Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

 

Miten muuten käy laadukkaan varhaiskasvatuksen ja hienojen pedagogisten suunnitelmien, 

mikäli tilanne on ajautumassa siihen että lapsia hoitavat (ilman mitään kokemusta ohjaus- saati kasvatusalan työstä, saati edes loppuun suorittettuja opintoja yhtään miltään alalta)

lähinnä ne osapäiväiset, sijaiset tai määräaikaiset joita onnistutaan jostain haalimaan ja jotka suostuvat hommaan ? 

Koska ketään ei kohta yksinkertaisesti saada sitoutumaan ja pysymään , koska vähänkään pätevät ovat ottaneet loparit, syystä että eivät halua ottaa enää stressaavaa riskiä siitä että ennen pitkää jotain tapahtuu henkilökunnaltaan alimitoitetussa lapsiryhmässä, minkä lapsien hyvinvoinnista he ovat päivästä toiseen henkilökohtaisesti vastuussa.

.

Ylläoleva kommentti on kirjoitettu vuonna 2021. Elämme nyt vuotta 2025.

Millaista kehitystä alalla on tapahtunut?Miten hoitolapset voivat nykyään? Entä henkilökunta ?Mitä heille kuuluu lapsille, jotka lähtivät päiväkodeista koulupolulle 2021?

Tehkää päättäjät lasten takia edes nämä:

1. Hoitajamitoitukset tulee tarkistaa että varmasti riittävät. Nyt ne ovat alimitoittuja koska lasten tarpeet vaihtelevat suurestikin.

2.  Subjektiivinen päivähoito-oikeus pois heti. Siitä säästyneillä rahoilla ammattikasvatajille lisäresursseja ja kunnon palkka mikä houkuttaa alalle tulemaan ja pysymään.

3. Pedagogisen dokumentoinnin ja kuvien räpsimisen ja laminoinnin sijaan enemmän 100% läsnäoloa lapsille. Kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

 

Miten muuten käy laadukkaan varhaiskasvatuksen ja hienojen pedagogisten suunnitelmien, 

mikäli tilanne on ajautumassa siihen että lapsia hoitavat (ilman mitään kokemusta ohjaus- saati kasvatusalan työstä, saati edes loppuun suorittettuja opintoja yhtään miltään alalta)

lähinnä ne osapäiväiset, sijaiset tai määräaikaiset joita onnistutaan jostain haalimaan ja jotka suostuvat hommaan ? 

Koska ketään ei kohta yksinkertaisesti saada sitoutumaan ja pysymään , koska vähänkään pätevät ovat ottaneet loparit, syystä että eivät halua ottaa enää stressaavaa riskiä siitä että ennen pitkää jotain tapahtuu henkilökunnaltaan alimitoitetussa lapsiryhmässä, minkä lapsien hyvinvoinnista he ovat päivästä toiseen henkilökohtaisesti vastuussa.

.

Ylläoleva kommentti on kirjoitettu vuonna 2021. Elämme nyt vuotta 2025.

Millaista kehitystä a

Oma lapsi kavereineen on nyt kolmannella luokalla koulussa. Samat kaverit kuin eskarissakin vielä yhdessä. Hyvinvoivia, koulussa menestyviä kivoja tyttöjä heistä on tullut. 

Vierailija kirjoitti:

Toimin vakassa ja peruskoulussa pätevänä opettajana. Ihmettelen mitä oikein vakassa valitetaan? Siellä ollaan kuin herran kukkarossa: ryhmässä 3-4 hoitajaa, joista kaksi opettajaa. Henkilökuntaa on pilvin pimein. Vakaopettajan peruspalkka 2939€ ja luokanopettajan ylemmällä korkeakoulututkinnolla pienempi, 2909€!!! Viikkotyöajan ylitykset saa vakassa pois, luokanopettaja joutuu opetustuntien lisäksi valmistelemaan seuraavaa päivää/ viikkoa, tekemään opetusmateriaaleja, laatimaan tehostetun tai erityisen tuen suunnitelmat, joka päivä kirjaamaan oppilasasioita wilmaan, vastaamaan vanhempien viesteihin, istumaan palavereissa, suunnittelemaan työparin ja erityisopettajan kanssa, käymään jokaisen oppilaan vanhemman kanssa kerran vuodessa oppimiskeskustelun, joihin jo yksistään menee 28 oppilaan luokassa 28h - nämä kaikki ja paljon muuta opetustuntien ulkopuolella, ilman mitään palkkaa tai korvausta! Olen laskenut, että päivittäin luokanopettaja tekee n.

No nautiskele sinä vakatyöstä täysin rinnoin, kun se on niin helppoa ja ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

.Jatkuva kiire ja pula resursseista syö kyllä hymyn kasvoilta. Ja niitä syliin otettavia on kyllä muitakin kuin sinun lapsesi. 

 

- Mutta on se hyvä että se kuuluisa pedagogiikka teillä(kin)pelaa mikä niissä Vasuissa on kirjattu? 

En ymmärrä kysymystäsi. Muotoile ole hyvä hieman selkeämmäksi. 

Asia mistä ei puhuta, tai mikä on täysin vaiettu on se, että moni alalla kärsii masennuksesta jonka taustalla on pitkällinen ja syvä työ-uupumus ja aisti- kuormittuminen mikä ei enää normi-levolla lähde.

Unettomuus ja työasioiden murehtimiseen herääminen öisin on kuulemma se ensimmäinen merkki.

Useasti saanut todeta vuosien varrella kuinka dynaamisesta ja elämäniloisesta, työssään taitavasta työkaverista tulee iloton, suorittaja joka näkee vain väsymyksensä keskellä pelkkää kritisoitavaa.

Monia alaa tämän vuoksi vaihtaneita tai irtisanoutuneita työkavereita tulee aika ajoin iso ikävä. Ikävä sitä kuinka upeita tyyppejä he siinä työssään olivat ja miten lapset heistä tykkäsivät!

Jokainen loppuunpalaminen on turha, jos työolosuhteisiin välitettäisiin oikeasti puuttua niin ettei yksikään kuormitu koska tekijöitä otettaisiin (ihan lailla!)  mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Terveiset kaikille jotka lähtivät pois, vaikka ymmärrämme täysin ratkaisunne (ja kukatietää ehkä teemme vielä samoin jonain päivänä jos oikein kireäksi menee jaksamisen kannalta) niin ikävä teitä on tosiaan kova ja monen mielessä, niin lapsien kuin aikuisten, pysytte vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin vakassa ja peruskoulussa pätevänä opettajana. Ihmettelen mitä oikein vakassa valitetaan? Siellä ollaan kuin herran kukkarossa: ryhmässä 3-4 hoitajaa, joista kaksi opettajaa. Henkilökuntaa on pilvin pimein. Vakaopettajan peruspalkka 2939€ ja luokanopettajan ylemmällä korkeakoulututkinnolla pienempi, 2909€!!! Viikkotyöajan ylitykset saa vakassa pois, luokanopettaja joutuu opetustuntien lisäksi valmistelemaan seuraavaa päivää/ viikkoa, tekemään opetusmateriaaleja, laatimaan tehostetun tai erityisen tuen suunnitelmat, joka päivä kirjaamaan oppilasasioita wilmaan, vastaamaan vanhempien viesteihin, istumaan palavereissa, suunnittelemaan työparin ja erityisopettajan kanssa, käymään jokaisen oppilaan vanhemman kanssa kerran vuodessa oppimiskeskustelun, joihin jo yksistään menee 28 oppilaan luokassa 28h - nämä kaikki ja paljon muuta opetustuntien ulkopuolella, ilman mitään palkkaa tai korvausta! Olen

"Mutta ei aleta pliis kisaamaan onko rankempaa koulun vai päiväkodin puolella".

Älä unohda hoitoalaa. Kaikkia naisvaltaisia aloja yhdistää (naisten) kokemus "työn rankkuudesta".

Voisi lailla kieltää toimialat ja työpaikat, joissa naisia on yli 80%. Kaikkien hyvinvoinnin vuoksi. Muutama itsekäs miessonni saisi pahimmat kotkotukset kuriin. Toisi rentoutta ja huumoria mukanaan.

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

.

Olen ollut lastenhoitajana niin eskarissa kuin päiväkodissa, kummassakin oli melko raskasta työskennellä ja omat haasteensa. Jos mielestäsi vakassa on helpompaa kuin koulussa, niin mikä estää vaihtamasta, töitä luulis löytyvän. Inkluusio ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut molemmat virheitä. Pienet luokat ja ryhmät lasten ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuksen sijaan voitaisi palata puhumaan päivähoidosta, jospa se vähentäisi koneella istumista, palaverejä ja hankkeita, hoidon laatu ja päivien sisältö ei siitä huonontuisi. Kotona olevien vanhempien lapset eivät tarvitse joka päivä 8, jopa 9 tunnin päiviä hoidossa. Sanoisin että 2-3 kertaa viikossa max 5 tuntia on ihan riittävä. Toki jos perheessä on poikkeuksellinen tilanne tms. että lapsen on turvallisempi olla hoidossa koko päivä niin se on eri asia, mutta silloin toivoisi vanhempien olevan myös avun ja tuen piirissä jotta tilanne kotona paranisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut lastenhoitajana niin eskarissa kuin päiväkodissa, kummassakin oli melko raskasta työskennellä ja omat haasteensa. Jos mielestäsi vakassa on helpompaa kuin koulussa, niin mikä estää vaihtamasta, töitä luulis löytyvän. Inkluusio ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut molemmat virheitä. Pienet luokat ja ryhmät lasten ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuksen sijaan voitaisi palata puhumaan päivähoidosta, jospa se vähentäisi koneella istumista, palaverejä ja hankkeita, hoidon laatu ja päivien sisältö ei siitä huonontuisi. Kotona olevien vanhempien lapset eivät tarvitse joka päivä 8, jopa 9 tunnin päiviä hoidossa. Sanoisin että 2-3 kertaa viikossa max 5 tuntia on ihan riittävä. Toki jos perheessä on poikkeuksellinen tilanne tms. että lapsen on turvallisempi olla hoidossa koko päivä niin se on eri asia, mutta silloin toivoisi vanhempien olevan myös avun ja tuen piirissä jotta tilanne kotona paranisi.

 

Minne sinä haluaisit laittaa ne lapset, jotka inkluusion myötä ovat siellä tavallisessa päiväkodissa? Niitä lapsia, joilla ei oikein ole mitään tuen tarpeita alkaa olla koko ajan vähemmän. Eli koko ajan vähemmän lapsia kelpaisi sinne tavalliseen päiväkotiin, koska ammattikoulun käyneiden lastenhoitajien osaaminen ei riitä erityisempiin lapsiin. Voitaisiinko ajatella toisin päin, että päivähoitoon saisi tulla kaikki lapset ja siellä nostettaisiin ennemmin koulutusvaatimuksia ja osaamistasoa?

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

En ymmärrä ongelmaa? Eikö siellä ole tarkoitus leikkiä lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

En ymmärrä ongelmaa? Eikö siellä ole tarkoitus leikkiä lasten kanssa?

Mitä siinä et ymmärrä? Ylipitkiä taukoja? Epäammattimaista keskustelua lasten vanhempien kanssa? Vain itselle mieluisten asioiden tekemistä?

Mun kokemukset miespuolisista kasvattajista on samantapaisia kuin tuon kirjoittajan. Tehdään niitä itselle kivoja asioita. 

Varhaiskasvatus ei ole sitä, että kasvattajat leikkivät lasten kanssa, vaan paremminkin niin, että he ohjaavat lasten yhteisiä leikkejä. Lapset siis leikkivät keskenään, mutta vapaan ja ohjatun leikin lisäksi on erilaista ohjattua toimintaa (musiikki, kädentaidot, tarinat, pienet ikäryhmille sopivat opetustuokiot yms). Varhaiskasvatus on työtä, johon on kuuluvat tietyt asiat, jotka on määritelty Vasussa. Se ei ole pelkkää oleskelua lasten kanssa.

Lapsia pitää auttaa iästä riippuen vessatuksessa, ruokailussa jaetaan ruuat, ulosmennessä autetaan pukemisessa jne. Ei siitä tule mitään, jos yksi aikuinen on helppoheikkinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

En ymmärrä ongelmaa? Eikö siellä ole tarkoitus leikkiä lasten kanssa?

Mitä siinä et ymmärrä? Ylipitkiä taukoja? Epäammattimaista keskustelua lasten vanhempien kanssa? Vain itselle mieluisten asioiden tekemistä?

 

Mun kokemukset miespuolisista kasvattajista on samantapaisia kuin tuon kirjoittajan. Tehdään niitä itselle kivoja asioita. 

 

Varhaiskasvatus ei ole sitä, että kasvattajat leikkivät lasten kanssa, vaan paremminkin niin, että he ohjaavat lasten yhteisiä leikkejä. Lapset siis leikkivät keskenään, mutta vapaan ja ohjatun leikin lisäksi on erilaista ohjattua toimintaa (musiikki, kädentaidot, tarinat, pienet ikäryhmille sopivat opetustuokiot yms). Varhaiskasvatus on työtä, johon on kuuluvat tietyt asiat, jotka on määritelty Vasussa. Se ei ole pelkkää oleskelua lasten kanssa.

 

Lapsia pitää auttaa iästä riippuen vessatuksessa, ruokailussa jaetaan ruuat, ulosmennessä autetaan pukemisessa jne. Ei siitä tule mitään, jos yksi aikuinen on helppoheikkinä.

Kuulostat näiltä korkeakouluteiltuilta, jotka ottaa pissa-asiatkin vakavasti ja nillitätte "tyhjästä". Löysää nutturaa tms. Teette lastenhoidosta jotain ihan muuta kuin pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

Älä viitsi. Voisit ottaa oppia ja saada vähän rentoutta työhösi.

Ja miten ne "ahkerat naiskasvattajat" toimivat pihaulkoiluissa? Pelkkää seisomista ja juorurinkejä.

Ah, ne kitaraa rämpyttävät setämiehet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

En ymmärrä ongelmaa? Eikö siellä ole tarkoitus leikkiä lasten kanssa?

Lapsemme päiväkodissa oli mieshoitaja. Miehiä pitäisi saada enemmän alalle. He eivät nipota tyhjästä ja osaavat luoda hyvää ilmapiiriä. Naiset ovat usein pikkusieluisia ja ottavat itsensä liian vakavasti. Tämä mieshoitaja oli kaikkien lasten ja vanhempien suosikki. Huumorilla sai lasten kiistelytkin sovittua. Oli heille esimerkkinä hyvästä työkaverista ja reilusta aikuisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

Älä viitsi. Voisit ottaa oppia ja saada vähän rentoutta työhösi.

Ja miten ne "ahkerat naiskasvattajat" toimivat pihaulkoiluissa? Pelkkää seisomista ja juorurinkejä.

Riippuu talosta, nuo "juoruringit".

Ja kaikelle on aikansa ja paikkansa, mutta taivahan tosi on se, että ei siinä 3 kasvattajan tiimissä ole paikkaa, eikä aikaa, yhdelle joka sluibailee ja jättää kaiken sen kasvattamisen ja "vakavamman" sekä aikuisen toiminnan työntekijänä niille kahdelle muulle. Se on helvatan väärin ja helvatan kuormittavaa, luulisi järjen sanovan sen jopa sinulle. Kommentistasi tuli mieleen ne yläkoulun ryhmätyöt joissa oli aina se 1 velttoilija, se joka ei osallistunut tai teki vain ehdottoman minimin, jos sitäkään.

Tämä on asia jolla ei ole mitään tekemistä "nutturan kireyden/löysyyden kanssa" vaan sitä kutsutaan ammatillisuudeksi, vastuunkannoksi, oman korren kekoon tuomiseksi, tiimijäsenyydeksi, toisen arvostamiseksi, mm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakassa näkemäni/kokemani miehet olleet mieslapsia, ainakin mitä tulee vastuunkantoon&ottoon. Siellä sitä ryhmässä kaupunkia kirjaimellisesti rötkötetään legokasan vieressä tai rämpytellään ja keskitytään jonkin soittimen kanssa puljaamiseen, istutaan kahvilla joka päivä 30-45min ja lasten eripuratilanteet saa aika ylimalkaisen selvityksen ja hakutilanteessa small talk rulettaa, ei se ammatillinen kohtaaminen ja asioista kertominen (saati niistä haastavista asioista ja tapahtumista kertominen).

Ei kiitos lisää lapsia alalle, työ ja päivät niin hektisiä ja haastaviakin, että kyllä työ&tiimikaverin aikuisuuteen ja ammatillisuuteen täytyy voida luottaa.

En ymmärrä ongelmaa? Eikö siellä ole tarkoitus leikkiä lasten kanssa?

Lapsemme päiväkodissa oli mieshoitaja. Miehiä pitäisi saa

Juu kyllä, 😁😂😁  veetioskari iski juusopetteriä nyrkillä naamaan 😂😁😁, mutta se 😁😂😁 hoidettiin kyllä, kun vähän nauratin 😁😂😁 poikia, että kyl se siitä mitäs me pienistä😁😂😁, kutikuti joo äläs nyt enää itke verenvuotokin jo loppui 😁😂😁.

Vanhemmatkin arvostaisi ihan täysillä tuollaista ja jos ei niin huumoria vaan kehiin 😁😂😁

'Minne sinä haluaisit laittaa ne lapset, jotka inkluusion myötä ovat siellä tavallisessa päiväkodissa? Niitä lapsia, joilla ei oikein ole mitään tuen tarpeita alkaa olla koko ajan vähemmän. Eli koko ajan vähemmän lapsia kelpaisi sinne tavalliseen päiväkotiin, koska ammattikoulun käyneiden lastenhoitajien osaaminen ei riitä erityisempiin lapsiin. Voitaisiinko ajatella toisin päin, että päivähoitoon saisi tulla kaikki lapset ja siellä nostettaisiin ennemmin koulutusvaatimuksia ja osaamistasoa?'

Tuen tarpeiset lapset voisi ihan hyvin olla tavallisessa päiväkodissa, jos siellä olisi heille omat ryhmät (tai tarpeeksi avustajia) . Koska tästäkin pitää säästää niin harvemmin on kumpaakaan. Ei se työntekijän ammattitaito ole ratkaiseva tekijä siinä kohtaa jos lapsi on vaikka ääniärsykkeille yliherkkä, mutta hänen on silti oltava samassa tilassa 20 muun lapsen kanssa. Vai tarkoitatko että ammattitaitoinen saisi ne 20 muuta lasta niin hiljaiseksi että tämä yksi siellä pystyisi olemaan? Kyllä hänen tarpeet tulisi huomioida niin että pääsisi pienempään ryhmään, missä ääntä vähemmän. Inkluusiota ja erityisluokkien lopetusta perusteltiin myös sillä, että palkataan avustajia normaaliluokkiin tueksi. Totuus on, että heitä ei palkattu tarpeeksi ja säästäminen tapahtui juuri avustajista. Opettajien aika jakaantui opettamiseen ja avustamiseen. Varmasti koulutuksesta on aina hyötyä, mutta ei sekään kaikkivoipa ole ja tutkittu totuus on, että pienet ryhmäkoot on ihanne, tuen tarpeisista lapsista puhumattakaan. Sääli, että lasten etua ei tässäkään kohtaa ajatella, vaan säästetään.