Mikä teillä oli VAUVAVUODEN pahin vaihe?
Milloin ja miten ja miksi helpotti?
Onkohan jotain tutkimusta kans, että mikä on pahin vaihe ja koska helpottaa?
Just nyt tuntuu etten enää tunnista itseänikään. Vauvalla 7 kk ei ole mitään koliikki juttujakaan mutta silti mua vaivaa jatkuva ahdistus ja väsymys, huudan miehelle käsittämättömiä juttuja mutten osaa lopettakaan. Olikohan parisuhde tässä? :((
Kommentit (80)
Hankalinta aikaa esikoisen kanssa oli noin puolivuotiaasta vuoteen ja puoleen asti. Lapsi heräsi tunnin välein joka yö. Lopussa olin ihan poikki. Lääkärit vaan sanoi että sellasta se on... Tuon jälkeen heräili kolme neljä kertaa yössä vielä vuoden. Nykyään neljä vuotiaana nukkuu sentäs koko yön heräämättä. Kuopus taas on ollut parempi nukkuja.
Vauva on nyt 1v 2kk ja mielestäni tasan 1v. oli hankalin ikä. Meno oli kova, mutta järkeä ei päässä yhtään. Olisi pitänyt olla silmät selässäkin ja hyvä, että vessaan uskalsi mennä. Toisaalta palasin töihin samaan aikaan, niin tuntui varmaan senkin takia raskaalta. Nyt, kun alko pohtimaan, niin jossain väliss äkesti kuukauden tai kaksi, että vauva halusi olla vain sylissä ja vierasti kaikkia. Se oli muuten 5-7kk. Sanotaan siis se, se oli raskain!
Minä en kokenut koliikkia ja pahaa refluksia rankkana. Fyysisesti se oli toki uuvuttavaa, mutta ei henkisesti. Tiesin tekeväni kaikkeni, ei ollut mitään minkä olisin voinut tehdä paremmin.
Sen sijaan kaikkein rasittavin vaihe oli kun vauva olisi halunnut tehdä jo kaikkea, mutta ei osannut. Siis esim kontata, ylettää jonnekin, hallita käsiään paremmin. Silloin tuli vielä kahdeksan hammasta. Kaikki oli koko ajan huonosti, ruoka ei kelvannut, koko ajan piti viihdyttää, mutta mikään ei ollut tarpeeksi. Jatkuvaa tyytymättömyyttä.
Onneksi se loppui 8kk iässä, kun vauva oppi viikon sisään seisomaan, konttaamaan ja istumaan.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:55"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 10:37"]Vauva nyt 6 kk vanha ja tämä koko aika ollut tosi rankka. Ensin koliikki ja sen jälkeen yleistä kitinää ja itkua, aina koitan keksiä jonkin syyn mutta taitaa olla että itseäni vaan tsemppaan sillä. Vauva on kai vaativampi persoona eikä viihdy kuin hetken missään, syö vieläkin 3 kertaa yössä ja siihen muutama random itkukohtaus päälle. En tiedä, helpottaako tää koskaan, toisaalta nyt oon jo niin tottunut tähän sumussa elämiseen etten enää osaa haaveilla muusta.
[/quote]
3x yössä on vähän. Nauti.
[/quote]
No eikä ole. Mulla 3 lasta eikä kukaan heistä herännyt syömään yöllä enää 3kk jälkeen. 1-2kk heräsivät ehkä kerran. Mielestäni jos puoli vuotias syö vielä 3 x yöllä niin se on paljon.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 10:22"]Mulla myös nyt 7kk vauva ja tässä vauvavuodessa kaikki on ollut ihanaa! Tai sitten se vaan tuntuu siltä, koska esikoinen huusi koko ensimmäisen vuoden. Jotenkin kamalaa, kun en muista siitä vuodesta yhtään mitään. Silloin päätin, että ei ikinä enää! 6 vuotta se päätös pysyi, kunnes iski vauvakuume :) nyt mulla iski vauvakuume jo, kun toinen oli vasta 4kk..
[/quote] sama! Nyt on oikeesti ihana vauvavuos menossa, vauva 5kk.. Esikoinen oli tosi vaativa vauva, tää kuopus on niiiin paljon helpompi! :) yhtä rakkaita molemmat <3
Ensimmäiset 3kk koliikkia, sit jatkettii 5-6kk huonoilla unilla , jatkuvaa heräilyä. Sit ku vauva oli 10kk nukku hyvin 5-8h putkee.oli myös vauvana osittain tyytymätön ja jatkuvaa kitinää ja itkua oli ilmassa , joten sai koko ajan olla viihdyttämässä. Mut oikeesti jälkeenpäin ajateltuna toi aika meni nopeaa vaikkei se sillon siltä tuntunukkaa. Nyt tyttö on jo 4v. Ja on helppo lapsi.:)
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:25"]
Vauva on nyt 5kk ja nyt tuntuu raskaalta. Mies ei suostu valvomaan ja yö syöttämään. Minä laitan vauvan nukkumaan n klo22 sen jälkeen hoidan omat iltahommat ja pääsen nukkumaan klo23-23.30. Herään yöllä syöttämään ja aamulla nousen sängystä viim. Klo8 kun vauva herää. Mies nukkuu ja nukkuu ja käy suihkussa ja syö ja sitten pitääkin mennä jo kavereita moikkaamaan. En ole nukkunut kunnon yö unia 5kk. Onneksi äitini ja siskoni auttavat että saan nukkua päiväunia. Olisiko jollain jotain neuvoja jolla saisin asian ratkaistua?
[/quote]
Siis missä välissä se sun mies käy töissä?
Löysin tämän ketjun, samat tuntemukset, koska tämä helpottaa? Vauva on helppo mutta kotona miehen kanssa välit kiristyneet ja ahdistaa.
Mulla myös nyt 7kk vauva ja tässä vauvavuodessa kaikki on ollut ihanaa! Tai sitten se vaan tuntuu siltä, koska esikoinen huusi koko ensimmäisen vuoden. Jotenkin kamalaa, kun en muista siitä vuodesta yhtään mitään. Silloin päätin, että ei ikinä enää! 6 vuotta se päätös pysyi, kunnes iski vauvakuume :) nyt mulla iski vauvakuume jo, kun toinen oli vasta 4kk..
Meillä 0,5 v-1,5 v oli raskainta parisuhteen kannalta, joka toinen päivä tuntui että parempi erota. Väsymys oli varmaan pahinta, lisäksi lapsen jatkuvat sairastelut rassasivat. Tästä syystä toista ei meille tule, ja nyt kun lapsi pian 3 v, parisuhdekin voi paremmin kuin koskaan.
Vauva nyt 6 kk vanha ja tämä koko aika ollut tosi rankka. Ensin koliikki ja sen jälkeen yleistä kitinää ja itkua, aina koitan keksiä jonkin syyn mutta taitaa olla että itseäni vaan tsemppaan sillä. Vauva on kai vaativampi persoona eikä viihdy kuin hetken missään, syö vieläkin 3 kertaa yössä ja siihen muutama random itkukohtaus päälle. En tiedä, helpottaako tää koskaan, toisaalta nyt oon jo niin tottunut tähän sumussa elämiseen etten enää osaa haaveilla muusta.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 14:58"]
Mulla tuli just 7 kk:n kohdalla se lopullinen ahaa-elämys, että vauvan kanssa joka ikinen päivä on sitä samaa rutiinin pyöritystä, ilman eroa onko arki vai pyhä. En ollut parasta seuraa miehelle koska olin kateellinen kun se sai käydä töissä. Mutta nää fiilikset meni kyllä ajan kanssa ohi.
[/quote]
Meillä on tämä menossa, olo on masentunut ja todella sekava.
[/quote]
Täällä myös.. riitoja joka päivä ja oma olo on iha nhirveä.
Meillä tuossa 7 kk - 10 kk oli pahin vaihe. Syytä ehkä siinä, että lopetin imettämisen ja mulla taisi olla joku masennuskausi hormonimuutosten takia. Mies ärsytti niin, että oikeasti harkitsin eroa, lapsi nukkui huonosti ja olin aivan loppu. Nyt lapsi 14 kk ja elämä on ihan mukavaa.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:00"]Ensimmäiset kuukaudet oli pahimpia. Vauva nukku päivisin 5-20min pätkiä, pääasiassa sylissä. Jos laskin sänkyyn/vaunuun, nukkui siellä max 5min. Kokeiltiin vaikka mitä että olis nukkunu pidempään mutta ei mikään tepsiny. Sillon oli rintaraivareitakin,mutta niistä selvittiin pienillä hämäyksillä ja välillä pullolla. Yöllä nukku hyvin syöntien välissä, mutta heräiltiin syömään 5-8 kertaa. Lopulta en pysyny enää mukana, olin kai aika väsynyt. Kuitenkin nautin vauva ajasta koska Se aika on tosi lyhyt, se ei kestä ikuisesti [/quote] Kannattiko laskea vauva alas?
[/quote]
Hmm, kyllä kuule välillä on kolmen lapsen taloudessa tekemistä että ei sitä vauvaa aina pystynyt pitämään sylissä. Eka annoin nukkua sylissä 10-15min kunnes laskin sänkyyn jos oli sellasta tekemistä mikä piti tehdä heti. Helppohan se sun on siinä viisastella jos ei sulla täysin samanlaista tilannetta oo ollu
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:25"]Vauva on nyt 5kk ja nyt tuntuu raskaalta. Mies ei suostu valvomaan ja yö syöttämään. Minä laitan vauvan nukkumaan n klo22 sen jälkeen hoidan omat iltahommat ja pääsen nukkumaan klo23-23.30. Herään yöllä syöttämään ja aamulla nousen sängystä viim. Klo8 kun vauva herää. Mies nukkuu ja nukkuu ja käy suihkussa ja syö ja sitten pitääkin mennä jo kavereita moikkaamaan. En ole nukkunut kunnon yö unia 5kk. Onneksi äitini ja siskoni auttavat että saan nukkua päiväunia.
Olisiko jollain jotain neuvoja jolla saisin asian ratkaistua?
[/quote]
Aikaista vauvan yöunia ja käy itse ajoissa nukkumaan.
Toisaalta, tilanteesi vaikuttaa hyvältä. Tekstin perusteella vauva syö kerran yössä ja nukkuu pitkään.
Meillä vauva +6kk syö yöllä pari kolme kertaa ja herää muuten 3-4kertaa ja ylös klo 5.