Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19747)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Opiskele opettajaksi niin pääset palavereihin. Et sinäkään ole siinä asemassa, että saisit sanella mitä opettajat päättävät.
En kyllä käsitä, millaisissa päiväkodeissa olette töissä. Eiköhän niistä pedapalavereista lähde muistio ihan kaikille ja muistiosta näkee palaverin aiheet. Jos siellä jostain taukokäytännöistä on esimerkiksi keskusteltu, niin onhan se pedagoginen päätös, voitko lähteä tauolle kesken parhaan toiminta-ajan vai pitäisikö tauon paikkaa säätää.
Opettaja ei ole päiväkodin johtaja, mutta vastaa ryhmänsä pedagogiikasta eli jos hoitaja on eri mieltä vaikkapa leikkiympäristön kehittämisestä, mutta opettajalla on muutokseen pedagogiset perustelut, tulee muutos toteuttaa, vaikka se ei miellyttäisi hoitajan visuaalista silmää tai vaikeuttaisi siivoamista tms.
Toimivassa tiimissä näistä asioista voidaan keskustella ja päästä hyviin yhteisiin lopputuloksiin.
Mitä taukoihin tulee, niin hoitajilla on usein se käsitys, että suunnitteluaika on taukoa. Minulle kyllä helposti käy niin, että jos en ota kahvia koneelle mukaan, jään ilman. Suunnittelu vaatii jopa enemmän keskittymistä kuin muu perustyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Opiskele opettajaksi niin pääset palavereihin. Et sinäkään ole siinä asemassa, että saisit sanella mitä opettajat päättävät.
Hei sinä trolli, joka et edes ole opettaja: mitä tämä asia sulle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä käsitä, millaisissa päiväkodeissa olette töissä. Eiköhän niistä pedapalavereista lähde muistio ihan kaikille ja muistiosta näkee palaverin aiheet. Jos siellä jostain taukokäytännöistä on esimerkiksi keskusteltu, niin onhan se pedagoginen päätös, voitko lähteä tauolle kesken parhaan toiminta-ajan vai pitäisikö tauon paikkaa säätää.
Opettaja ei ole päiväkodin johtaja, mutta vastaa ryhmänsä pedagogiikasta eli jos hoitaja on eri mieltä vaikkapa leikkiympäristön kehittämisestä, mutta opettajalla on muutokseen pedagogiset perustelut, tulee muutos toteuttaa, vaikka se ei miellyttäisi hoitajan visuaalista silmää tai vaikeuttaisi siivoamista tms.
Toimivassa tiimissä näistä asioista voidaan keskustella ja päästä hyviin yhteisiin lopputuloksiin.
Mitä taukoihin tulee, niin hoitajilla on usein se käsitys, että suunnitteluaika on taukoa. Minulle kyllä helposti käy niin, että jos en ota kahvia koneelle mukaan, jään ilman. Suunnittelu vaatii jopa enemmän keskittymistä kuin muu perustyö.
Ei varmasti kukaan kuvittele, että suunnittelu olisi taukoa, mutta on sanottu, että se on taukoa sieltä lapsiryhmän keskeltä, ei tarvi olla kuuntelemassa sitä jatkuvaa huutoa ja vääntämässä tavallisista asioista vaan saa istua omassa rauhassa tietokoneen äärellä paperihommissa.
Meillä ei tule lastenhoitajille mitään muistiota pedapalaverista, sepä siinä ihmetyttääkin, kahvikuppien kanssa sinne opettajat aina valuu ja yleensä nämä palaverit vielä venähtää, mutta mitään sieltä ei tule meidän lastenhoitajien tietoon.
Ei se ole yhteistyön tekemistä jos opettajat määräilee yksipuolisesti lastenhoitajia, ilman että näillä on mitn sananvaltaa mihinkään: jos on selkeä pedagoginen peruste niin tuskin siitä mitään vääntöä edes tulee, vaan kun ei ne opettajien päätökset aina ole oikeasti mitenkään pedagogisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Opiskele opettajaksi niin pääset palavereihin. Et sinäkään ole siinä asemassa, että saisit sanella mitä opettajat päättävät.
Minä olen alkanut miettimään tätäkin vaihtoehtoa: olishan se rentoa kun olis lyhyemmät työpäivät, lomat paremmin tiedossa, enemmän lapsiryhmästä pois olemista mitä ei saa kukaan kyseenalaistaa, hieman isompi palkkakin. Kukaan ei edes kyttää, että suunnitteletko: taitavana tekisi perusrungon jota hieman muuntelemalla selviää vuodesta toiseen käyttämättä sen suuremmin aikaa suunnitteluun, voisi komentaa lastenhoitajat tarkkailemaan lapsia ja tekemään merkintöjä, niin vasukeskustelutkin sujuisi ilman kummempia ponnisteluita, keksii jotakin vastauksia jos vanhemmat kyselee.
Aika houkuttelevaa kieltämättä 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Opiskele opettajaksi niin pääset palavereihin. Et sinäkään ole siinä asemassa, että saisit sanella mitä opettajat päättävät.
Minä olen alkanut miettimään tätäkin vaihtoehtoa: olishan se rentoa kun olis lyhyemmät työpäivät, lomat paremmin tiedossa, enemmän lapsiryhmästä pois olemista mitä ei saa kukaan kyseenalaistaa, hieman isompi palkkakin. Kukaan ei edes kyttää, että suunnitteletko: taitavana tekisi perusrungon jota hieman muuntelemalla selviää vuodesta toiseen käyttämättä sen suuremmin aikaa suunnitteluun, voisi komentaa lastenhoitajat tarkkailemaan lapsia ja tekemään merkintöjä, niin vasukeskustelutkin sujuisi ilman kummempia ponnisteluita, keksii jotakin vastauksia jos vanhemmat kyselee.
Aika houkuttelevaa kieltämättä 🤔
Kyllä on oman alan arvostus huipussaan tässä, huhhuh! Suosittelen kyllä ennemmin alan vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Aika selkeästi siellä ei puhuta pelkästä opetuksesta. En minä sinne palaveriin halua, vaan haluan ettei siellä päätetä asioista mitkä ovat johdon tehtäviä ja joihin täytyy olla mullakin mahdollisuus sanoa.
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei lastenhoitajat ole enää lastenhoitajia, he ovat opettajien palvelijoita, ehkä pitäisi nimike muuttaa "päiväkotiapulaiseksi".
Opiskele opettajaksi niin pääset palavereihin. Et sinäkään ole siinä asemassa, että saisit sanella mitä opettajat päättävät.
Minä olen alkanut miettimään tätäkin vaihtoehtoa: olishan se rentoa kun olis lyhyemmät työpäivät, lomat paremmin tiedossa, enemmän lapsiryhmästä pois olemista mitä ei saa kukaan kyseenalaistaa, hieman isompi palkkakin. Kukaan ei edes kyttää, että suunnitteletko: taitavana tekisi perusrungon jota hieman muuntelemalla selviää vuodesta toiseen käyttämättä sen suuremmin aikaa suunnitteluun, voisi komentaa lastenhoitajat tarkkailemaan lapsia ja tekemään merkintöjä, niin vasukeskustelutkin sujuisi ilman kummempia ponnisteluita, keksii jotakin vastauksia jos vanhemmat kyselee.
Aika houkuttelevaa kieltämättä 🤔
Kyllä on oman alan arvostus huipussaan tässä, huhhuh! Suosittelen kyllä ennemmin alan vaihtoa.
Itsesuosittelen alanvaihtoa muutenkin. Etenkin nuorille!Paremmille palkoille ja arvostetummalle alalle. Varhaiskasvatus on hoiva-alan epäarvostetuin.
Samoin varhaiskasvatuksessa on enemmän kiusaamista ja selän takana puhumista. Terveys ja sosiaalipuolella on myös, mutta ei niin paljoa kuin varhaiskasvatuksessa. Naaman edessä kyllä hymyillään, mutta se kura mitä selän takana tapahtuu on kyllä ihan käsittämätöntä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Itse asiassa olin tuossa eräässä opettajille suunnatussa koulutuksessa jota piti kasvatustieteiden tohtori ja varhaiskasvatuksen opettajien lehtori, ja hän nimen omaan mainitsi opettajien tiiminvetäjyyden ja vastuun myös lastenhoitajien toiminnasta. Varhaiskasvatuksen opettajat johtavat omaa tiimiään, jolloin joku voisi olettaa opettajan olevan lastenhoitajien "esihenkilö"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä käsitä, millaisissa päiväkodeissa olette töissä. Eiköhän niistä pedapalavereista lähde muistio ihan kaikille ja muistiosta näkee palaverin aiheet. Jos siellä jostain taukokäytännöistä on esimerkiksi keskusteltu, niin onhan se pedagoginen päätös, voitko lähteä tauolle kesken parhaan toiminta-ajan vai pitäisikö tauon paikkaa säätää.
Opettaja ei ole päiväkodin johtaja, mutta vastaa ryhmänsä pedagogiikasta eli jos hoitaja on eri mieltä vaikkapa leikkiympäristön kehittämisestä, mutta opettajalla on muutokseen pedagogiset perustelut, tulee muutos toteuttaa, vaikka se ei miellyttäisi hoitajan visuaalista silmää tai vaikeuttaisi siivoamista tms.
Toimivassa tiimissä näistä asioista voidaan keskustella ja päästä hyviin yhteisiin lopputuloksiin.
Mitä taukoihin tulee, niin hoitajilla on usein se käsitys, että suunnitteluaika on taukoa. Minulle kyllä helposti käy niin, että jos en ota kahvia koneelle mukaan, jään ilman. Suunnittelu vaatii jopa enemmän keskittymistä kuin muu perustyö.
Ei varmasti kukaan kuvittele, että suunnittelu olisi taukoa, mutta on sanottu, että se on taukoa sieltä lapsiryhmän keskeltä, ei tarvi olla kuuntelemassa sitä jatkuvaa huutoa ja vääntämässä tavallisista asioista vaan saa istua omassa rauhassa tietokoneen äärellä paperihommissa.
Meillä ei tule lastenhoitajille mitään muistiota pedapalaverista, sepä siinä ihmetyttääkin, kahvikuppien kanssa sinne opettajat aina valuu ja yleensä nämä palaverit vielä venähtää, mutta mitään sieltä ei tule meidän lastenhoitajien tietoon.
Ei se ole yhteistyön tekemistä jos opettajat määräilee yksipuolisesti lastenhoitajia, ilman että näillä on mitn sananvaltaa mihinkään: jos on selkeä pedagoginen peruste niin tuskin siitä mitään vääntöä edes tulee, vaan kun ei ne opettajien päätökset aina ole oikeasti mitenkään pedagogisia.
Miten johtaja on perustellut päätöksen ettei tieto kulje teille?
Tälläisessä tilanteessa syyttäisin johtajaa enkä opettajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala päivä, olisinpa syyslomalla.
Tänään sattui sellainen, että eräs isovanhempi toi lapsen hoitoon juuri silloin, kun olimme lähdössä ulos. Kysyi, laitammeko kuravaatteet, vastasimme joo, ja tämä jäi pukemaan lasta. Sen verran vihaisesti puuskutti ja mulkoili, että tarjouduin pukemaan lapsen valmiiksi (mulla oli sellaiset 7 lasta itselläni jonossa lahkeineen ja hanskoineen). Tokaisi vain, että kyllä hän pukee, mutta eteisessä on hirveä härdelli ja meteli. Tuota, öö.. Ollaan tässä jakauduttu jo pienryhmiin, sisällä on vielä 10 lasta pukemassa. Tervetuloa vain päiväkotiarkeen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä itse kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan on päiväkodeissa edelleenkin käytössä tuo hierarkia arvojärjestys näin arkisesti sanottuna.
No ehkä jossain osataan arvostaa koko henkilökuntaa. Kaippa tuota varhaiskasvatusta tarvitaan,mutta olisi mukavaa jos se vanha maalaisjärki otettaisinn välillä käyttöön.
Tuntuu aika useasti,että jonkun oppikirjan mukaan mennään, kuitenkin lapsia on monenlaisia ei kaikki ole miltä näyttää.Harmittavaa tietenkin on jos ryhmissä on paljon maahanmuutto taustaisia ,jotka vaativat enemmän huomiota moniin ongelmiinsa .
Eli stemppiä hoitajille ,siivoojille keittiöhenkilökunnalle.
Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään. Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin, osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti. Toki ei kaikilla opettajilla ole näin, mutta osalla on kyllä.
Myöskin esihenkilö ottaa yleensä opettajien puolen jos jotain riitaa on, ihan kuin pedagoginen vastuu tarkoittaisi opettajan olevan kaikessa oikeassa, osa opettajista myös mielellään hyödyntää tätä tukea (onneksi ei kuitenkaan kaikki). Opettajilla on oma palaverinsa jossa päättävät keskenään asioista lastenhoitajien ylitse: Pedapalaverissa puhutuista ja sovituista asioista ei edes kerrota lastenhoitajille tai jos siellä jotain sovitaan, se sovittu vain ilmoitetaan hoitajille ja ne sovitut asiat vaikuttavat toisinaan hyvinkin voimakkaasti lastenhoitajien työnkuvaan.
Eiköhän kaikilla aloilla akateemisten palaverit ole ihan akateemisten kesken ja lopputulemat ovat ilmoitusluonteisia. Kyllä ne lääkäritkin keskenään pähkivät samoin sossut asiat halki. Ei siitä mitään tule ellei ole mahdollisuutta puhua ihan vain niiden samoin koulutettujen kesken.
Lääkärit eivät kuitenkaan palavereissaan voi vaikuttaa esim. siihen milloin hoitajat pitää taukoja tai saako hoitaja hoitaa työtehtäviään koneella vai pitääkö olla koko työpäivä kiinni potilaissa tai muutenkaan eivät palavereissaan palaveeraa hoitajista, vaan niistä potilaista.
Sairaalamaailma poikkeaa myöskin siinä, ettei sairaalassa ole ihan hirveästi sellaista luovaa toimintaa, esim. ennen porukalla mietittiin mitä tehdään kevätjuhlissa jne. toki opettajilla oli se pedagoginen vastuu silloinkin, mutta yhdessä silti suunniteltiin. Nykyään lastenhoitajat jätetään tästä ulkopuolelle ja opettajat yhdessä päättävät siellä omassa palaverissaan näistä ja vain ilmoittavat lastenhoitajille, että nyt on sovittu näin.
Hierarkia on jopa voimakkaampaa kuin sairaaloissa ja monissa kohdin täysin perusteetontakin: Ero sairaalassa on aika selvä kun lääkäri mm. diagnosoi, hoitajat tekee havaintoja, mutta ei ne lääkärit siellä yleisesti puutu vahvasti siihen, miten hoitajat työnsä tekee vaan luottavat näiden ammattitaitoon. Ei pidä unohtaa, ettei varhaiskasvatuksen opettajat ole millään lailla verrannollisia lääkäreihin, jotain kertoo sekin, että aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin: Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin, eipä taitaisi sairaalamaailmassa hoitaja korvata lääkäriä noinvain.
Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken. Ilman moniammatillisuutta?
Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen. Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään.
Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan.
Päättää miten opetetaan, mutta ei päätä muiden tauoista esim. tai kiellä muita tekemästä heille määrättyjä muita töitä. Opettajat eivät ole esihenkilöitä, piste.
Siellä opettajien palaverissa puhutaan siitä opetuksesta ja sulla ei ole siihen mitään lisättävää. Teet niitä omia hommiasi vaan.
Opetus ei kuulu hoitajalle. Hoitajana en tee mitään tehtäviä jotka ovat opetusta. Työhöni kuuluu hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvää mainosta varhaiskasvatukselle tämä ketju :D Tulkaa varhaiskasvatukseen töihin! Saatte mukavan hierarkisen aseman jolla ei ole minkäänlaista virallista pohjaa, saatte yhden kahvitauon, lakisääteinen ruokatauko mikä on kaikissa muissa työpaikoissa (paitsi kouluissa) on teiltä poistettu, ostatte itse omat työvaatteenne ja jos haluatte jotain muuta käyttää töissä kuin kirjoja joista puuttuu jokatoinen sivu, niin saatte ostaa itse työvälineennekin.
Mukavan vaihtelevaa työtä: Sisällä saatte kuunnella lasten huutoa, saatte olla järkkärinä kun opettaja pitää tuokiota ja opettaa lapsia, saatte pukea lapset ulos ja siellä ulkona jos yhtään seisotte niin tulee opettaja esihenkilö komentamaan, että alappas nyt ohjaamaan niitä lasten leikkejä ja yhtään et sitten juttele muiden kanssa siellä!
Lounaalla saat syödä halvemmalla talon ruokaa tai tuoda omat eväät, mutta työkaverit komentaa ettet saa syödä mitä haluat vaikka oletkin aikuinen ihminen ja omalla rahallasi ne omat ruokasi ostanut: Jos syöt pitsaa niin lapsille ei ruoka maistu ja se on sinun syytäsi. Pompit pöydästä jatkuvasti ylös antamaan lapsille lisää ruokaa.
Pitääkö käydä vessassa? Välttämättä et pääse ja jos hyvin käy, työkaveri kellottaa vessakäyntisi ja kommentoi sitä jos sinulla kesti liian pitkään. En ihmettelisi jos joku kyylä olisi vessan oven takana kuuntelemassa että pissaatko/kakkaatko oikeasti.
Sitten se nukkari, oi tuota ihanaa pikkutaukoa työpäivän lomassa kun kullannuput nukkua tuhisevat rauhassa: VÄÄRIN, Ernesti saa nukkua korkeintaan 20 minuuttia 46 sekuntia, Liisa ei saa missään nimessä nukahtaa selälleen, Pirkkoa ei saa pakottaa makoilemaan ja pysymään paikallaan ja Joosepin pitäisi nukkua päikkärit vaikka väkisin, mukana on tänään vielä Kirsti jolla ei ole diagnoosia, mutta joka tykkää hakata päätään seinään samalla huutaen täysillä Ukko Nooaa.
Tämän mukavan nukkariajan aikana pääset ehkä käymään 10 minuutin kahvitauolla kuuntelemassa kun työkaverit puhuu työasioista tai ehkäpä kahvihuoneessa on peräti ihan palaverikin menossa, 10 minuuti taukosi keskeytyy viisi kertaa, koska: Työkaveri haluaa tietää päästätkö heidät tiimipalaveriin, toinen työkaveri huikkaa että Kirstillä tuli pissat housuun, sitten tulee työkaveri huomauttamaan, että otitko viimeisen kupin kahvia, et sitten keittänyt lisää? ja yksi työkaveri utelee, että on luvattu vesisadetta, mennäänkö sitten iltapäivällä kuitenkin ulos?
Sitten kiirehdit sieltä tauolta pissoja pesemään ja hereillä olevia lapsia valvomaan, samalla kun opettaja on jossain suunnittelemassa ja työkaverisi pitää päästä myös käymään tauolla.
Sitten onkin kiva iltapäivä, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 13.45 ja jäätte kahdestaan opettajan kanssa, joka ei ole vielä palannut suunnittelemasta. Pitäisi antaa lapsille välipala, huolehtia vessassakäynnit ja pukea ulos lapsille lämpimät vaatteet ja kuravaatteet siihen päälle: Yhdeltä sun toiselta puuttuu kumpparit, kurahousut ja Kirstillä ei ollut enää yhtään varapikkareitakaan jäljellä.
Vanhemmat hakee lapsiaan ja tottakai yhdellä sun toisella on jokin vaate hukassa missä ei ole nimeä ja meidän pitäisi heti paikalle etsiä se vaate, kun ilman sitä ei mitenkään pärjää kotona seuraavaan aamuun. Ernestin vanhemmat antavat palautetta, kun Ernestin oli annettu nukkua 21 minuuttia, eikä pidetty sovitusta unirajoitteesta kiinni.
Tervetuloa varhaiskasvatukseen :) Tästä puuttuu vielä palaverit, missä johtaja kertoo vanhemmilta saadusta palautteesta ja toruu kun on tehty työt huonosti ja oltu kahvitauolla liian pitkään ja muistuttaa, että ryhmissä on liian vähän lapsia jatkuvasti joten mitään valituksia kiireestä ei oteta vastaan.
En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko tekstiäsi, osui niin justiinsa ja jetsulleen maaliin!!!
Jep, vakahoitajat lakkoon!!
Huomisesta eteenpäin en opeta niille pöydässäni ruokailevalle 8 lapselle kuinka haarukkaa&veistä käytetään, kuinka voidellaan näkkäri, en opeta mitä tehdä jos/kun tulee riitaa kaverin kanssa tai satuttaa toista. En opeta minkään vaatteen oikeaoppista ja tarkoituksenmukaista pukemista, en saksien käyttöä, en oikeaa kynäotetta.
En opeta miljoonaa muutakaan päivittäisessä elämässä olevaa ja tarvittavaa asiaa.
En opeta mitään, jätän ne asiat arvon vakaopelle, minä vain hoidan.
Olenhan vain vakahoitaja.
"Minusta tämä hierarkia on korostunut ihan lähivuosina, toki eri työnkuvat on aina olleet, mutta ei niitä ole sillä tavalla korostettu kuin mitä nykyään.
Nykyään tuntuu ainakin meillä olevan, että lastenhoitajat hiljennetään ihan täysin. Osalla opettajista on asenne lastenhoitajia kohtaan, että ovat näiden esihenkilöitä (mikä ei todellakaan ole asianlaita), komentelevat ja jos lastenhoitaja sanoo omia mielipiteitään tähän suhtaudutaan tuikeasti."
.
"aika monessa paikassa lastenhoitajat hoitaa ne opettajan hommatkin:
Aika jännä että yhtäkkiä se hoitaja onkin sitten kelvollinen siihen hommaan,
ja niihin suljettuihin pedapalavereihinkin.."
.
"Miksi sinne opettajien palaveriin pitää väkisin päästä? Eikö voi ajatella, että opettajatkin kaipaavat edes joskus tilaisuutta puhua vain vertaistensa kesken.
Ilman moniammatillisuutta?"
.
"Ei voi ajatella, jos siellä ei "vain puhuta vertaisten kanssa" ,
vaan tehdään päätöksiä jotka koskevat toista ammattiryhmää,
ja vaikuttavat heidän työhönkuvaansa ja työssäjaksamiseen.
Opettajat eivät ole esihenkilöitä edelleenkään."
.
"Opettaja vastaa pedagogiasta siinä ryhmässä, silloin se todellakin on opettaja joka päättää miten opetetaan."
.
Erääseen päiväkotiin tuli opettaja joka otti hommansa pedagogiasta päättävänä ja kaikesta muustakin siinä samalla niin vakavasti, että kävi kiljumassa täysillä päiväkodin ovenraosta (ovenraosta, koska pihavalvomien ei hänen mielestään ollut opettajan asia) hoitajille : HAJAANTUKAA!!! HAJAANTUKAA!! HAJAANTUKAA!!
Siis ei ristus mikä muija.
"Huomisesta eteenpäin en opeta niille pöydässäni ruokailevalle 8 lapselle kuinka haarukkaa&veistä käytetään, kuinka voidellaan näkkäri, en opeta mitä tehdä jos/kun tulee riitaa kaverin kanssa tai satuttaa toista. En opeta minkään vaatteen oikeaoppista ja tarkoituksenmukaista pukemista, en saksien käyttöä, en oikeaa kynäotetta.
En opeta miljoonaa muutakaan päivittäisessä elämässä olevaa ja tarvittavaa asiaa.
En opeta mitään, jätän ne asiat arvon vakaopelle, minä vain hoidan.
Olenhan vain vakahoitaja."
Virkaintoinen kaikkitietävä ja kaikkeenpuuttuva helkkarin ärsyttävä vakaope käy pyörähtämässä pari tuntia ryhmässäsi ja kertoo pedogiset viitekehykset työhösi, jonka jälkeen ryntää paperihommiin toimistoon tai "vertaistensa kanssa palaveeramaan jotain pedapalaveria", tai notkumaan jossain kuka tietää edes missä teamsissa.
Sekä soittelee tärkeitä puheluita pitkin päivää asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuin joku rahoituslaitoksen sihteeri.
Siis kesken työpäivän lapsilauma heihei.
Sillä aikaa sinä, lastenhoitaja, hoidat käytännön hommat.
Hommat, joita pedagogian hallitseva ope käy välillä korjaamassa työtapojasi tai kritisoiden ohjaamassa oikeaan pedagogiseen viitekehykseen.
Enjoy! Tervetuloa alalle!
Ja jos onni potkaisee suuresti pääset jopa tekemään vakaopen sijaisuutta ja yhtäkkiä pääset pedapalaveriin keskustelemaan "vertaistesi kanssa".
ei kannata tulla alalle. Paskat työkaverit ja jupruä****iä.
"Hyvää mainosta varhaiskasvatukselle tämä ketju :D Tulkaa varhaiskasvatukseen töihin! Saatte mukavan hierarkisen aseman jolla ei ole minkäänlaista virallista pohjaa, saatte yhden kahvitauon, lakisääteinen ruokatauko mikä on kaikissa muissa työpaikoissa (paitsi kouluissa) on teiltä poistettu, ostatte itse omat työvaatteenne ja jos haluatte jotain muuta käyttää töissä kuin kirjoja joista puuttuu jokatoinen sivu, niin saatte ostaa itse työvälineennekin.
Mukavan vaihtelevaa työtä: Sisällä saatte kuunnella lasten huutoa, saatte olla järkkärinä kun opettaja pitää tuokiota ja opettaa lapsia, saatte pukea lapset ulos ja siellä ulkona jos yhtään seisotte niin tulee opettaja esihenkilö komentamaan, että alappas nyt ohjaamaan niitä lasten leikkejä ja yhtään et sitten juttele muiden kanssa siellä!
Lounaalla saat syödä halvemmalla talon ruokaa tai tuoda omat eväät, mutta työkaverit komentaa ettet saa syödä mitä haluat vaikka oletkin aikuinen ihminen ja omalla rahallasi ne omat ruokasi ostanut: Jos syöt pitsaa niin lapsille ei ruoka maistu ja se on sinun syytäsi. Pompit pöydästä jatkuvasti ylös antamaan lapsille lisää ruokaa.
Pitääkö käydä vessassa? Välttämättä et pääse ja jos hyvin käy, työkaveri kellottaa vessakäyntisi ja kommentoi sitä jos sinulla kesti liian pitkään. En ihmettelisi jos joku kyylä olisi vessan oven takana kuuntelemassa että pissaatko/kakkaatko oikeasti.
Sitten se nukkari, oi tuota ihanaa pikkutaukoa työpäivän lomassa kun kullannuput nukkua tuhisevat rauhassa: VÄÄRIN, Ernesti saa nukkua korkeintaan 20 minuuttia 46 sekuntia, Liisa ei saa missään nimessä nukahtaa selälleen, Pirkkoa ei saa pakottaa makoilemaan ja pysymään paikallaan ja Joosepin pitäisi nukkua päikkärit vaikka väkisin, mukana on tänään vielä Kirsti jolla ei ole diagnoosia, mutta joka tykkää hakata päätään seinään samalla huutaen täysillä Ukko Nooaa.
Tämän mukavan nukkariajan aikana pääset ehkä käymään 10 minuutin kahvitauolla kuuntelemassa kun työkaverit puhuu työasioista tai ehkäpä kahvihuoneessa on peräti ihan palaverikin menossa, 10 minuuti taukosi keskeytyy viisi kertaa, koska: Työkaveri haluaa tietää päästätkö heidät tiimipalaveriin, toinen työkaveri huikkaa että Kirstillä tuli pissat housuun, sitten tulee työkaveri huomauttamaan, että otitko viimeisen kupin kahvia, et sitten keittänyt lisää? ja yksi työkaveri utelee, että on luvattu vesisadetta, mennäänkö sitten iltapäivällä kuitenkin ulos?
Sitten kiirehdit sieltä tauolta pissoja pesemään ja hereillä olevia lapsia valvomaan, samalla kun opettaja on jossain suunnittelemassa ja työkaverisi pitää päästä myös käymään tauolla.
Sitten onkin kiva iltapäivä, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 13.45 ja jäätte kahdestaan opettajan kanssa, joka ei ole vielä palannut suunnittelemasta. Pitäisi antaa lapsille välipala, huolehtia vessassakäynnit ja pukea ulos lapsille lämpimät vaatteet ja kuravaatteet siihen päälle: Yhdeltä sun toiselta puuttuu kumpparit, kurahousut ja Kirstillä ei ollut enää yhtään varapikkareitakaan jäljellä.
Vanhemmat hakee lapsiaan ja tottakai yhdellä sun toisella on jokin vaate hukassa missä ei ole nimeä ja meidän pitäisi heti paikalle etsiä se vaate, kun ilman sitä ei mitenkään pärjää kotona seuraavaan aamuun. Ernestin vanhemmat antavat palautetta, kun Ernestin oli annettu nukkua 21 minuuttia, eikä pidetty sovitusta unirajoitteesta kiinni.
Tervetuloa varhaiskasvatukseen :) Tästä puuttuu vielä palaverit, missä johtaja kertoo vanhemmilta saadusta palautteesta ja toruu kun on tehty työt huonosti ja oltu kahvitauolla liian pitkään ja muistuttaa, että ryhmissä on liian vähän lapsia jatkuvasti joten mitään valituksia kiireestä ei oteta vastaan."
Juurikin tuota se on, hyvin kuvailtu!
Miksi te alatte tuohon tumppujen etsimiseen tai nukkumisten sääröön ylipäätään? Ei niitä asialliset ihmiset vaadi.