Miksi pikkulasten piirretyt ja mainokset on hirveää melua, riehumista ja kaahotusta?
Legomainokset ja kaikki on kauhean nopeatempoista häröilyä, riehumista, huutamista, metelöintiä ja kamalan kovaa vauhtia ja kaahotusta. Miksi? Valot vilkkuu, autot ajaa tuhatta ja sataa, samalla ruudussa vilisee ohi lentäviä juttuja, välkkyviä valoja ja viidennet asiat vielä heiluu eri suuntaan ja kuudennet hyppii ja pomppii ylös alas eri tahdissa nopeasti. Ja kaikki huutaa päällekkäin ja musiikki pauhaa. Itsellä tulee sekunneissa stressaantunut ja levoton olo heti kun sellaista hetkenkin näkee. Eiköhän lapsillakin. Miksi melkein kaikki lasten videot on nykyään tuollaisia?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko entisajan pamputuspiirretyt sitten yhtään sen kummempia?
No olihan nämä aivan ihania.
Näissä on kyllä kans ihan hullun rasittavat äänet. Muistan että inhosin Akun raakkumista jo lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaislapsi ei jaksa seurata Pelle Hermannia ja Rölliä. Vänisee, kiemurtelee ja haluaa puhelimen. Meille 90-luvun lapsille nuo olivat niitä lempiohjelmia.
Ja siellä puhelimalla olevat pelit ovat samaa strobovälkettä ja sitten ihmetellään kun lapset käyttäytyvät kuin olisi kusiasia housut pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Olihan noita jo 80-90-luvulla. Prätkähiiret, kaikki Cartoon networkin Dexterit, Zimit ja Powerpuff girls. Animaaniset oli todella sekavaa ja nopeatempoista. Ei ne pokemon digimon tai beyblade myöskään mitään rauhallisia olleet.
Sellaisia typeriä ohjelmia en siedä, jotka olettaa lapsen olevan tyhmä. Esim Dora jossa tulee niitä hirveitä taukoja kun ohjelma odottaa että lapsi juttelisi telkkarille🙄 tai teletapit missä huudetaan hei heitä sata kertaa ja tämä on sitten sitä lasten laatuohjelmaa.
Kenelle nuo Teletapit on edes suunnattu, ei meidän lapset ole jaksanut niitä katsoa ikinä ja itsekin pidin sitä lapsena lähinnä tyhmänä. Jollekin ihan vauvoille kai, mutta kuka laittaa vauvan katsomaan telkkaria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan noita jo 80-90-luvulla. Prätkähiiret, kaikki Cartoon networkin Dexterit, Zimit ja Powerpuff girls. Animaaniset oli todella sekavaa ja nopeatempoista. Ei ne pokemon digimon tai beyblade myöskään mitään rauhallisia olleet.
Sellaisia typeriä ohjelmia en siedä, jotka olettaa lapsen olevan tyhmä. Esim Dora jossa tulee niitä hirveitä taukoja kun ohjelma odottaa että lapsi juttelisi telkkarille🙄 tai teletapit missä huudetaan hei heitä sata kertaa ja tämä on sitten sitä lasten laatuohjelmaa.
Kenelle nuo Teletapit on edes suunnattu, ei meidän lapset ole jaksanut niitä katsoa ikinä ja itsekin pidin sitä lapsena lähinnä tyhmänä. Jollekin ihan vauvoille kai, mutta kuka laittaa vauvan katsomaan telkkaria?
Jep, samaa mietin itsekin. Ei meidän kaksivuotiastakaan kiinnosta teletapit.
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä suosikkeja oli myös Turtlesit, prätkähiiret, pokemonit, my little ponyt, ja näissä kyllä huudettiin ja hilluttiin, muitakin oli mutta en vaan muista kaikkea.
Muistan, kuinka äitini piti huolen, etten katsonut juuri noita luettelemiasi ohjelmia. Pikku poneissakin oli joskus joku hänen pelottavaksi toteamansa jakso, jossa ponit pakenivat myrskypilviä tai jotakin. Mutta nuo olivat niin viattomia verrattuna nykypäivän ohjelmiin... Maailma muuttuu, ja se kauhistuttaa, minua ainakin.
Joidenkin lastenohjelmien ääninäyttely on kuin aikuisviihde-elokuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nyt on alettu julkaisemaan joitain vanhoja oikeasti hyviä sarjoja dvd:lle!
Esim. Willy Fog, Peukaloisen retket ym
🤣 jep, hirveitä tuommoiset vauhdikkaat ja värikkäät, elämäniloiset legomainokset, paljon helpompi selittää muksulle miksi maailmanympärysmatkalla pelastetaan neito juuri ennen kuin hänet poltetaan elävältä roviolla👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä suosikkeja oli myös Turtlesit, prätkähiiret, pokemonit, my little ponyt, ja näissä kyllä huudettiin ja hilluttiin, muitakin oli mutta en vaan muista kaikkea.
Muistan, kuinka äitini piti huolen, etten katsonut juuri noita luettelemiasi ohjelmia. Pikku poneissakin oli joskus joku hänen pelottavaksi toteamansa jakso, jossa ponit pakenivat myrskypilviä tai jotakin. Mutta nuo olivat niin viattomia verrattuna nykypäivän ohjelmiin... Maailma muuttuu, ja se kauhistuttaa, minua ainakin.
Minusta esim Ryhmä Hau on kyllä oikeasti aika hyvä lastenohjelma. Verrattuna niihin mitä itse lapsena katsoin. Ikinä ei ketään haukuta tai kiusata, ei syrjitä eikä olla väkivaltaisia tai muutakaan ikävää. Pahiskaan ei ole oikeasti paha, vaan lähinnä huomiota vailla ja jää aina kiinni ja saa nuhteet. Onhan siinä välillä vauhtia ja huutoa ja kirkkaita värejä tosin, mutta paremmin minä sitä kestän kuunnella kuin Kaapon kimitystä.
Tuollaisten sonta ohjelmien katsominen on erittäin haitallista lapsen psyykkeelle pidemmän päälle.
Kun katsoo lapsena väkivalta ohjelmia, vaikka piirettyjä, niin ne ajan myöten vaikuttavat alitajunnan tasolla..
Ne eivät vastaa todellista elämää ja siinä vaara piilee. Ne vaikuttavat menttaalisella tasolla.
Ei tarvitse ihmetellä miksi yhteiskunta on sekasortoisessa, väkivaltaisessa tilassa, itsekkyys ja rahan ahneus, suorituspaineineen heijastuu sisältä ulos päin ja siinä sitä ollaan. Ja pahemmaksi meno yltyy tulevaisuudessa.
Ihminen ei tunne itseänsä koska mieli on pinnallinen .
On mentävä mielen tuolle puolelle, jotta voimme tuntea itsemme.
Itsemme tunteminen avaa oven sisäiseen rauhaan jota ei millään rahalla eikä millään ulkopuolisella tavalla ole mahdollista saavuttaa.
Muistui mieleeni kun noin 30 vuotta sitten yritettiin myydä Muumisarjaa Usa:aan, mutta myyjälle sanottiin too slow eli liian hidas esitettäväksi jenkeille.
Oletteko huomannut, että usalaiset luontodokkarit tms on vaikea katsoa kun kuva siirtyy
nopeasti seuraavaan otokseen ja heti taas seuraavaan. Todella rasittavaa!
Mielestäni ilmiö johtuu siitä, että Usa:ssa paljon ADHD-ihmisiä tai vastaavia.
Ajatellaan, että ketkä aikoinaan lähtivät Suomestakin seikkailemaan kauas valtameren taakse. He olivat niitä jotka uskalsivat ottaa riskejä ja lähteä kattelamaan muutakin kuin naapuripitäjää.
Olihan noita jo 80-90-luvulla. Prätkähiiret, kaikki Cartoon networkin Dexterit, Zimit ja Powerpuff girls. Animaaniset oli todella sekavaa ja nopeatempoista. Ei ne pokemon digimon tai beyblade myöskään mitään rauhallisia olleet.
Sellaisia typeriä ohjelmia en siedä, jotka olettaa lapsen olevan tyhmä. Esim Dora jossa tulee niitä hirveitä taukoja kun ohjelma odottaa että lapsi juttelisi telkkarille🙄 tai teletapit missä huudetaan hei heitä sata kertaa ja tämä on sitten sitä lasten laatuohjelmaa.