Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tätä ketjua jo jonkin aikaa, koska tulee välillä epäilys siitä että omat lapset jäävät jostakin paitsi kun eivät osallistu varhaiskasvatukseen. Itellä siis neljä lasta kotihoidossa, ja vaikka kyseessä onkin arvovalinta ja tämä on ihan omaa unelmaa saada hoitaa lapset itse niin silti yhteiskunnalla on jäätävä painostus siihen että äidit nopeasti töihin! Samoin se, että lapset menee suorastaan pilalle jos eivät pääse päiväkotiin. Paljon on myös näitä somevaikuttajia jotka laittavat 1+vuotiaat päiväkotiin koska lapsi "hyötyy siitä", vaikka vanhempi olisi kotona vauvan kanssa. 

Tämä. Parikymmentä vuotta sitten oli "huono äiti", jos oli kotona vauvan kanssa ja laittoi isommat lapset päiväkotiin, nykyään taitaa olla tässäkin asiassa jo päinvastoin.

Minultakin kyseltiin jo vauvavuoden aikana, joko olen hankkinut päiväkotipaikan, ja oletettiin että laitan lapsen sinne heti vanhempainvapaan päätyttyä. Ja kun pidin lapsen kolme vuotta kotona, koska halusin viettää aikaa lapsen kanssa ja minulla oli siihen taloudellinen mahdollisuus, tämä käännettiin minua vastaan eron jälkeisessä huoltajuuskiistassa: lapsen isä väitti ystäviensä tukemana minun olevan "päiväkotivastainen" ja tuomari yhtyi tähän käsitykseen, vaikka olin siinä vaiheessa jo hankkinut juuri kolme vuotta täyttäneelle lapselle päiväkotipaikan.

Vierailija kirjoitti:

Kokeneemmat, kertokaa millaista on työskentely eskareiden kanssa jos verrataan vaikkapa 2-4 vuotiaisiin tai 3-5 vuotiaisiin? 

Pedagogisesta näkökulmasta myös? Minulla on omia lapsia mutta en ole pätevä, vaan vasta hakeutumassa opintoihin.Meillä on muitakin ei päteviä opettajia & lastenhoitajia. (Todella harmillista tämä..)

Olen toiminut pienten ryhmässä ja siellä olen pärjännyt kyllä mutta nyt olisi mahdollisesti edessä siirto isompien ryhmään ja mietin miten paljon enemmän se vaatii? Miten te koette eri-ikäiset? 

Molemmissa omat haasteet ja ilot. Pienillä on huomattavasti enemmän sitä arjen työtä: pukemista, vaipan vaihtoa jne. Toisaalta kokopäiväpedagogiikka korostuu eri tavalla ja kaikella mitä teet lasten kanssa, on todella iso merkitys heidän kielen kehitykseen, tunne-elämän kehitykseen jne. Hyvä vuorovaikutus ja kielen käyttö korostuvat ihan eri tavalla kuin esimerkiksi eskareiden kanssa.

Eskareiden kanssa työ on mielestäni monipuolisempaa ja se on tavallaan ihana vaihe, kun ovat vielä pieniä, mutta kuitenkin ja osaavia ja taitavia. Eskareiden kanssa ohjatun toiminnan mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta SAK-aika pitää käyttää todella tehokkaasti, sillä paperityötä on ihan eri tavalla kuin pienten kanssa. Pahimmillaan jos olet ainoa opettaja ja lastenhoitajat eivät tue SAK-ajan toteutumista niin uuvut alta aikayksikön, kun yrität tehdä asiat lain vaatimalla tavalla. Vanhemmat ovat myös usein tässä vaiheessa vaativampia ja tiedostavampia.

Henkisesti eskareiden kanssa on raskaampaa ja jonkinlaista kykyä olla auktoriteetti tulisi olla, sillä käytösongelmat ovat nykyään kasvaneet. Toki huonosti käyttäytyvä lapsi tarvitsee ennen kaikkea empatiaa ja tukea, mutta ryhmä hallinnan kannalta tulee osata olla lempeän jämäkkä (ja joskus kyllä ihan tiukka) eikä pasmat saisi mennä täysin sekaisin, kun lapsi ei suostu toimimaan/siirtymään tai satuttaa muita ja oletkin yksin tilanteessa. En ole itse koskaan pienten kanssa kokenut tilannetta, jossa lapsen käytös alkaa suututtamaan ja hermostuttamaan, mutta eskareiden kanssa se on kyllä ihan normaalia ja joka muuta väittää, niin valehtelee.

Pienillä lapsilla pienet haasteet ja isoilla.. no isot. Tuen tarve pitää oppia tunnistamaan eikä tavallaan pyöritellä vain peukaloita, kun joku poikkeaa esim. kehitykseltä tai käytökseltään. Sitäkin näkee paljon alalla, että ei tavallaan uskalleta sanoa havaintoja ääneen ja vähätellään niitä. 

Vierailija kirjoitti:

LomaLOMAlomaLOMAlomaLOMA 🤪🤗

Seur kerran töihin vasta 10.1.2024

 

Hyvää lomaa, ihanan pitkä sellainen!

Vierailija kirjoitti:

" ... oli yhteensä kuusi vauvojen äitiä koolla. Kaikilla näillä äideillä oli yksi tai kaksi vanhempaa lasta, alle kouluikäisiä kuitenkin. Nämä äidit yhdessä naureskelivat, miten helppoa on, kun talvella kun vie esikoisen aamulla päiväkotiin, voi vain vetäistä pitkän toppatakin yöpuvun päälle ja tulla kodin lämpöön vauvan kanssa ja on taas rauha maassa. En meinannut uskoa korviani, tuoko meininki on nykyään."

Kyllä se on sen oman vanhemman vastuu ja etuoikeuskin olla kiinnostunut siitä omasta lapsestaan.

Tasokkainkaan varhaiskasvatus ei pysty millään tasolla korvaamaan lapselle sen oman vanhemman huomiota, välittämistä tai syliä. Nämä pelkästään perheensä vauva-ajasta nautiskelijat ovat erikoista porukkaa.  

Oletteko miten nyt lomalla?

Naapurissa on päiväkoti ja voi miten aikaisin pimeänä talviaikaan tuodaan lapsia hädin tuskin vielä kävelevät. Olemme saaneet lainmukaisen vanhempain vapaan ,miksi sitä ei käytetä?

Tänään pääsi harvinaisesti lähtemään töistä etuajassa, kun lapsia oli vähemmän paikalla ja heitäkin haettiin normaalia aikaisemmin. Valitettavasti ketään ei varmasti yllätä, että ne lapset, jotka vielä päiväkotiin jäivät, ovat kaikki sellaisia, joilla on vanhempi kotona joko vauvan tai sairaan sisaruksen kanssa. (Mahatautia jouluksi odotellessa...)

Monesti mietin, eikö näitä vanhempia yhtään hävetä huomata, että oma lapsi on siellä viimeisenä odottamassa hakijaa? 

Vierailija kirjoitti:

Tänään pääsi harvinaisesti lähtemään töistä etuajassa, kun lapsia oli vähemmän paikalla ja heitäkin haettiin normaalia aikaisemmin. Valitettavasti ketään ei varmasti yllätä, että ne lapset, jotka vielä päiväkotiin jäivät, ovat kaikki sellaisia, joilla on vanhempi kotona joko vauvan tai sairaan sisaruksen kanssa. (Mahatautia jouluksi odotellessa...)

Monesti mietin, eikö näitä vanhempia yhtään hävetä huomata, että oma lapsi on siellä viimeisenä odottamassa hakijaa? 

Ei tietenkään hävetä, koska se on heidän oikeutensa. Se on ilmainen lastenhoitopalvelu juurikin heitä varten. Tottakai sitä käytetään, kun sellainen on tarjolla! Eivät edes häpeä kertoa suoraan oireilevaa taaperoa täyspitkän päivän hoitavalle ylityöllistetylle hoitajalle kuinka helppoa pelkästään yhden lapsen/vauvan kanssa kotona olo on. 

Vierailija kirjoitti:

Töideni puolesta tapaan paljon pienten lasten vanhempia. Tällä viikolla olin eräässä paikassa, jossa oli yhteensä kuusi vauvojen äitiä koolla. Kaikilla näillä äideillä oli yksi tai kaksi vanhempaa lasta, alle kouluikäisiä kuitenkin. Nämä äidit yhdessä naureskelivat, miten helppoa on, kun talvella kun vie esikoisen aamulla päiväkotiin, voi vain vetäistä pitkän toppatakin yöpuvun päälle ja tulla kodin lämpöön vauvan kanssa ja on taas rauha maassa. En meinannut uskoa korviani, tuoko meininki on nykyään.

Edestään löytävät. Nämä hoitoon käytännössä hylätyt pienet, joskus jopa lähes vauvaikäiset lapset ovat varmasti niitä, jotka sitten vanhemmiten pistävät välit poikki vanhempiinsa. Sisarussuhdettakaan tuskin ehtii muodostua. Etäiseksi jää niin vanhemmat kuin sisaruksetkin, tuskin tarvii kauheasti jäädä perään haikailemaan sitten kun pesästä lähdetään. Taitaa kyllä olla sitten molempien onni vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töideni puolesta tapaan paljon pienten lasten vanhempia. Tällä viikolla olin eräässä paikassa, jossa oli yhteensä kuusi vauvojen äitiä koolla. Kaikilla näillä äideillä oli yksi tai kaksi vanhempaa lasta, alle kouluikäisiä kuitenkin. Nämä äidit yhdessä naureskelivat, miten helppoa on, kun talvella kun vie esikoisen aamulla päiväkotiin, voi vain vetäistä pitkän toppatakin yöpuvun päälle ja tulla kodin lämpöön vauvan kanssa ja on taas rauha maassa. En meinannut uskoa korviani, tuoko meininki on nykyään.

Edestään löytävät. Nämä hoitoon käytännössä hylätyt pienet, joskus jopa lähes vauvaikäiset lapset ovat varmasti niitä, jotka sitten vanhemmiten pistävät välit poikki vanhempiinsa. Sisarussuhdettakaan tuskin ehtii muodostua. Etäiseksi jää niin vanhemmat kuin sisaruksetkin, tuskin tarvii kauheasti jäädä perään haikailemaan sitten kun pesästä läh

Mieti saisit kuulla, että oma äiti olisi käyttäytynyt tuolla tavalla. Naureskellut vaan, kun ei oman pienen lapsen kanssa tarvi olla. En kyllä arvostaisi pätkääkään.

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa on päiväkoti ja voi miten aikaisin pimeänä talviaikaan tuodaan lapsia hädin tuskin vielä kävelevät. Olemme saaneet lainmukaisen vanhempain vapaan ,miksi sitä ei käytetä?

Äiti tai isä tuo sen pienen, lähes vauvan, vaikka olisi itse raskaana kotona, ilman että uusi vauva on edes vielä syntynyt. Terve,nuori äiti, mitään sen kummempia komplikaatioita. Aivan normi tänä päivänä. Ja veronmaksajat maksavat tästä lystistä ja kaikki lapset kärsivät, kun lapsia on siellä päiväkodissa vaan yksinkertaisesti aivan liikaa ja aikuisia liian vähän.

Ihanaa joululoma. Nyt on vanhempien aika hoitaa lapsensa. 

Todella yleistä tuntuu myös olevan, että odottavat äidit kuskaavat lapsen (lapset) hoitoon odotusaikana. Vaikka siis olisi ihan normaalisti sujunut raskaus, ei ongelmia. Itsekin useamman lapsen äitinä tiedän, että loppuvaiheessa jo pinna kiristyy ja vauhti hidastuu, mutta voisihan silloinkin ihan käydä vaikka muutaman sadan metrin kävelyllä lasten kanssa, lapsi vähän hiekkalaatikolla ja odottava äiti istua vieressä ja jutella ym. antaa huomiota lapselle. 

Samoin kun vauva sitten syntynyt, isompi lapsi/lapset saa lomailla ehkä viikon pari, kunnes taas tyrkätään hoitoon. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei kukaan oletakaan, että vauvaperheessä olisi kaikki tiptop. Kivempihan se isommalle lapsellekin olisi, kun ei heti aamusta tarvitsisi lähteä päiväkotiin, vaan saisi nukkua vähän pidempään, sitten normaali päivärytmi, ulkoilut ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tätä ketjua jo jonkin aikaa, koska tulee välillä epäilys siitä että omat lapset jäävät jostakin paitsi kun eivät osallistu varhaiskasvatukseen. Itellä siis neljä lasta kotihoidossa, ja vaikka kyseessä onkin arvovalinta ja tämä on ihan omaa unelmaa saada hoitaa lapset itse niin silti yhteiskunnalla on jäätävä painostus siihen että äidit nopeasti töihin! Samoin se, että lapset menee suorastaan pilalle jos eivät pääse päiväkotiin. Paljon on myös näitä somevaikuttajia jotka laittavat 1+vuotiaat päiväkotiin koska lapsi "hyötyy siitä", vaikka vanhempi olisi kotona vauvan kanssa. 

Tämä. Parikymmentä vuotta sitten oli "huono äiti", jos oli kotona vauvan kanssa ja laittoi isommat lapset päiväkotiin, nykyään taitaa olla tässäkin asiassa jo päinvastoin.

Minultakin kyseltiin jo vauvavuoden aikana, joko olen hankkinut päiväkotipaikan, ja olet

Omat lapset oli pieniä 10 vuotta sitten, eikä kukaan toiminut noin. Isommat olivat kerhossa pari kolme kertaa viikossa muistaakseni 2,5-3h ajan riippuen iästä, muuten hoidettiin kotona. En muista että kukaan olisi edes hirveästi valittanut miten raskasta oli? Toki oli varmaan sellaisiakin, mut itse ainakin nautin suunnattomasti noista vuosista.

 

Oli ihanaa kun sai vaan omien pienten ihanien lasten kanssa kiireettömästi olla ja puuhailla. Tottakai välillä väsytti, mutta itse mietin vaan, että onneksi ei tarvi olla sentään töissä samaan aikaan. Muistelen, että vain yhdellä tutulla oli esikoinen päiväkodissa ja muistaakseni vielä hyvinkin pienillä tunneilla (ehkä 3-4h päivässä), mutta hänkin katui sitä kun lapsi oli kokoajan sairaana ja maksoi paikasta kuitenkin kokoajan.

Itsestäni tuntuu siltä, että nykyään ihan hirveän monelle lapset ovat enemmän taakka kuin ilon aihe. Ylipäänsä se, että lasten kanssa joutuu olemaan on jotenkin ikävää ja vaivalloista. Se on jotenkin mielestäni tosi surullista. Ja niin surullista on myös ottaa vastaan niitä aivan pieniä, usein myös puolikuntoisia lapsia, jotka väsyneenä aamulla herätetään päiväkotiin jo aamupalalle, vaikka jompi kumpi vanhemmista olisi kotona. Ymmärrän, että kaikki ei jaksa samalla tavalla, mutta miten on mahdollista että 10 vuodessa ihmisten jaksaminen on muuttunut näin radikaalisti? Tämähän on järjestäen normitoimintaa tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Todella yleistä tuntuu myös olevan, että odottavat äidit kuskaavat lapsen (lapset) hoitoon odotusaikana. Vaikka siis olisi ihan normaalisti sujunut raskaus, ei ongelmia. Itsekin useamman lapsen äitinä tiedän, että loppuvaiheessa jo pinna kiristyy ja vauhti hidastuu, mutta voisihan silloinkin ihan käydä vaikka muutaman sadan metrin kävelyllä lasten kanssa, lapsi vähän hiekkalaatikolla ja odottava äiti istua vieressä ja jutella ym. antaa huomiota lapselle. 

Samoin kun vauva sitten syntynyt, isompi lapsi/lapset saa lomailla ehkä viikon pari, kunnes taas tyrkätään hoitoon. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei kukaan oletakaan, että vauvaperheessä olisi kaikki tiptop. Kivempihan se isommalle lapsellekin olisi, kun ei heti aamusta tarvitsisi lähteä päiväkotiin, vaan saisi nukkua vähän pidempään, sitten normaali päivärytmi, ulkoilut ym.

Sain toisen lapsen esikoisen ollessa aika tasan 2v. Yhä kotihoidossa,  ja todellakin pidin esikoisen yhä kotona vauvan synnyttyä. Käytiin 2x viikossa asukaspuiston perhekerhossa, ja kerran viikossa muskarissa, niissä esikoinen tapasi muita taaperoita ja vauva kulki kantorepussa mukana. Ulkoiltiin joka päivä pihalla, puistossa ja metsässä. Puoliso osallistui lastenhoitoon mitä töiltään ehti. Mielestäni elimme tasapainoista, hyvää perhearkea.

Joku oli kuitenkin kokenut asiakseen tehdä meistä lasun, koska esikoinen ei ole päiväkodissa!!? Kyllä. Ja lisään vielä, että kehityksessä oli ihan ikäisensä tasolla ja esim puheen kehityksessä keskivertoikäistään edellä. Mitään syytä huolestua lapsemme hyvinvoinnista ei siis ollut. Kyllä otti päähän,  samalla suretti. Tähänkö maailma on mennyt?!

Vierailija kirjoitti:

Todella yleistä tuntuu myös olevan, että odottavat äidit kuskaavat lapsen (lapset) hoitoon odotusaikana. Vaikka siis olisi ihan normaalisti sujunut raskaus, ei ongelmia. Itsekin useamman lapsen äitinä tiedän, että loppuvaiheessa jo pinna kiristyy ja vauhti hidastuu, mutta voisihan silloinkin ihan käydä vaikka muutaman sadan metrin kävelyllä lasten kanssa, lapsi vähän hiekkalaatikolla ja odottava äiti istua vieressä ja jutella ym. antaa huomiota lapselle. 

Samoin kun vauva sitten syntynyt, isompi lapsi/lapset saa lomailla ehkä viikon pari, kunnes taas tyrkätään hoitoon. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei kukaan oletakaan, että vauvaperheessä olisi kaikki tiptop. Kivempihan se isommalle lapsellekin olisi, kun ei heti aamusta tarvitsisi lähteä päiväkotiin, vaan saisi nukkua vähän pidempään, sitten normaali päivärytmi, ulkoilut ym.

Itse mietin näin omat lapset kotona ollessa hoitaneena vanhempana, et rankkaa se roudaaminenkin varmaan on? Mutta ilmeisesti sen arvoista, eipähän tarvi koko päivänä olla sen oman lapsen kanssa.

Yksi äiti juuri taas valitti, että hitsi kun esikoisen vauva-aikana oli helppoa kun sai vaan jäädä aamulla kotiin nukkumaan, kun nyt pitää roudata 2v aamuisin hoitoon. Mietin vaan, et no sehän on aivan täysin oma valinta. Minulta et kyllä saa sympatioita tuohon asiaan. Pitäisikö olla vielä kuljetus kaupan päälle?

Vierailija kirjoitti:

Todella yleistä tuntuu myös olevan, että odottavat äidit kuskaavat lapsen (lapset) hoitoon odotusaikana. Vaikka siis olisi ihan normaalisti sujunut raskaus, ei ongelmia. Itsekin useamman lapsen äitinä tiedän, että loppuvaiheessa jo pinna kiristyy ja vauhti hidastuu, mutta voisihan silloinkin ihan käydä vaikka muutaman sadan metrin kävelyllä lasten kanssa, lapsi vähän hiekkalaatikolla ja odottava äiti istua vieressä ja jutella ym. antaa huomiota lapselle. 

Samoin kun vauva sitten syntynyt, isompi lapsi/lapset saa lomailla ehkä viikon pari, kunnes taas tyrkätään hoitoon. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei kukaan oletakaan, että vauvaperheessä olisi kaikki tiptop. Kivempihan se isommalle lapsellekin olisi, kun ei heti aamusta tarvitsisi lähteä päiväkotiin, vaan saisi nukkua vähän pidempään, sitten normaali päivärytmi, ulkoilut ym.

Itse asiassa on yleistynyt myös se, että esikoinen ei saa lomaa ollenkaan. On myös paljon sellaista, että molemmat vanhemmat olisivat lomalla kotona ja se hädintuskin 2v esikoinen normaalisti täyspitkät päivät hoidossa. Todella, todella surullista, ei voi muuta sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella yleistä tuntuu myös olevan, että odottavat äidit kuskaavat lapsen (lapset) hoitoon odotusaikana. Vaikka siis olisi ihan normaalisti sujunut raskaus, ei ongelmia. Itsekin useamman lapsen äitinä tiedän, että loppuvaiheessa jo pinna kiristyy ja vauhti hidastuu, mutta voisihan silloinkin ihan käydä vaikka muutaman sadan metrin kävelyllä lasten kanssa, lapsi vähän hiekkalaatikolla ja odottava äiti istua vieressä ja jutella ym. antaa huomiota lapselle. 

Samoin kun vauva sitten syntynyt, isompi lapsi/lapset saa lomailla ehkä viikon pari, kunnes taas tyrkätään hoitoon. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei kukaan oletakaan, että vauvaperheessä olisi kaikki tiptop. Kivempihan se isommalle lapsellekin olisi, kun ei heti aamusta tarvitsisi lähteä päiväkotiin, vaan saisi nukkua vähän pidempään, sitten normaali päivärytmi, ulkoilut ym.

Itse mietin näin omat lapset koton

Monihan on ratkaissut tämän niin, että työssäkäyvä isä vie ja hakee lapsen, että äidin ei tarvitse päivällä eväänsä hetkauttaa. Siellä sitten taapero on pitkää päivää päiväkodissa, että ei äidillä olisi liian rankkaa, lapsen jaksamisesta viis.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa joululoma. Nyt on vanhempien aika hoitaa lapsensa. 

No juuri eilen yksi kotiäiti varmisti koska päivystysaika alkaa että voi taas tuoda pienensä hoitoon. Saahan se piltti jopa 2pv lomaa. Koko pitkän syksyn päätteeksi. Ei mitään rajaa sillä paljonko pidetään hoidossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs varhaiskasvatuksen ope uupumisen partaalla. Aion jättää rakkaan työn, ihanat lapset ja vanhemmat ja hyvät työkaverit. En enää jaksa taistella jatkuvaa liikettä ja resurssipulaa vastaan.

 

Onko resurssipula vain yksityisillä? Sen ainakin tiedän, että ostavat halvimman ruokapalvelun ja se on yleensä kamalin. Jää enemmän voittoa firmalle, kun lapset ei syö niin laadukkaasti.

Haaveilin joskus ihanan yksityisen päiväkodin perustamisesta. Tein laskelmia ja totesin, että ei kannata. Ei jäisi mitään itselle, jos toteuttaisi laadukkaasti.