Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Haluaisin nähdä sen vakaopen pienten ryhmässä joka toteuttaa joka päivä ulkoilussa suunniteltua toimintaa1-3 vuotiaiden  kanssa. Meillä lapset touhuaa keskenään, hiekkalaatikolla autetaan kakkujen teossa, keinutellaan ja taaperretaan. Valvotaan, että kaikki on turvassa. Kysynkin mikä tässä on suunniteltua lukuunottamatta retkiä

Hoitaja on superominaisuuksia omaava tyyppi, joka ehtii kaikkeen ja kaikkialle. Aika huippua.. (Ai niin.. Onkin monasti yksin ulkoilut,vessatukset jne. ja tuntee uupumusta ja riittämättömyyttä). 

Meillä kyllä tehdään ihan tiiminä töitä. Opettaja voi ihan yhtä hyvin auttaa lapsia vessassa ja hoitaja pitää "tuomioita" tms. Pienten lasten kanssa pedagogiikka on läsnä ihan jokaisessa tilanteessa. Ja sitä osaavat toteuttaa kaikki titteliin katsomatta. Ei opettaja ole mikään puolijumala. Tai jos joku kuvittelee olevansa niin aika äkkiä tulee tömähdys maan pinnalle.

Kysymys.. Miten toi hoitaja ehtii noihin kaikkien tilanteisiin. Ihan järjetöntä. Opettaja hyppää ulkoilusta suoraan toimintatilaan ja toi hoitaja hoitaa lasten sisään tulon. Se on just saanu autettua edellisen ryhmän ulos. Sitten pitäs ehtiä mukaan toimintaan. Älkää nyt viitsisikö. Käytännössä asia ei mene noin ja hoitaja ei voi olla joka paikassa. 

Yhtälailla se hoitaja kohtaa ne erityistarpeiset joiden ohjaaminen ja auttaminen vie aikaa. Miten ne muut lapset tekevät siirtymissä kaiken itsenäisesti. Ei mitenkään. Hoitaja on ihan ihmeidentekijä. 

Kiitos vastauksestasi. 20 vuotta hoitajana ja kyllä kuulostaa hienolta tuo suunnittelu. Ei näitä joka päivä varmaankaan tarvitse suunnitella uudestaan. Ja käytännössä myös hoitajana ole niiden asioiden ja tilanteiden äärellä. Tuntuu, että suunniteltu hienous on käytännössä luonnollista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta lasten kanssa. Hoitajana olen mielestäni tehnyt juuri noita asioita. 

En väheksy pedagogiikkaa ja suunnittelua sinänsä. Mutta kokemus ja ryhmän ja lasten tuntemus on parasta suunnittelua. Kyllä lapsi tarvitsee myös muutakin kuin jatkuvaa ohjausta ja opetusta. Mistään en löytänyt tekstistäsi vapaata leikkiä, sylittelyä ja jutustelua, rentoja hetkiä aikuinen vain lasta varten saatavilla. Niitä lapset itse kaipaa. 

Viikolla tässä 4-vuotiaat tytöt kertoivat äidilleen, että tänäänkään ei ehditty leikkiä vaan. Minä hoitajana jäin miettimään näitä sanoja ja tosiaankin  .. Ei olla ehditty. 

Vierailija kirjoitti:

Älä sure. Kohta ei ole hoitajia jotka sietävät tuollaista opettajaa. Vakahoitajat irtisanoutuvat ja uusia ei tule. Mutta miten sitten käy opettajille..

--

Ai mitenkä käy?

Näin: 

Opettaja : Pesehän lapsen kakkapylly vielä ennen lähtöäsi,  koska sinä olet hoitaja ja minä olen opettaja ja hoitajalta se käy niin kätevästi (vaikka työaikasi on jo loppunutkin ja olet lähdössä).

Hoitaja. : Mine ei ymmärtä finis. Sine näyttä mitä sinä tarkoitta? Donde esta exit in this house om going home now?

--  olin aamuvuorossa 7.00-14.30 Toinen hoitaja oli välivuorossa ,opettaja illassa. Hoitajakollega oli vienyt jo muut lapset ulos  yhtä lukuunottamatta. Tämä opettaja tuli tämän 1- vuotiaan kanssa pukuhuoneeseen jossa olin kotiin jo lähdössä, pyöräily kypärä päässäni. 

Opettaja pyysi pesemään lapsen kakat, kun se käy minulta niin hyvin!!! En uskonut korviini. Sanoin vain et "huomiseen" ja lähdin ulos. 

Kotona olen kihissyt kiukusta ja oli nyt pakko avautua. Mitä helkuttia oikein tapahtui. Olen yli 50 vuotias, vakaa takana 25 v. Opettaja on 25 v. juuri valmistunut... Tällaistako yliopistossa on koulutus. Hoitaja hoitaa vaikka omalla ajallaan kakan pesun kun on niin hyvä siinä opettaja ei sitä voi tehdä. .--

Tämä oli kyllä kaiken huippu. Voi jukolauta mikä (sori) mulk-ku ! Törkeää.

Haluaisin tässä muistuttaa, että hoitaja ei ole opettajan apulainen vaan myös koulutettu ammattilainen. Hän on mukana lasten arjessa enemmän kuin opettaja ,joten aputytön tai pojan rooli on työn vähättelyä ja aliarvioimista. Hoitajan työ on arjen sujuvuuden mahdollistamista, lapsen tarpeiden konkreettista huomioimista, auttamista, opastamista, vuorovaikutusta, yhdessä ihmettelemistä ,turvaa ja haleja. Tämä luo pohjaa myös oppimiselle. 

Opettaja on tärkeässä roolissa, sitä en kiellä yhtään. Mutta apulaisroolin asettaminen hoitajalle on mitätöitiä ja alistamista. Arvostakaamme toistemme koulutusta ja tehtäviä tasapuolisesti. 

Siis.. Ymmärsinkö oikein että opettaja ei ota lasta syliin vaan se on hoitajan homma. Voi lapsi parat. Eivät ymmärrä tätä hierarkiaa ja aikuisten eri rooleja. Lapsi kuuluu halutessaan syliin kaikilla ammattiryhmillä jos vain tilanne sallii. Ja salliihan se. Se on empatia kyvystä paljolti kiinni. 

Juuri niin.. Ideologia.. Ja se kuulostaa pahalta vrt. naapurin toimin omassa maassaan ja muualla. 

Toivottavasti noudatat itse ohjeita siitä. Erityisesti kohtia kolme ja neljä... 

PS. En ole se aiemmin kirjoitellut. Mutta nyt oli pakko. 

Anteeksi arvon yliopettaja, mutta vaikutat juurikin sellaiselta työkaverilta jota en voisi sietää varmaan päivääkään. 

Onpa tuo kyllä aiemminkin tullut huomattua että yliopistokoulutus ei tee ihmisestä sen kummempaa kun toisesta. 

-

Haluaisin tässä muistuttaa, että hoitaja ei ole opettajan apulainen vaan myös koulutettu ammattilainen. Hän on mukana lasten arjessa enemmän kuin opettaja ,joten aputytön tai pojan rooli on työn vähättelyä ja aliarvioimista. Hoitajan työ on arjen sujuvuuden mahdollistamista, lapsen tarpeiden konkreettista huomioimista, auttamista, opastamista, vuorovaikutusta, yhdessä ihmettelemistä ,turvaa ja haleja. Tämä luo pohjaa myös oppimiselle. 

Opettaja on tärkeässä roolissa, sitä en kiellä yhtään. Mutta apulaisroolin asettaminen hoitajalle on mitätöitiä ja alistamista. Arvostakaamme toistemme koulutusta ja tehtäviä tasapuolisesti. 

- No tuo "pese pascat nyt vaikka olet lähdössä kotiin koska olet sitä varten"-asenne on kyllä työpaikkakiusaamista. 

Toinen lähdössä kotiin ja työaika loppunut!

Kuka edes haluaa oman lapsensa moisen "pätevän" opettajan ryhmään?

Sori, mutta nousi kiukku tommosesta.

Lapsi on mennyt pesuveden mukana tässä uudistuksessa. 

Vedotaan lakiin ties missäkin kohtaa. Mutta oikeasti lakia rikotaan koko ajan ja joka paikassa. Ja vieläpä sitä tärkeintä lakia, jonka pitäisi taata lapsille riittävästi läsnäolevaa henkilökuntaa; aikuisia, kasvattajia, ihan mitä vaan termiä halutaan käyttää. 

Ihan sama onko tuo porukka opettajia, sosionomeja tai lastenhoitajia kunhan ovat paikalla lapsiryhmässä, läsnä lapsen arjessa! 

Olisi aika taas vähän uudistaa vakaa.

Kiitos sinulle hyvästä analyysistä ja pohdinnasta. Minuakin tämä mietityttää. Mikä muutos lasten kehityksessä tarvitsee näin radikaalin ja johdetun ideologian. Vakaopettajan asemaa nostetaan tietoisesti, muut ammattiryhmät poistuvat nään nyt tämä llä ja arvostuksen puutteesta. Sosionomit eivät ryhdy kakkos paikalle. 

Ei tunnu siltä, että tässä olisi kyse pedagogiikan tarpeesta, vaan yhden ja ainoan tavan kasvaa, kehittyä ja oppia iskostamisesta lasten päihin. 

Seuraan mielenkiinnolla tätä kehitystä Veona. Tapaan paljon ryhmiä, jossa tätä pohtivat monet, niin opettajat kuin hoitajatkin. 

Vuoteen 2030 mennessä tilanne ratkeaa jotenkin. Voi olla että ehdtään pohtia mikä olisi järkevä linjaus. 

Ihmisiä on erilaisia. Mä voisin mennä vaikka kympin tuntipalkalla lastentarhaan töihin jos ei tarvitsisi koskea eritteisiin. Kaikki muu kävisi, ruoanlaittokin, mutta ei eritteet, en vain kykene. Siksi lto koulutus ei tule kyseeseen vaikka kiinnostusta on ja ilmeisesti yhteiskunnassa tarvettakin.

Helpottaisikohan työvoimapula jos enemmän huomioitaisiin ihmisten yksilöllisyys. Mun puolesta pyyhkijöille ja oksun siivoajille voisi vaikka maksaa parempaa palkkaa, jos saisin opena vain opettaa ja kasvattaa ja olla läsnä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä on erilaisia. Mä voisin mennä vaikka kympin tuntipalkalla lastentarhaan töihin jos ei tarvitsisi koskea eritteisiin. Kaikki muu kävisi, ruoanlaittokin, mutta ei eritteet, en vain kykene. Siksi lto koulutus ei tule kyseeseen vaikka kiinnostusta on ja ilmeisesti yhteiskunnassa tarvettakin.

Helpottaisikohan työvoimapula jos enemmän huomioitaisiin ihmisten yksilöllisyys. Mun puolesta pyyhkijöille ja oksun siivoajille voisi vaikka maksaa parempaa palkkaa, jos saisin opena vain opettaa ja kasvattaa ja olla läsnä. 

Ehkä lapset voivat olla kakat housussa kunnes vanhemmat hakevat heidät?

No enhän noin sanonut, vaan että eritekammo karkottaa alalta varmasti paljon ihmisiä, jotka muuten voisi olla hyviä ja tehdä työtä mielellään pienelläkin palkalla. Tietenkin aina pitää olla joku joka kykenee myös ne kakkahommat hoitamaan. Jos miettisi palkkaluokat uusiksi vaikka niin, että likaisen työn lisästä saisi enemmän kuin siistimmistä hommista, niin ehkä voisi tulla uutta väkeä alalle? Kuten sanoin, itse tulisin vaikka kympillä tunti.

Siellähän on jo ne kakan pesijät eli hoitajat. Nyt äkkiä kunnon palkannousu pikaisesta työstä.. 

Siis likaisesta...