Poika ei halua enää käyttää uutta takkiaan kavereiden mielipiteiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä tarvitse myydä, käyttää koulussa eri takkia ja vanhempien, sukulaisten ja kaverien kanssa agenttitakkia. Noin pienen on vaikea vastustaa joukon mielipidettä, toisaalta voi olla että noin pienillä koululaisilla kiusaaminenkin unohtuu pian kun jotain muuta kiinnostavaa ilmaantuu.

Valitettavasti pelkään että ei onnistu. Mulla täysin samoja kokemuksia luokilla 3-9 kuin ap:n pojalla. Kerran kun jostain vaatteesta huomautettiin, työnsin kaapin perukoille enkä halunnut enää ikinä sitä nähdä. Oikein rohkeaa pojalta puhua asiasta, itse en kyennyt. Kiusaamiseen kun ei opettaja puuttunut niin en nähnyt syytä kertoa kotonakaan siitä. Sillä kun yksi aikuinen ei ota tosissaan niin miksi muutkaan ottaisivat.

Kirpaisee ihan hiton paljon lukea tätä ketjua. Tosi paljon tsemppiä ap:lle ja pojalle, toivottavasti asiat ei mene pahemmaksi.

Minuakin kirpaisi kipeästi lukea tätä.

Olin koko peruskoulun ajan koulukiusattu ja usein se liittyi vaatteisiin ja ulkonäköön.

80-luvulla olisi ollut kivoja vaatteita ja hiustyylejä, mutta vamhempani vaatettivat minut hirveisiin halpaketjujen ryysyihin, äiti leikkasi hiukseni itse ja tulokset olivat kammottavia. Lisäksi äitini mielestä kotitekoiset vaatteet olivat kivoja, eivät olleet, vaan äitini oli tiukasti jämähtänyt 60- ja 70-luvuille.

Lisäksi asuimme vanhadsa talossa, jossa ei ollut suihkua, joten peseytyminen oli sitä ja tätä. Haisemisesta kiusattiin armottomasti. Myöhemmin muutimme uudempaan taloon, jossa oli suihku, mutta sitä ei pahemmin saanut käyttää.

Vanhempieni käytökseen kuului välinpitämättömyyttä, joka silmän räpäyksessä muuttui väkivallaksi.

Koulukiusaamisesta en kertonut koskaan kenellekään. Kenelle olisin kertonut?

Rahasta ei ollut kyse, vaan vanhempieni arvomaailmasta ja jostain ihme ajatuksesta, että mitään ei olisi saanut haluta, mitään ei ollut.

Traumat jäi. Vaatekaappini on todella hyvin varustettu, samoin tyttärieni kaapit. Ja kaikilla on kutrit laitettu viimeisen päälle. Jpa suihkussa käydään ahkerasti.

Pelkään vieläkin, että haisen, tai että näytän rumalta, hoitamattomalta, pelkään ja pelkään, kuten pelkäsin koko lapsuuteni.

Ei kukaan lapsi tai nuori halua olla erilainen tai joutua silmätikuksi.

Älä tee tästä takista pojallesi jotain moraalikysymystä tai urheaa ristiretkeä kiusaamista vastaan. Se on liian kova retki lapselle.

Ostat uuden takin kouluun ja hienolta kuulostavaa agenttitakkia voi pitää muuten.

Kiusaamiseen puutut wilman kautta ja keskustelet opettajan kanssa ja kerrot pojallesi, että hän on mahtava ja tyylikäs tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika ei ole takissa vaan siinä että poikaasi kiusataan koulussa.

Kiusaamiselta minustakin kuulostaa. Poika ei kerro ketkä näin sanoneet. Takin myyminen tässä tilanteessa tuntuisi siltä kuin taivuttaisiin noiden haukkujien tahtoon. Tuohon ralliin kun lähtee, niin aina saa olla taipumassa muiden mukaan.

Pojan kanssa ollaan puhuttu ettei toisten ulkonäköä/vaatetusta arvostella. En tiedä, onko tämä liian pieni asia olla yhteydessä opettajaan, vai olenko ylihuolehtivainen. Neuvoton olo itsellä tällä hetkellä.

Ota ihmeessä viipymättä opettajaan yhteyttä, rehtoriin myös. Olisi hyvä, jos poikasi vielä kertoisi nimet❤️

Meidän pojan kiusaaminen lähti vaatteista ala-asteella. Muutettiin työn perässä toisaalle ja kiusaaminen on ollut yläasteella aggressiivisempaa. On ollut sanallista uhkailua pieksämisestä ja muusta väkivallan teosta. Saatiin nimet selville. Kolmessa viikossa saatiin loppumaan, toki käytimme järeää otetta. Mm. lastensuojeluilmoitus, koulupoliisi ja rehtoriin yhteys. Ovat tehneet tuolla kokoonpanolla lopun kaikesta. Osa nuorista ei edes uskalla katsoa poikaamme päin.

Tällaisten juttujen takia vihaan lapsia.

Aaww ihana agenttitakki <3

Tsemppaa että ne kaikkia ei tarvitse mielyttää ja että takki on ehjä lämmin ja hänelle hyvä kiusaajia ei kannata kuunnella

Vierailija kirjoitti:

Tällaisten juttujen takia vihaan lapsia.

Nimenomaan! Lapset tekevät mut edelleen varautuneeksi arvaamattomasta käytöksestään johtuen. Olen miettinyt mistä se minulla johtuu, mutta uskoisin että se johtuu lapsuuden kiusaamiskokemuksista ja sen kiusaamisen jatkuvasta pelkäämisestä. 

M38

En pakottaisi. Keskustelisin asiasta lapsen kanssa, etenkin siitä, että on tärkeää uskaltaa toimia oman mielipiteensä mukaan. Samalla kumminkin antaisin siunaukseni sille, että ei pidä takkia, koska pääsee koulussa helpommalla niin.

Vierailija kirjoitti:

Myisin sen takin. Noin pienille tulee toki huteja, kun isommillekin tulee, myös minulle.

- mummi

No nimenomaan. Miksi lapsen vaatten pitäisi olla jokin kiveen hakattu the kerran ostettu vaate, jota prkl sitten pidetään vaikka irtoais lihat luista.

Ostin yhteen juhlaan kaupan ympäristössä oikealta tuntuvan juhlallisen paitapuseron. Nyt parin viikon kuluttua koen, etten haluakaan laittaa sitä, koska se tuntuukin jotenkin ihan liian krumeluurilta, näin kotona rauhassa ajateltuna.

Jos tällaista sattuu aikuisille, niin miten ei lapsille? Varovasti kysyn: ehkä se keltainen takki oli vähän hutiostos? Tiedän, että tulee hirveästi alapeukkuja nyt.

Vierailija kirjoitti:

Ostin yhteen juhlaan kaupan ympäristössä oikealta tuntuvan juhlallisen paitapuseron. Nyt parin viikon kuluttua koen, etten haluakaan laittaa sitä, koska se tuntuukin jotenkin ihan liian krumeluurilta, näin kotona rauhassa ajateltuna.

Jos tällaista sattuu aikuisille, niin miten ei lapsille? Varovasti kysyn: ehkä se keltainen takki oli vähän hutiostos? Tiedän, että tulee hirveästi alapeukkuja nyt.

Ymmärrän pointtisi, mutta tilanne on hukan eri. Sinun mielesi on muuttunut. Aloittajan pojan mielestä takki oli kiva, kunnes muut haukkuivat sitä. Sinun paitaasi ei kai kukaan sivullinen kommentoinut halveksien/vähätellen/naureskellen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika ei ole takissa vaan siinä että poikaasi kiusataan koulussa.

Kiusaamiselta minustakin kuulostaa. Poika ei kerro ketkä näin sanoneet. Takin myyminen tässä tilanteessa tuntuisi siltä kuin taivuttaisiin noiden haukkujien tahtoon. Tuohon ralliin kun lähtee, niin aina saa olla taipumassa muiden mukaan.

Pojan kanssa ollaan puhuttu ettei toisten ulkonäköä/vaatetusta arvostella. En tiedä, onko tämä liian pieni asia olla yhteydessä opettajaan, vai olenko ylihuolehtivainen. Neuvoton olo itsellä tällä hetkellä.

Ota ihmeessä viipymättä opettajaan yhteyttä, rehtoriin myös. Olisi hyvä, jos poikasi vielä kertoisi nimet❤️

Meidän pojan kiusaaminen lähti vaatteista ala-asteella. Muutettiin työn perässä toisaalle ja kiusaaminen on ollut yläasteella aggressiivisempaa. On ollut sanallista uhkailua pieksämisestä ja muusta väkivallan teosta. Saatiin nimet selville. Kolmessa viikossa saatiin loppumaan, toki käytimme järeää otetta. Mm. lastensuojeluilmoitus, koulupoliisi ja rehtoriin yhteys. Ovat tehneet tuolla kokoonpanolla lopun kaikesta. Osa nuorista ei edes uskalla katsoa poikaamme päin.

Kiusaajan äiti! Tunnistitko itsesi ja lapsesi, kun alapeukutit? Kun kiusaaminen tuodaan julki, on eittämättä selvää, että jonkun kiusaajan vanhempi siitä lukee. Jatkakaa kiusattujen lapsien vanhemmat tiedon antoa ja neuvoja miten kiusaaminen saadaan mahdollisimman minimiin. Valitettavaa on, että kiusaamista ei saada koskaan kokonaan loppumaan.

Menisin pesäpallomailan kanssa sinne koululle ja sanoisin Ahmedille, että sinä laitat nyt tämän takin päälle ja kuljet sen kanssa viikon koulussa.