Lukiossa matematiikanopettaja sanoi että kun tämä matikka ei suju niin pitää etsiä maatalon emännän paikka…
Oudosti sanottu. Ja maanviljelys on arvostettua mutta rankkaa työtä.
Muutenkin tällainen päinnäköä sanominen on todella surkeaa. Omat vanhemmat ovat aina sanoneet kaiken juuri tällä tavalla ”suoraan”. Vieläkin muistan nämä inhottavuudet.
Kommentit (11)
Ja mikä muuten saa ihmiset töröyttämään tyhmyyksiä toiselle?
Vierailija kirjoitti:
Poika maatalon emäntänä?
Ap. Olen kyllä nainen.
Yritys saada maaseutu elävöitymään? Keskustan kannattaja.
No siinä on opettaja kyllä vieraantunut todellisuudesta pahasti. Ei maatalon emäntänä tai isäntänä enää pärjää koulupudokkaat tai oppimisvaikeuksista kärsivät. Työ on paitsi fyysisesti vaativaa, niin myös paljon paperityötä vaativaa. Pitää hallita niin taloudellinen kuin lakitekninen puoli; ympäristönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö ja maatalouspuolen lainsäädäntö, verotekniset asiat, tuotantosuunnan vaatima osaaminen (sikojen kasvatus vaatii useamman vuoden harjoittelun, sitä ei voi oppia kirjoista lukemalla eikä sitä voi oppia ilman niitä kirjoja, molempia, sekä käytännön työtä että teoriaa pitää osata). Pitää hallita sosiaalinen puoli, ja pitää omata paksumpi nahka kuin virtahevolla, sarvikuonolla ja norsulla yhteensä, koska kukaan ei koskaan kehu eikä kiitä, mutta jumalatonta arvostelua ja nälvimistä tulee joka suunnasta, vaaditaan enemmän ja enemmän ja toimeentulo on koko ajan jonkun byrokraatin, kelien tai bugisen ohjelmiston varassa.
Iso osa tuntemistani maanviljelijöistä on korkeakoulun käynyt, maa- ja metsätieteellinenkin on siellä joukossa, mutta DI, lääkäri, oikeustieteellinen ja kauppakorkea ovat tuttuja oppilaitoksia... Kieliä on pakko oppia, koska työntekijät eivät enää osaa suomea ja koneiden ja laitteiden ja käytettävien aineiden ohjeet ja dokumentit on englanniksi, saksaksi, italiaksi tai vaikka kroatiaksi. Ja ict-tuki puimurille on jenkeistä, paitsi että sitä hoidetaankin Intiassa.
Maatalon emännän duuni on varmasti aika ok, itsenäistä työtä ja monipuolista. Ei tarvitse kuunnella pomon huutamista eikä viettää aikaa ikävien ja kaikesta valittavien työkavereitten kanssa.
Menisin itsekin, jos olisin 30 vuotta nuorempi!
Millä vuosikymmenellä näin? Nykyään maatalon emäntä tarvitsee hyvinkin matematiikkaa, mutta lukion lyhyt on varmaan sopivampi kuin pitkä. On paljon käytännön laskemista, valitettavasti aivan muun kuin rahan. 90 kg typpeä hehtaarille, lannoitteessa typpeä on 17%, montako lannoitekiloa pitää tilata 47 hehtaarille, näin esimerkiksi helpoimmasta.
Vierailija kirjoitti:
Maatalon emännän duuni on varmasti aika ok, itsenäistä työtä ja monipuolista. Ei tarvitse kuunnella pomon huutamista eikä viettää aikaa ikävien ja kaikesta valittavien työkavereitten kanssa.
Menisin itsekin, jos olisin 30 vuotta nuorempi!
Edellytyksenä on yhteystyökykyinen kumppani, yleensä isäntä ja se, että ei hänen sukuaan eikä varsinkaan omia tai appivanhempia riesana.
Lukiossa 1970-luvulla lukiossa pirusta seuraava matikanope (pitkä matikka). Tämä Koillismaalla. Moni aikalaiseni tunnistaa tämän "osa tästä kuviosta jäi keittiön pöydälle". Moni lähti jatkamaan Ouluun lukiota jäätyään luokalle matikasta. Tietääkseni monet heistä ovat menestyneet todella hyvin urallaan. Itselläni meni hyvin. Kirjoitin laudaturit muista, paitsi kielistä (englanti, saksa, ruotsi).
Se opettaja ei ilmeisesti ole itse maatalon kasvatti, koska kuvittelee, ettei maatalon emäntä tarvitse työssään matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
No siinä on opettaja kyllä vieraantunut todellisuudesta pahasti. Ei maatalon emäntänä tai isäntänä enää pärjää koulupudokkaat tai oppimisvaikeuksista kärsivät. Työ on paitsi fyysisesti vaativaa, niin myös paljon paperityötä vaativaa. Pitää hallita niin taloudellinen kuin lakitekninen puoli; ympäristönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö ja maatalouspuolen lainsäädäntö, verotekniset asiat, tuotantosuunnan vaatima osaaminen (sikojen kasvatus vaatii useamman vuoden harjoittelun, sitä ei voi oppia kirjoista lukemalla eikä sitä voi oppia ilman niitä kirjoja, molempia, sekä käytännön työtä että teoriaa pitää osata). Pitää hallita sosiaalinen puoli, ja pitää omata paksumpi nahka kuin virtahevolla, sarvikuonolla ja norsulla yhteensä, koska kukaan ei koskaan kehu eikä kiitä, mutta jumalatonta arvostelua ja nälvimistä tulee joka suunnasta, vaaditaan enemmän ja enemmän ja toimeentulo on koko ajan jonkun byrokraatin, kelien tai bugisen ohjelmiston varassa.
Iso osa tuntemistani maanviljelijöistä on korkeakoulun käynyt, maa- ja metsätieteellinenkin on siellä joukossa, mutta DI, lääkäri, oikeustieteellinen ja kauppakorkea ovat tuttuja oppilaitoksia... Kieliä on pakko oppia, koska työntekijät eivät enää osaa suomea ja koneiden ja laitteiden ja käytettävien aineiden ohjeet ja dokumentit on englanniksi, saksaksi, italiaksi tai vaikka kroatiaksi. Ja ict-tuki puimurille on jenkeistä, paitsi että sitä hoidetaankin Intiassa.
Tunnen kaksi maatalon emäntää (alle 50v) ja molemmilla on suoritettuna peruskoulu huonoin arvosanoin ja sitten se maatila-amis mikä nyt onkaan. Isännät samaa tasoa ja ihan ok ovat pärjänneet.
Poika maatalon emäntänä?