmiset muutenkin syö liikaa, miksi tehdä siitä vielä niin suuri ohjelmanumero.
Lisäksi kannattaa ”hankkia” ruuansulatusongelma, jonka takia viljat ovat pannassa, ja istut varmasti kahvipöydässä pelkkä kahvikuppi kädessä ilman mitään herkkuja vain tuijottaen pullavatia.
No enhän minä näitä ominaisuuksia ole hankkinut, mutta avaa ehkä sitä, että olemme erilaisia ja saamme mielihyvää eri asioista. Sokeri ja ruoka ei ole minun listalla.