Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (20039)
Vierailija kirjoitti:
rehellinen ongelma:
- yhä isompi joukko aikuisia ammattilaisia häärää yhä pienemmän lapsijoukon kimpussa. Tappelevat keskenään, vihaavat vanhempia, huomaavat lapsissa kaikki pienimmätkin ongelmat, koska aikaa on liikaa tällaiseen kaikkeen juoruiluun ja kyttäämiseen. Pirkkopetteri 3-v tarvii erityisopetusta, kun sen kynäote on vielä vähän huono, ja eilen se sanoi kerran "paska" aamupiirissä. Ja Liisalassen äiti näyttää väsyneeltä, se pitäis ottaa heti huostaan, tehdääs lasu.
- kouluissa sama homma. Meillä on kouluja joissa on hädin tuskin 20 oppilasta, mutta monta opettajaa: silti vaan on raskasta ja resurssit ei riitä, ja pitäisi vähintää 3 avustajaa saada kun muksut on moniongelmaisia. No ei ole! Ongelma on aikuisten omat päät ja huoli siitä, että tulee kenkää, jollei ole tarpeellinen. Lapsia ei synny, niin ainut tapa olla tarpeellinen on väittää jokaista lasta erityislapseksi.
- Missä
Lopeta pas kan jauhaminen.
T. Uupunut varhaiskasvattaja joka tänään(kin) saanut kuulla v ttua, yrittänyt hyvänaikaa saada 3 karkuun juoksevaa haistattelijaa sisälle, saanut silmälasinsa poskelle, kipeää tekevän potkun vatsaansa ja mennä väliin, kun eräskin "pariskunta" läimi toisiaan niin, että veri tursusi nenästä samaan aikaan, kun eräs oli hepuloinut n.30minnsiitä, kun ei saanut tahtoaan läpi.
Ihqua, kuulema tulossa todella vaikea tautisyksy/talvi, hinkuyskää tulee olemaan todella paljon, lisäksi koronaa (sitä onkin jo ja paljon), influenssaa ja ties mitä.
En malta odottaa. Ja samaan aikaan sijaisten tilaamisille tehty suurimmaksi osaksi stoppi.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa pitkällä kesälomalla ollessani aloin hahmottaa selkeämmin, mikä minulla omassa työpaikassani tökkii. Kaikki toimii ja työkaverit ovat ammattitaitoisia, lapset ja perheet mukavia, ei mitään isoja ongelmia.
Mutta kun menen töihin aamulla, menen ryhmääni ikäänkuin alamaisena (olen lastenhoitaja) ja ohjattavana. Minulle kerrotaan, mitä minun tulee tehdä. Tekemistä en ole saanut itse suunnitella. Minun pitää vain mukautua kaikkeen, mitä opettaja on päättänyt. Oma-aloitteisuus on ei-toivottua. Opettaja kielsi minua jopa ottamasta värityskuvia lapsille, vaikka niitä toivottiin. Tämä esimerkkinä siitä, mitä en saa päättää.
Tämä alkaa olla aika nöyryyttävää, kun olen opettajaa vanhempi ja kokeneempi.
Lastensuojelussa ja sosiaalihuollossa valta-asetelma voi olla sama sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän välillä.
Miksi sijaista ei joissain paikoissa saa tilata, vaikka hoitaja olisi sairaana?
Kuka ne lapset hoitaa ellei kukaan tuuraa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sijaista ei joissain paikoissa saa tilata, vaikka hoitaja olisi sairaana?
Kuka ne lapset hoitaa ellei kukaan tuuraa?
Ei se vain joissain paikoissa vaan ihan arkipäivää ainakin pk-seudulla joiden kunnista ainakin Vantaalla kiristetty sijaisten tilaamisia. Ja lapset hoitaa talossa oleva kasvattaresurssi, se on raakaa matematiikkaa se kasvattaja vs lapsi lukumäärä ja lasten ikien tarkistaminen, että kuinka monta yli ja alle 3v ikäistä mitä harrastetaan ja kasvattajien heittely yli ryhmärajojen. Ja kun tilapäiset ylitykset kun on ok niin mikäs on ollessa.
Meillä on viimeiset 2vkoa menty niin ettei talon 6 ryhmän kasvattajista ole kuin 3 paikalla aamulla ennen klo8, koska "ei niitä lapsia kuitenkaan ole niin paljoa ennen sitä" ja "iltapäivällä täytyy olla enemmän resurssia" etc. No, tänä aamuna itselläni oli 2 ryhmän lapset vastuulla klo8 saakka ja lapsia oli yht.13kpl, kyllähän sen nyt hoitaa itsekseen ja samalla ottaa uusia vastaan, reagoi kummankin ryhmän puhelimeen, kirjaa lapset sisään ym. Sijaisia ei ole tilattu yhtenäkään päivänä.
Tätä tämä on, eikä muuksi muutu, paitsi tätäkin hunompaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa pitkällä kesälomalla ollessani aloin hahmottaa selkeämmin, mikä minulla omassa työpaikassani tökkii. Kaikki toimii ja työkaverit ovat ammattitaitoisia, lapset ja perheet mukavia, ei mitään isoja ongelmia.
Mutta kun menen töihin aamulla, menen ryhmääni ikäänkuin alamaisena (olen lastenhoitaja) ja ohjattavana. Minulle kerrotaan, mitä minun tulee tehdä. Tekemistä en ole saanut itse suunnitella. Minun pitää vain mukautua kaikkeen, mitä opettaja on päättänyt. Oma-aloitteisuus on ei-toivottua. Opettaja kielsi minua jopa ottamasta värityskuvia lapsille, vaikka niitä toivottiin. Tämä esimerkkinä siitä, mitä en saa päättää.
Tämä alkaa olla aika nöyryyttävää, kun olen opettajaa vanhempi ja kokeneempi.
Lastensuojelussa ja sosiaalihuollossa valta-asetelma voi olla sama sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän välillä.
Se asiakas on sen sosiaalityöntekijän ja hän johtaa asiakasprosessia. Samalla lailla se opettaja johtaa sitä oppimisprosessia, vaikka henkilöesimies olisikin ihan toinen.
Oppimisprosessi 1-5 vuotiaille.. Anna mun kaikki kestää.. Ja älä vaan sano ,etten ymmärrä ylemmän tason pedagogiikkaa.. Voi lapsiraukat. Syli, hali, turva, ymmärrys, kuuntelu, ilo, leikki, tasapuolisuus- oppiminen kun nämä ovat tasapainossa. Siinä prosessi.
Täällä vaan päivitellään saako lähihoitaja olla erityisopen sijaisena, saa. Voiko Vaka ope pitää Sak ajan suunnittelematta sitä lukujärjestykseen, saa. Voiko yksi aikuinen olla 21 lapsen kanssa, voi. Voiko pk johtaja olla johtajana käymättä kertaakaan lapsiryhmässä, voi.
Kaikki on mahdollista, luvallista, koettua, eikä kukaan koskaan puutu jos valitat.
Helsinki värvää ESPANJASTA saakka opettajia vakan palvelukseen.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009903067.html
Lopettakaa jo tärisemästä siitä kuka on lapsiryhmässänne pätevin päättämään mitä hoitaja laminoi lapsille ja mitä ei. Tokko espanjalaisilla on suomi/ruotsi/kieli vahvasti hallussa vakaan astuessa saati suomalaisen vakan perusteet?
https://yle.fi/a/74-20106413
Oletteko huomanneet tämän Ylen kyselyn?
"Yle kerää varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia päiväkotien arjesta"
Sairastelut alkaneet. Onko oikeasti niin että suhdelukuja toljotetaan ja henkilöstöä vaan siirretään ryhmistä toisiin ja tämä siis ok ja ihan arkipäivää alalla? (Olen alanvaihtaja)
Tuntuu että jokainen päivä on nyt yksi potentiaalinen uhkakuva, koska jos omasta ryhmästä siirretään kasvattaja toiseen ryhmään, sitä tehdään työtä aivan eri tahdilla. Voi unohtaa askartelut, retket ja kaiken muun! Hätään riität edes itkevien lasten tueksi, jotka vasta aloittaneet taivaltaan syksyllä. Sitten lisäksi jos ryhmässä oleva toinen kasvattaja on vaikkapa aamuvuorossa ja hän lähtee ajoissa, pirauttelet ympäri taloa että kuka auttaa illassa ja mistä, koska heilläkin sama tilanne. Aivan älyttömän stressaavaa!
Samaan aikaan Seuressa moni potee kun töitä ei ole tarpeeksi tms. Sieltä saisi kyllä varmasti apuja! Mutta taitaa olla budjettikysymys että jos "pelinappuloita" vänkkäämällä saat tehot irti niin ei tarvitse palkata lisää työvoimaa.
Voiko tälläistä edes ottaa puheeksi johtajan kanssa? En ole ainut joka tuohtunut tästä. Pidän lasten parissa työskentelystä ja koen aidosti työni tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta olen miettinyt että jatkan ehkä opintojani muualle kun alalla on todella paljon epäkohtia ja niihin ei puututa. Tämä nyt vain yksi niistä.
Vaikeaa pitää pokkaa, kun vanhemmat kertoo miten sen oman lapsen kanssa on vaikeaa, kun päiväkotiarki kuormittaa niin kovasti. Samalla esitetään toiveet siitä, kuinka lapsen yksilöllistä terapiaa pitäisi toteuttaa päiväkodissa, jotta kuntoutus toteutuu
Meillä on ryhmässä 10/21 nepsyä, monta diagnoosia, kolme aikuista ja kaikki tukitoimet käytössä Useampi on sellainen, joka tarvitsee henkilökohtaista ohjausta läpi päivän esim. tunteiden säätelyyn. Päivittäin väännetään pikkuasioista. Tänään impulsiivinen adhd-lapsi raapi käteni, kun ohjasin häntä rauhallisesti irrottamaan lelusta (jonka oli ottanut toisen lapsen avokomerosta), kun impulssi iski.
Eniten kuormittaa, että mietin milloin räjähdän. Milloin otan liian kovasti kiinni. Milloin sanon liian rumasti. Milloin olen oikeudessa vastaamassa siitä, mihin tämä työ on minut ajanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
---- Opettaja katosi kesken pukemis - ja rasvaustilanteen yhtäkkiä. Jäin yksin 21 lapsen kanssa. Osa odotti jo ulkona, osa oli eteisessä. Yritin selvitä yksin molemmista ja lopulta menin kaikkien kanssa pihaleikkeihin. Vessassa olisin itsekin halunnut käydä, mutta...
Sisälle toin yksin 21 lasta. Opettajaa ei vieläkään näkynyt. Kun lopulta saapui kysyin asiasta. Kertoi, että on tottunut pitämään Sak-ajan aina 9.30-10.30. ----''
Voi jukolauta kuinka voi olla täys pässi työkaveri tommonen! Älytön riski heittää vastuu 21 lapsen turvallisuudesta toisen niskaan ja vaan häipyä!!
Mitä mahtaisi lasten vanhemmat tuumata moisesta opettajasta jos tietäisivät? Lapsethan ovat heitteillä jos 21 lasta on yhden aikuisen vastuulla.
Sori. En opettajana usko tuohon että sak-ai
En mäkään usko, tää on varmaan keksitty juttu. Ei yksikään johtaja hyväksyisi tota. Ja en tiedä pystyykö kukaan yksin viemään 21 lasta edestakaisin. Joku varmaan tulis auttamaan.
Vastaan, koska viesti koskee minua. Kyllä tuo on totta, eikä ole uskon asia. Johtaja haluaa pitää kiinni opettajasta, koska heitä on niin vaikea saada,. Tämän sanoi olevan syyn tuohon , ettei puutu. Minulle toivottelee tsemppiä.
Soitin johtajan pomolle, joka lupasi puhua asiasta. Ei ole johtanut muutoksiin. Samoin itse puhuin maanantaina ryhmän palsussa, että jos tämä ei muutu, niin liitosta kuuluu ja laitan virallisen kantelun eteenpäin. Hiljaseksi veti tämän opettajan, mutta tiistaina olin taas siirtymässä ja ulkoiluissa yksin. Toinen opettaja ei tule toimeen tämän kanssa, joten sanoi että tämä ei käy, mutta johtaja puuttukoon.
Vaikka on vaikea uskoa, niin sak-aika on pyhää täällä. Mitä vaan tapahtuukaan se pidetään ja aika voi muuttua. Olen 20-vuoden hoitajakokemuksella ihmeissäni.
Nuoren vastavalmistuneen päähän ei saa sitä, että lapset ensin.
Lisäys.. Kirjoitin tämän jo illalla, mutta mietin lähetän köyhyyden. Laitoin lähtemään nyt..
Sehän se ongelma on että kun joku jostakin ryhmästä sairastuu niin suhdeluku lasketaan koko talon mukaan.
Esim palleroisilta on yksi työntekijä sairaana ja 21 yli 3v. lapsia. Pulleroisilla (alle 3v.) onkin vaan 10 lasta ja 3 aikuista. Yksi aikuinen joutaa sieltä hyppäämään palleroisille. Pulleroiset sitten menevät lievällä vaajaamiehityksellä koska tilapäinen ylitys on ok. Todennäköisesti palleroisten ryhmässä on 3-7 erityisen tuen tarpeista lasta joita ei kuitenkaan mitenkään lasketa kertoimin. Lisäksi suhdeluvun ylitystä lieventää toimistossa istuva pomo (jos sattuu paikalla olemaan) Ja keittiön yhdistelmätyöntekijä.
Tervetuloa vakaan.
Kohta ennätys vinkumisketjusta josta ei ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Kohta ennätys vinkumisketjusta josta ei ole mitään hyötyä.
Voi palleroinen ei ole pakko lukea,sulle väärä ketju.
rehellinen ongelma:
- yhä isompi joukko aikuisia ammattilaisia häärää yhä pienemmän lapsijoukon kimpussa. Tappelevat keskenään, vihaavat vanhempia, huomaavat lapsissa kaikki pienimmätkin ongelmat, koska aikaa on liikaa tällaiseen kaikkeen juoruiluun ja kyttäämiseen. Pirkkopetteri 3-v tarvii erityisopetusta, kun sen kynäote on vielä vähän huono, ja eilen se sanoi kerran "paska" aamupiirissä. Ja Liisalassen äiti näyttää väsyneeltä, se pitäis ottaa heti huostaan, tehdääs lasu.
- kouluissa sama homma. Meillä on kouluja joissa on hädin tuskin 20 oppilasta, mutta monta opettajaa: silti vaan on raskasta ja resurssit ei riitä, ja pitäisi vähintää 3 avustajaa saada kun muksut on moniongelmaisia. No ei ole! Ongelma on aikuisten omat päät ja huoli siitä, että tulee kenkää, jollei ole tarpeellinen. Lapsia ei synny, niin ainut tapa olla tarpeellinen on väittää jokaista lasta erityislapseksi.
- Missä vaiheessa aikuiset alkoivat tosissaan väittää että tarvitaan kolme aikuista pitämään kiinni pienestä viattomasta 3-vuotiaasta kun se on niin vahva ja ongelmainen... kukaan 3-v ei ole niin vahva ja ongelmainen, mutta yhteiskunnalla ja sen aikuisilla viiraa tällä hetkellä liikaa päästä.