Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Koska resurssit ei riitä kaikkeen niin miksi ei tehdä vaikkapa kerhoa niille lapsille jotka ei vanhempien työn/opiskelun yms. tarvitse koko päiväistä hoitoa.

Lisäksi pitäisi oikeasti tehdä tuntimäärä minkä lapsi saa korkeintaan olla hoidossa mitä pienempi lapsi sen vähemmän tunteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt päiväkodissa itse vain eskarin, sillä äitini oli kotiäiti.

Omat lapseni eivät ole kumpikaan osallistuneet kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatukseen puolta vuotta pidempään. Esikoiseni oli perhepäivähoidossa ja seurakunnan päiväkerhossa. Esikoiseni kävi seurakunnan järjestämän eskarin. Ne lopetettiin sittemmin, ne seurakunnan eskarit. Kuopus aloitti 5,5-vuotiaana kunnallisessa päiväkodissa. N. 6 kk kesti varhaiskasvatusjakso hänellä. Sitten hän aloittikin jo kunnallisessa päiväkodissa eskarin. Kumpikin lapsi voi todella hyvin. He ovat hyvin lahjakkaita nuoria aikuisia nykyään. Kummallakin on akateeminen loppututkinto. Näin meillä. Meillä oli paljon mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa ja työelämää.

Meillä samoin kaksi meni suoraan eskariin, yksi oli 3 vuotiaasta eteenpäin 3 päivää viikossa hoidossa ja senkin jälkeen joitakin kuukausia kotihoidossa. Aina ollut kunnon lomat kaikilla jne.

Ovat koulussa olleet luokkansa parhaita, fiksuja, monipuolisesti lahjakkaita ja tasapainoisia lapsia. Kavereita on jne. Niin enkä itsekään tosiaan ole päivääkään ollut tarhassa, kuten silloin sanottiin ja ihan normaali on minustakin tullut :D

Meillä meni molemnat pienenä päiväkotiin, vähän päälle vuosikkaina. Kun oli pakko.

Toisesta tulee lääkäri (2025) ja toisesta tuli skitsofreenikko.

Kunnon lomat oli lähes aina.

Toi on kyllä tosi traagista että päätyy lääkäriksi. . .

" Tulevaisuudessa vastuu kasvatuksesta siirtyy yhä enemmän varhaiskasvatukselle.

Niin ei voi olla.

Tarvitaan laajaa, avointa ja kipeää keskustelua siitä, mitä on hyvä vanhemmuus.

Varhaiskasvatus ei voi olla korvikkeena menneen ajan yhteisöille, jossa perheet eivät jääneet yksin,

vaikka oli raskasta ja vaikeaa."

Ei mitään lisättävää. Juuri näin.

Etenkin tässä taloustilanteessa ehdottaisin, että virikelapsille perustettaisiin täysin oma kerhomainen ryhmä, jossa toinen porukka olisi hoidossa esim klo8-12 ja toinen klo12-16. Samalla henkilöstömäärällä voitaisiin hoitaa kaksinkertainen määrä lapsia. Mielestäni reilu aika äidille olla rauhassa vauvan kanssa joka arkipäivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä mennyt ihan ihmeelliseksi. Jopa vähän sellaiseksi massa ölinäksi. Meidän päiväkodisssa homma toimii hyvin ja palkkakin on hyvä siihen nähden miten helppoa työ on.

En usko. Jos työyhteisössäsi kaikki olisi hyvin, sillä tavoin hyvin kuin moni tällä palstalla yli 7000 viestissä on antanut ymmärtää, et käyttäisi näiden kommentoijien puheenvuoroista laatusanaa "ölinä". Et puhuisi "massasta", kun kyseessä on jokaisen kärsivän työntekijän, ainutlaatuisen yksilön, valtava panostus työelämään kouluttautumisen ja oman perheen elättämisen suhteen. Palkka ei ole tilastollisesti "hyvä" korkeakoulutusta vaativassa ja ihmishenkiin kohdistuvassa vastuussa, vaan juurikin huono. Työ ei ole millään mittarilla helppoa, jos sen tekee nykyisten laki-, asetus-, ops- ja koulutusvaatimusten mukaisesti. En tiedä, mikä kommentoijan koulutustausta, työtehtävä ja osaaminen varhaiskasvatustehtävässään/päiväkoti siivoojana/avustajana/vanhempana/tet-harjoittelijana jne. onkaan, mutta sen tiedän, että noin kommentoivan kohdalla eri tavoin tuntevien oma työhyvinvointi ei ole hyvä.

Varhaiskasvatuksen perusta on inkluusio: sisäänkirjoitettu ymmärrys siitä, että me olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset tarpeet, tunteet ja kyvyt. Niiden huomioiminen ja "kaikille hyvä päivä tänään"-lupaus, varmistaen tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden periaatteiden toteutuminen, ei ole helppoa. Edes siellä teidän päiväkodissa. Saati niissä päiväkodeissa, joissa tarpeet millä osa-alueella tahansa ovat suuremmat kuin siellä teidän päiväkodissa. Mitä tarpeita teillä on tunnistettu toiminnan kehittämiseksi? Ainakaan massasta ei kannata puhua, kun keskusteluun on osallistunut 7187 puheenvuoroa, monin tavoin erilaisia. Vaikka niitä olisi se 21+3 ei konsensuksen löytyminen tasa-arvon ja määrättyjen tavoitteiden hengessä ole helppoa.

Keep it simple on täysin relevantti tavoite varhaiskasvatukseen, kuten muuhunkin elämään.

Kaikista asioista saa vaikeita, hankalia ja raskaita keskittymällä lillukanvarsiin, muodollisuuksiin, byrokratiaan jne.

Lapsen elämä: leikki, liike, ilo, oppiminen, laulu... niihin pitäisi aikuistenkin keskittyä kaiken vaka-hössötyksen, byrokratian ja muodollisuuksien sijasta.

Ja kyllä, se vaatii aikuiskeskeisen ajan vähentämistä ja korkean pöydän ääreltä laskeutumista kohti lattiatasoa, läsnäoloa ja saatavilla oloa lapsille, hetkessä elämistä ja yhdessä ihmettelemistä/oivaltamista, joustavuutta ja suunnitelmista poikkeamista tai niiden soveltamista.

Unohtamatta vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja.

Tällä tiellä löytyy työn ydin ja mielekkyys.

+ Työn kehittäminen. TE olette oman työnne asiantuntijoita. Kukaan lainsäätäjä, toimistopedagogi tai hankehumppaaja ei sitä ole. TE tiedätte käytettävissä olevat resurssinne. Käyttäkää ne resurssit lasten hyväksi, unohtamatta omaa ja tiiminne hyvinvointia.

Ajattelen itsekin näin, mutta jollain tavalla tämä on silti todella loukkaavaa. Miten menet sinne lattiatasoon, kun ryhmän lapsista vähintään ainakin yksi tarvitsee erityistä huomiota? (lue: raivokohtaus, toisten satuttaminen, tavaroiden heittely, riitatilanne, ovien paiskominen, toisten leikkien rikkominen jne..). Tiedän, että ryhmiä on erilaisia, mutta itse olen ollut aina alueeni vaativimmissa ryhmissä, ja kyllä se on aikamoista jatkuvaa skarppina olemista. 

En koskaan, en siis koskaan, osallistu kokoukseen tai mihinkään muuhun, jos lainmukainen määrä lapsia ei jää jollekin toiselle aikuiselle. 

En yleensä pidä päivittäin edes taukoani, koska nukuttaminen vie aikaa ja osa lapsista herätetään melkein heti. Ehdin hyvällä onnella kirjoittaa päivälistaan jotakin, siivota aamun askartelut ja piirustukset, tehdä ruokatilauksen tai tyhjentää kuivurin, vastata vanhemman spostiin, kun aika loppuun ja ensimmäiset lapset tulevat nukkarista pois.

Ja sitten sitä taas mennään, heränneillä yksin, kun lapsia on paljon ja muutama tehostettu ja erityinen lapsi heittelee, raivoaa, paiskoo, viskoo, satuttaa jne. Samaan aikaan olisi niitä 2-vuotiaita, joita käyttää potalla.... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaiseen päiväkotiin tarvittaisiin myös perhetyöntekijä jolla olisi aikaa hoitaa perheiden kanssa mm. palveluneuvontaa ja palvelutarpeen arviointia, vanhemmuuden tukemista, terveysneuvontaa ym ym. Nämä kaikki asiat ovat tulleet vaka työntekijöiden harteille, koska useassa kunnassa lastensuojelu- ja sosiaali, sekä terveyspalvelut ovat yhtälailla kriisissä kuten vaka.

Tämä on se varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva, kun lakimuutos tulee voimaan ja heitä tulee olla joka ryhmässä.

Sosionomista tulee hyvä lastensuojeluilmoitusten automaatti. Nyt niiden tekoa vähän pihistellään päiväkodeissa. Meille vaan tuskin tulee yhtään, lähes kaikissa ryhmissä on jo kaksi opettajaa.

Ei siellä ole tarjolla kuin käytännön työtä. Yhtään lisää paperin pyörittäjiä ei tarvita.

Minun oli pakko viedä pieni 2 vuotiaani päiväkotiin, koska aloitin opiskelut. Sain lapseni nuorena ilman mitään ammattia mutta pakko oli heti alkaa miettimään millä elätän lapseni. Opiskelin lähihoitajaksi siitä sitten sosionomiksi. Hyvin tasainen ja terve on nyt 26-v poikani. Opiskellut ammatin heti armeijan jälkeen, ollut työelämässä jo vuosia. Nyt suunnittelee yrityksen jatkamista pomoltaan.

Päivähoito oli aikaa 1999-2006. Silloin jäi hyvät muistot päivähoidosta, laadusta, työntekijöistä, kaikesta. Poika on edelleen läheinen ystävä niiden lasten kanssa jotka olivat tuolloin päiväkodissa. Vanhemmuuteen sain tukea myös aina jos sitä tarvitsin. Kiitos Iisalmen Paloisvuoren päiväkoti sekä Malminrannan päiväkoti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittaako kaikki vanhemmat nykyään esikoisen päiväkotiin kun uusi vauva syntyy?

En voi kaikkien puolesta asiasta sanoa, mutta kyllä se on selkeä suuntaus täällä pk-seudulla ollut jo vuosien ajan ja aina vain enenevässä määrin, en muista vuosikausiin olleeni sellaisessa ryhmässä missä ei vähintään 1-2 äitiä olisi kotona sen nuorimmaisen kanssa ja ne 1-2 muuta lasta samaisesta perheestä tuodaan päiväkotiin 4-5pvänä/vkossa 7-9h ajaksi.

T. Alalla pian 20v

Ja alkaa olla vieläpä niin päin, että työssä käyvät vanhemmat järjestävät lapsillensa mahdollisimman pitkät lomat ja lyhyet päivät, kotona olevien lapset ovat päiväkodissa jouluaatonaattonakin klo 16 asti, tai mielellään vähän yli, kun niiden kanssa joutuu sitten olemaan vähintään 3 päivää putkeen kotona.

Tämä on totta mutta olen huomannut että jos päiväkoti laitetaan kiinni joulun tai muun loman ajaksi niin varapäiväkotiin ei haluta tulla. Elikkä vanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää lapset kotona mutta houkutus on liian suuri jos päikky onkin auki (vaikka itse olisi lomalla). Vieraaseen päiväkotiin lapsi ei halua mennä joten sitä ei edes harkita. Jos oma päiväkoti olisi auki joulunpyhien ajan niin ei ole vaikea arvata tultaisiinko silti hoitoon vaikka nuo päivät ovat vapaita suurimmalle osalle työntekijöistä. Anteeksi kyyninen asenne mutta se on kokemuksen aikaansaama.

Tuohan on ihan realismia. Juuri lomahoitokyselyjen aikaan ainakin 3 äitiä kysyi minulta, onko meidän oma päiväkoti auki välipäivinä ja ennen loppiaista. Kun sanoin, ettei ole, vaan toinen päiväkoti päivystää (tosi lähellä oleva, sama kaupunginosa), kaikki totesivat suurin piirtein näin: "Ai.. okei, no sitten X ei tarvitse hoitoa vaan voi olla kotona. " Näin siinäkin tapauksessa, että oman päiväkodin hoitajia olisi ollut paikalla.

Tämä näkyy myös siinä, että päivystyksessä on aina eniten sen päivystävän talon lapsia. 

Meillä pihdattiin tänä vuonna jouluviikolle asti tietoa, että oma päiväkoti on auki joulun. Vanhemmat tiesivät vasta 19.12, mihin tuovat lapset 27.12.

Ja kolmasosa tarvisi hoitoa.

Kolme käytännön pointtia mielekkääseen varhaiskasvatukseen:

1.. Ei kannata ympätä kalenteria liian täyteen, muuten toiminnasta tulee kiireistä suorittamista. Oleminen ja rauhoittuminen ennen tekemistä (koskee sekä lapsia että aikuisia). Toisaalta, jos lapsilla on liian vähän mielekästä ja aktivoivaa toimintaa, heidän tekemisestään tulee levotonta haahuilua. Aktiivisen ja rauhallisen toiminnan jaksot tulee olla tasapainossa.

2. Jos haluat päästä levolliseen työhön ja pintaa syvemmälle, sitoudu siihen ja pyri pysyvyyteen sekä pitkäkestoisuuteen. Yhteistyö lasten, vanhempien ja tiimikavereiden kanssa on paljon helpompaa, kun tunnet heidät ja luottamus on ehtinyt rakentua. "Haastavatkin" vanhemmat rauhoittuvat, kun he huomaavat, että teillä on homma hallussa ja lapset viihtyvät.

3. Ole aikuinen, joka kantaa aikuisen vastuun. Ryhmän johtajuus kuuluu sinulle/teille. Valta tehdä mitä huvittaa ja olla kuuntelematta aikuista ei ole lapsen etu. Mitä sallit ryhmässäsi tapahtuvan? Oletko riittävästi paikalla näkemässä, mitä siellä tapahtuu? Vastuu on sinun.

Vierailija kirjoitti:

Koska resurssit ei riitä kaikkeen niin miksi ei tehdä vaikkapa kerhoa niille lapsille jotka ei vanhempien työn/opiskelun yms. tarvitse koko päiväistä hoitoa.

Lisäksi pitäisi oikeasti tehdä tuntimäärä minkä lapsi saa korkeintaan olla hoidossa mitä pienempi lapsi sen vähemmän tunteja.

Kun omat lapseni olivat pieniä ja olin kotiäiti, ei ollut edes mahdollista viedä osaa lapsista päivähoitoon ja osaa hoitaa itse kotona. Työttömällä sama juttu, lapset kotihoidossa. Omat lapseni kävivät kaupungin kerhoissa pari kertaa viikossa ja leikkivät sen jälkeen vielä leikkipuiston pihalla muiden lasten kanssa, kun menin heitä hakemaan. Leikkipuistoissa oli siis kerhoja. Muiden kotiäitien kanssa tavattiin pihalla ja kodeissa. Mikä siinä on, ettei nykyään äiti pärjää kahden terveen lapsen kanssa kotona? Ulkoistetaanko lasten hoito ja kasvatus nykyään näinkin paljon valtion taholta,  holhotaan - ei suinkaan lapsia - vaan vanhempia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt päiväkodissa itse vain eskarin, sillä äitini oli kotiäiti.

Omat lapseni eivät ole kumpikaan osallistuneet kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatukseen puolta vuotta pidempään. Esikoiseni oli perhepäivähoidossa ja seurakunnan päiväkerhossa. Esikoiseni kävi seurakunnan järjestämän eskarin. Ne lopetettiin sittemmin, ne seurakunnan eskarit. Kuopus aloitti 5,5-vuotiaana kunnallisessa päiväkodissa. N. 6 kk kesti varhaiskasvatusjakso hänellä. Sitten hän aloittikin jo kunnallisessa päiväkodissa eskarin. Kumpikin lapsi voi todella hyvin. He ovat hyvin lahjakkaita nuoria aikuisia nykyään. Kummallakin on akateeminen loppututkinto. Näin meillä. Meillä oli paljon mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa ja työelämää.

Meillä samoin kaksi meni suoraan eskariin, yksi oli 3 vuotiaasta eteenpäin 3 päivää viikossa hoidossa ja senkin jälkeen joitakin kuukausia kotihoidossa. Aina ollut kunnon lomat kaikilla jne.

Ovat koulussa olleet luokkansa parhaita, fiksuja, monipuolisesti lahjakkaita ja tasapainoisia lapsia. Kavereita on jne. Niin enkä itsekään tosiaan ole päivääkään ollut tarhassa, kuten silloin sanottiin ja ihan normaali on minustakin tullut :D

Meillä meni molemnat pienenä päiväkotiin, vähän päälle vuosikkaina. Kun oli pakko.

Toisesta tulee lääkäri (2025) ja toisesta tuli skitsofreenikko.

Kunnon lomat oli lähes aina.

Toi on kyllä tosi traagista että päätyy lääkäriksi. . .

Et sitten tajunnut, mitä tarkoitettiin.

Meillä oli tilanne, joissa äiti on itse sairaana ja kotona vauvan kanssa. Haluaa väkisin viedä 3-vuotiaan päivähoitoon ja soittaa ja pyytää, että ulko-ovelle tultaisiin vastaan, ettei hän tulisi kipeänä sisälle päiväkotiin.. Miten voin tulla ulko-ovelle (alemmassa kerroksessa) vastaan, kun olen aamuvuorossa ja tarjoilen aamupalaa ja otan vastaan lapsia , eikä välivuoro vielä tullut.. Puhelusta tulee pitkä, kun äiti inttää, että mitä nyt tehdään. Mielessäni ajattelen, että voi v*ttu näitä uusavuttomia. Kohteliaasti ehdotan, että lapsi pidetään kotona, kun kerran siellä on flunssaakin. Ei käy. Lopulta naapuri tuo lapsen äidin puolesta päivähoitoon. Yritin lopettaa puhelua inttämisen aikana vedoten siihen, että olen yksin ryhmässä ja lapsia tulee aamupalalle, ei mitään reaktiota.

Yksi esimerkki tilanteesta, jossa pinnan venytystä vaaditaan nimenomaan vanhemman kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tilanne, joissa äiti on itse sairaana ja kotona vauvan kanssa. Haluaa väkisin viedä 3-vuotiaan päivähoitoon ja soittaa ja pyytää, että ulko-ovelle tultaisiin vastaan, ettei hän tulisi kipeänä sisälle päiväkotiin.. Miten voin tulla ulko-ovelle (alemmassa kerroksessa) vastaan, kun olen aamuvuorossa ja tarjoilen aamupalaa ja otan vastaan lapsia , eikä välivuoro vielä tullut.. Puhelusta tulee pitkä, kun äiti inttää, että mitä nyt tehdään. Mielessäni ajattelen, että voi v*ttu näitä uusavuttomia. Kohteliaasti ehdotan, että lapsi pidetään kotona, kun kerran siellä on flunssaakin. Ei käy. Lopulta naapuri tuo lapsen äidin puolesta päivähoitoon. Yritin lopettaa puhelua inttämisen aikana vedoten siihen, että olen yksin ryhmässä ja lapsia tulee aamupalalle, ei mitään reaktiota.

Yksi esimerkki tilanteesta, jossa pinnan venytystä vaaditaan nimenomaan vanhemman kanssa.

On se ihanaa, kun on avuliaat naapurit...

Katsos kun se on se me myself and i, josta olen tässä ketjussa aiemminkin maininnut.

Varhaiskasvatuksessa ollaan palvelemassa nimenomaan ja vain sitä yhtä, omaa perhettä ja piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska resurssit ei riitä kaikkeen niin miksi ei tehdä vaikkapa kerhoa niille lapsille jotka ei vanhempien työn/opiskelun yms. tarvitse koko päiväistä hoitoa.

Lisäksi pitäisi oikeasti tehdä tuntimäärä minkä lapsi saa korkeintaan olla hoidossa mitä pienempi lapsi sen vähemmän tunteja.

Kun omat lapseni olivat pieniä ja olin kotiäiti, ei ollut edes mahdollista viedä osaa lapsista päivähoitoon ja osaa hoitaa itse kotona. Työttömällä sama juttu, lapset kotihoidossa. Omat lapseni kävivät kaupungin kerhoissa pari kertaa viikossa ja leikkivät sen jälkeen vielä leikkipuiston pihalla muiden lasten kanssa, kun menin heitä hakemaan. Leikkipuistoissa oli siis kerhoja. Muiden kotiäitien kanssa tavattiin pihalla ja kodeissa. Mikä siinä on, ettei nykyään äiti pärjää kahden terveen lapsen kanssa kotona? Ulkoistetaanko lasten hoito ja kasvatus nykyään näinkin paljon valtion taholta,  holhotaan - ei suinkaan lapsia - vaan vanhempia? 

Kyllä se on vanhempien ihan oma valinta viedä vanhempi sisarus päiväkotiin vaikka äiti kotona vauvan kanssa.

Itse olen kotiäiti vauvalle ja 2,5v esikoiselle, ei oo suunnitelmissa viedä esikoista mihinkään päiväkotiin, ehkä suoraan eskariin sit, sillä toiveissa vielä kolmas lapsi. Esikoinen on nyt muutaman kuukauden käynyt pari kertaa viikossa kerhossa asukaspuistossa, jossa on sen 3h kerrallaan aamupäivisin. Muutenkin näkee kyllä ikätovereitaan leikkipuistoissa ja joukkueurheiluharrastuksessa, jossa käy 1x vko.

Esikoinen on siis varsin vilkas, liikunnallinen ja sosiaaline tapaus. Silti ihan hyvin keksin hänelle tekemistä, ilman päiväkotiin viemistäkin:D

Ei mikään viranomainen niitä taaperoita varhaiskasvatuksen pariin pakota! Tietty päiväkitiin viemistä voidaan suositella lastensuojelullisena toimena, esim neuvolan taholta, jos äiti valittelee tukiverkkojen puutetta ja omaa jaksamistaan.

Tarvitaan lastensuojelua, ei vanhempien vuoksi, vaan niiden päiväkodissa työskentelevien vuoksi, jotka osoittavat mielipiteillään voimakasta negatiivisuutta koko varhaiskasvatusta kohtaan. Tuo pahoinvointi on lasten hoitoilmapiiriä, se ei voi olla vaikuttamatta heidän kehitykseensä. On olemassa hoitopaikkoja, joissa vuorovaikutus on normaalia, lapsia ja vanhempia kunnioittavaa. Valitkaa vanhemmat sellaisia paikkoja, lasta täytyy suojella. Sinä varhaiskasvatustyöntekijä, joka voit pahoin, lähde pois. Siitä on kaksinkertainen hyöty, lapset saavat kasvaa myönteisessä ilmapiirissä ja sinä joudut hakemaan jollakin tavoin helpotusta omaan pahaan oloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska resurssit ei riitä kaikkeen niin miksi ei tehdä vaikkapa kerhoa niille lapsille jotka ei vanhempien työn/opiskelun yms. tarvitse koko päiväistä hoitoa.

Lisäksi pitäisi oikeasti tehdä tuntimäärä minkä lapsi saa korkeintaan olla hoidossa mitä pienempi lapsi sen vähemmän tunteja.

Kun omat lapseni olivat pieniä ja olin kotiäiti, ei ollut edes mahdollista viedä osaa lapsista päivähoitoon ja osaa hoitaa itse kotona. Työttömällä sama juttu, lapset kotihoidossa. Omat lapseni kävivät kaupungin kerhoissa pari kertaa viikossa ja leikkivät sen jälkeen vielä leikkipuiston pihalla muiden lasten kanssa, kun menin heitä hakemaan. Leikkipuistoissa oli siis kerhoja. Muiden kotiäitien kanssa tavattiin pihalla ja kodeissa. Mikä siinä on, ettei nykyään äiti pärjää kahden terveen lapsen kanssa kotona? Ulkoistetaanko lasten hoito ja kasvatus nykyään näinkin paljon valtion taholta,  holhotaan - ei suinkaan lapsia - vaan vanhempia? 

Kyllä se on vanhempien ihan oma valinta viedä vanhempi sisarus päiväkotiin vaikka äiti kotona vauvan kanssa.

Itse olen kotiäiti vauvalle ja 2,5v esikoiselle, ei oo suunnitelmissa viedä esikoista mihinkään päiväkotiin, ehkä suoraan eskariin sit, sillä toiveissa vielä kolmas lapsi. Esikoinen on nyt muutaman kuukauden käynyt pari kertaa viikossa kerhossa asukaspuistossa, jossa on sen 3h kerrallaan aamupäivisin. Muutenkin näkee kyllä ikätovereitaan leikkipuistoissa ja joukkueurheiluharrastuksessa, jossa käy 1x vko.

Esikoinen on siis varsin vilkas, liikunnallinen ja sosiaaline tapaus. Silti ihan hyvin keksin hänelle tekemistä, ilman päiväkotiin viemistäkin:D

Ei mikään viranomainen niitä taaperoita varhaiskasvatuksen pariin pakota! Tietty päiväkitiin viemistä voidaan suositella lastensuojelullisena toimena, esim neuvolan taholta, jos äiti valittelee tukiverkkojen puutetta ja omaa jaksamistaan.

Juu ei mikään viranomaistaho tietenkään PAKOTA, mutta Nykymenolla mediassa, somessa, "tutkimustuloksissa" yms toitotetaan jatkuvasti, kuinka vain ja ainoastaan vuoden ikäisenä aloitettu varhaiskasvatus laitoksessa takaa esim lapsen tulevan koulumenestyksen. Meille kaikille syötetään tällaista puppua, ja valitettavan moni tuon nielee. Taaperonsa kotihoidossa pitävä äiti joutuu jatkuvasti "todistelemaan", kuinka hänen taaperonsa kehitys ei kärsi (?!) Kotona olosta, vaan lapsi oppii kyllä ikätasoisesti asioita sielläkin. Tuo äiti saa osakseen epäsuoraa ja kenties suoraankin vettuilua, että hänen pitäis mennä töihin "kotoa makaamasta", tai jos on kotona sekä vauvan että taaperon kanssa, tulee kommenttia siitä kuinka esikoiselle päikky ois parempi koska eihän äidin huomio voi kahdelle lapselle riittää....

Kumma juttu, että aiempina vuosikymmeninä äitien huomio ON riittänyt kotona useammalle muksulle kerrallaan, ja miten noista lapsista on tullut koulutettuja veronmaksajia vaikka olivat kotihoidosa eskariin/kouluun menoon saakka 😂

Ennen se oli kunnia-asia olla pikkulapsivuodet kotona. Töihin mentiin sitten, kun lapset isompia. Nyt saat pelottelukommentteja, kuinka et ikinä enää saa töitä, jos olet vähänkään yli vuoden kotona lastasi kasvattamassa!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.

Tämä subjektiivinen päivähoito on mielestäni ihan hullu ihmiskoe. Hulluinta on että lähes kaikki lähtee kyseenalaistamatta siihen mukaan!

Se vaan on niin, että juuri niillä kotona olevilla vanhemmilla on ne lapset, jotka kipeästi tarvitsevat varhaiskasvatusta.

Höpöhöpö.

Olen työskennellyt viimeisen 6 vuoden aikana sekä päiväkodeissa että näissä leikkipuistojen kerhoissa (joissa käy siis vain kotihoidossa olevia 2-5-vuotiaita).

Voin kuule kertoa, että ne harvat vanhemmat jotka nykyään kasvattaa pikkulapset kotona, tekevät hyvää duunia ja ovat motivoituneita ja valveutuneita huolehtimaan lapsistaan. Opettavat myös käytöstapoja, mitkä näiltä päikkyyn viestiltä monesti puuttuu... yhtään "erityislasta" en kerhoissa ole tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska resurssit ei riitä kaikkeen niin miksi ei tehdä vaikkapa kerhoa niille lapsille jotka ei vanhempien työn/opiskelun yms. tarvitse koko päiväistä hoitoa.

Lisäksi pitäisi oikeasti tehdä tuntimäärä minkä lapsi saa korkeintaan olla hoidossa mitä pienempi lapsi sen vähemmän tunteja.

Kun omat lapseni olivat pieniä ja olin kotiäiti, ei ollut edes mahdollista viedä osaa lapsista päivähoitoon ja osaa hoitaa itse kotona. Työttömällä sama juttu, lapset kotihoidossa. Omat lapseni kävivät kaupungin kerhoissa pari kertaa viikossa ja leikkivät sen jälkeen vielä leikkipuiston pihalla muiden lasten kanssa, kun menin heitä hakemaan. Leikkipuistoissa oli siis kerhoja. Muiden kotiäitien kanssa tavattiin pihalla ja kodeissa. Mikä siinä on, ettei nykyään äiti pärjää kahden terveen lapsen kanssa kotona? Ulkoistetaanko lasten hoito ja kasvatus nykyään näinkin paljon valtion taholta,  holhotaan - ei suinkaan lapsia - vaan vanhempia? 

Kyllä se on vanhempien ihan oma valinta viedä vanhempi sisarus päiväkotiin vaikka äiti kotona vauvan kanssa.

Itse olen kotiäiti vauvalle ja 2,5v esikoiselle, ei oo suunnitelmissa viedä esikoista mihinkään päiväkotiin, ehkä suoraan eskariin sit, sillä toiveissa vielä kolmas lapsi. Esikoinen on nyt muutaman kuukauden käynyt pari kertaa viikossa kerhossa asukaspuistossa, jossa on sen 3h kerrallaan aamupäivisin. Muutenkin näkee kyllä ikätovereitaan leikkipuistoissa ja joukkueurheiluharrastuksessa, jossa käy 1x vko.

Esikoinen on siis varsin vilkas, liikunnallinen ja sosiaaline tapaus. Silti ihan hyvin keksin hänelle tekemistä, ilman päiväkotiin viemistäkin:D

Ei mikään viranomainen niitä taaperoita varhaiskasvatuksen pariin pakota! Tietty päiväkitiin viemistä voidaan suositella lastensuojelullisena toimena, esim neuvolan taholta, jos äiti valittelee tukiverkkojen puutetta ja omaa jaksamistaan.

Juu ei mikään viranomaistaho tietenkään PAKOTA, mutta Nykymenolla mediassa, somessa, "tutkimustuloksissa" yms toitotetaan jatkuvasti, kuinka vain ja ainoastaan vuoden ikäisenä aloitettu varhaiskasvatus laitoksessa takaa esim lapsen tulevan koulumenestyksen. Meille kaikille syötetään tällaista puppua, ja valitettavan moni tuon nielee. Taaperonsa kotihoidossa pitävä äiti joutuu jatkuvasti "todistelemaan", kuinka hänen taaperonsa kehitys ei kärsi (?!) Kotona olosta, vaan lapsi oppii kyllä ikätasoisesti asioita sielläkin. Tuo äiti saa osakseen epäsuoraa ja kenties suoraankin vettuilua, että hänen pitäis mennä töihin "kotoa makaamasta", tai jos on kotona sekä vauvan että taaperon kanssa, tulee kommenttia siitä kuinka esikoiselle päikky ois parempi koska eihän äidin huomio voi kahdelle lapselle riittää....

Kumma juttu, että aiempina vuosikymmeninä äitien huomio ON riittänyt kotona useammalle muksulle kerrallaan, ja miten noista lapsista on tullut koulutettuja veronmaksajia vaikka olivat kotihoidosa eskariin/kouluun menoon saakka 😂

Ennen se oli kunnia-asia olla pikkulapsivuodet kotona. Töihin mentiin sitten, kun lapset isompia. Nyt saat pelottelukommentteja, kuinka et ikinä enää saa töitä, jos olet vähänkään yli vuoden kotona lastasi kasvattamassa!?

Amen tälle. Ei tietenkään kukaan voi laillisesti pakottaa ennen 6:tta ikävuotta mutta kyllä se asenneilmapiiri on sellainen että olette tyyliin lastensuojelun tarpeessa jos ette vie lastanne vakaan. Edes kerho ei riitä vaan pakko on laittaa lapsi vakaan "tottumaan isoihin ryhmiin." Jostain ylenpäähän ne ohjeet tulee ja niitä sitten niitä noudatetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.

Tämä subjektiivinen päivähoito on mielestäni ihan hullu ihmiskoe. Hulluinta on että lähes kaikki lähtee kyseenalaistamatta siihen mukaan!

Se vaan on niin, että juuri niillä kotona olevilla vanhemmilla on ne lapset, jotka kipeästi tarvitsevat varhaiskasvatusta.

Höpöhöpö.

Olen työskennellyt viimeisen 6 vuoden aikana sekä päiväkodeissa että näissä leikkipuistojen kerhoissa (joissa käy siis vain kotihoidossa olevia 2-5-vuotiaita).

Voin kuule kertoa, että ne harvat vanhemmat jotka nykyään kasvattaa pikkulapset kotona, tekevät hyvää duunia ja ovat motivoituneita ja valveutuneita huolehtimaan lapsistaan. Opettavat myös käytöstapoja, mitkä näiltä päikkyyn viestiltä monesti puuttuu... yhtään "erityislasta" en kerhoissa ole tavannut.

Minä työskentelen lastensuojelussa ja lähes joka ikinen asiakaslapsi on kotihoidossa tullessaan asiakkuuteen.

Vaikka varhaiskasvatuksessa on omat valuvikansa, niin ei päivähoidonkaan aika pelkkää auvoa ollut. Liikaa löysiä tai ylikireitä hoitajia, jotka hoitivat lähinnä omia sosiaalisia tarpeitaan ja juoruillessaan aiheuttivat mittavia työyhteisöongelmia kuppikuntineen.