Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19756)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Miksi on niin absurdi ajatus, etteikö esim. kokenut hoitaja voisi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana opettajana kuin opettajan koulutuksen saanut henkilö? Persoona ratkaisee hyvin paljon lasten kanssa toimiessa. Ammattitaitoa ison lapsiryhmän kanssa toimiminen vaatii, mutta sitä löytyy myös osalta hoitajista. Moni on myös täydennyskouluttanut itseään.
Koetteko jotenkin uhkana sen, että joku ”alemmin koulutettu” voi pärjätä hyvin työssä, jota vain teidän kuuluisi tehdä? Eikö se ole hyvä asia, että jos opettajista on pulaa päiväkodeissa, löytyy myös hoitajia, jotka pystyvät tekemään samaa työtä - ja luonnollisesti saavat siitä opettajalle kuuluvan korvauksen?
Ihan yhtä lailla myös epäpätevä lastenhoitaja voi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana hoitajana kuin koulutuksen saanut henkilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Miksi on niin absurdi ajatus, etteikö esim. kokenut hoitaja voisi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana opettajana kuin opettajan koulutuksen saanut henkilö? Persoona ratkaisee hyvin paljon lasten kanssa toimiessa. Ammattitaitoa ison lapsiryhmän kanssa toimiminen vaatii, mutta sitä löytyy myös osalta hoitajista. Moni on myös täydennyskouluttanut itseään.
Koetteko jotenkin uhkana sen, että joku ”alemmin koulutettu” voi pärjätä hyvin työssä, jota vain teidän kuuluisi tehdä? Eikö se ole hyvä asia, että jos opettajista on pulaa päiväkodeissa, löytyy myös hoitajia, jotka pystyvät tekemään samaa työtä - ja luonnollisesti saavat siitä opettajalle kuuluvan korvauksen?
Ihan yhtä lailla myös epäpätevä lastenhoitaja voi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana hoitajana kuin koulutuksen saanut henkilö?
Pk:n johtajat ovat ainakin työsopparivaiheessa sitä mieltä, että pitkän työkokemuksen omaava lastenhoitaja on pätevä opettajan sijaiseksi. Hoitajan sijaiseksi kelpuutetaan lähes kuka vain lyhyellä perehdytyksellä. Apukäsiksi kelpaa, jos sanoo haluavansa opetella suomenkieltä. Vaihtuvuus ei haittaa, kunhan sama henkilö ei ole liian pitkään samassa paikassa.
Ja joo, olen tavannut hoitajiksi soveltuvia epäpäteviä henkilöitä. Kuten myös alalle soveltumattomia koulutuksen saaneita henkilöitä.
Nyt älkää opet enää osallistuko tähän. Ei maksa vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Tässä ketjussa on sotkettu ansiokkaasti sekaisin sellaisia asioita kuin koulutus ja ihmisen arvo. Ihmisenä opettaja ei tietenkään ole hoitajaa arvokkaampi, mutta opettajana taatusti pätevämpi ja osaavampi kuin hoitaja, koska on opettamiseen saanut koulutuksen. Toisekseen juuri se laadukas varhaiskasvatus on perusta, jolle niitä Pisa -tuloksia rakennetaan. Niitä ei rakenneta muutamien hyvien ja lahjakkaiden varaan, vaan sen, että koko kansa saadaan kasvatettua ja koulutettua hyvälle tasolle. Tämän päivän maailmassa ilman hyvä koulutusta ei ole myöskään töitä, joten miksi halutaan pelkällä kateuskortilla tuhota lasten tulevaisuus?
No juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Miksi on niin absurdi ajatus, etteikö esim. kokenut hoitaja voisi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana opettajana kuin opettajan koulutuksen saanut henkilö? Persoona ratkaisee hyvin paljon lasten kanssa toimiessa. Ammattitaitoa ison lapsiryhmän kanssa toimiminen vaatii, mutta sitä löytyy myös osalta hoitajista. Moni on myös täydennyskouluttanut itseään.
Koetteko jotenkin uhkana sen, että joku ”alemmin koulutettu” voi pärjätä hyvin työssä, jota vain teidän kuuluisi tehdä? Eikö se ole hyvä asia, että jos opettajista on pulaa päiväkodeissa, löytyy myös hoitajia, jotka pystyvät tekemään samaa työtä - ja luonnollisesti saavat siitä opettajalle kuuluvan korvauksen?
Ihan yhtä lailla myös epäpätevä lastenhoitaja voi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana hoitajana kuin koulutuksen saanut henkilö?
Höpö höpö. Lopeta jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt älkää opet enää osallistuko tähän. Ei maksa vaivaa.
Entä inkluusio? 😢
"[--] Ammattitaitoisia opettajia on paljon, on harmi että niin moni heistä on päättänyt jättää alan. Kenenkään heistä en ole kuullut sanovan syyksi sitä, että hoitajat eivät arvosta heidän ammattitaitoaan. Moni on sanonut, että lapsia ja työkavereita tulee ikävä, mutta työ on tehty mahdottomaksi. Eettinen stressi on mainittu, ja turhauttaa se että varsinaiselle työlle on jätetty niin vähän aikaa."[/quote]
Surullista, mutta opettajia on jättänyt alan myös lastenhoitajan asenteen, kiusaamisen ja systemaattisen työnteon vaikeuttamisen vuoksi. Eräästä päiväkodista yksi hoitaja ja hänen vaikutuspiirinsä aiheuttivat neljän opettajan irtisanoutumisen ja useamman sairausloman saman vuoden aikana, lopulta johtajankin lähdön. Vasta uusi johtaja sai siirrettyä henkilön pois talosta –tarjoamalla opettajan sijaisuutta muualla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"[--] Ammattitaitoisia opettajia on paljon, on harmi että niin moni heistä on päättänyt jättää alan. Kenenkään heistä en ole kuullut sanovan syyksi sitä, että hoitajat eivät arvosta heidän ammattitaitoaan. Moni on sanonut, että lapsia ja työkavereita tulee ikävä, mutta työ on tehty mahdottomaksi. Eettinen stressi on mainittu, ja turhauttaa se että varsinaiselle työlle on jätetty niin vähän aikaa."
Surullista, mutta opettajia on jättänyt alan myös lastenhoitajan asenteen, kiusaamisen ja systemaattisen työnteon vaikeuttamisen vuoksi. Eräästä päiväkodista yksi hoitaja ja hänen vaikutuspiirinsä aiheuttivat neljän opettajan irtisanoutumisen ja useamman sairausloman saman vuoden aikana, lopulta johtajankin lähdön. Vasta uusi johtaja sai siirrettyä henkilön pois talosta –tarjoamalla opettajan sijaisuutta muualla!
Todella surullista. Suorastaan...uskomattoman surullista. Muistan tapauksen. Ja tiesitkö, että kyseisen kunnan sivistystoimen johtajalla oli tapauksen johdosta puhjennut vatsahaava, ja hän oli joutunut sairaalaan, ja sitten hänellä oli vielä puhjennut umpisuoli.
Koko harmi yhden ilkeän hoitajan ja hänen vaikutuspiirinsä takia. No, alemmat yhteiskuntaluokat ovat sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Miksi on niin absurdi ajatus, etteikö esim. kokenut hoitaja voisi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana opettajana kuin opettajan koulutuksen saanut henkilö? Persoona ratkaisee hyvin paljon lasten kanssa toimiessa. Ammattitaitoa ison lapsiryhmän kanssa toimiminen vaatii, mutta sitä löytyy myös osalta hoitajista. Moni on myös täydennyskouluttanut itseään.
Koetteko jotenkin uhkana sen, että joku ”alemmin koulutettu” voi pärjätä hyvin työssä, jota vain teidän kuuluisi tehdä? Eikö se ole hyvä asia, että jos opettajista on pulaa päiväkodeissa, löytyy myös hoitajia, jotka pystyvät tekemään samaa työtä - ja luonnollisesti saavat siitä opettajalle kuuluvan korvauksen?
Ihan yhtä lailla myös epäpätevä lastenhoitaja voi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana hoitajana kuin koulutuksen saanut henkilö?
Pk:n johtajat ovat ainakin työsopparivaiheessa sitä mieltä, että pitkän työkokemuksen omaava lastenhoitaja on pätevä opettajan sijaiseksi. Hoitajan sijaiseksi kelpuutetaan lähes kuka vain lyhyellä perehdytyksellä. Apukäsiksi kelpaa, jos sanoo haluavansa opetella suomenkieltä. Vaihtuvuus ei haittaa, kunhan sama henkilö ei ole liian pitkään samassa paikassa.
Ja joo, olen tavannut hoitajiksi soveltuvia epäpäteviä henkilöitä. Kuten myös alalle soveltumattomia koulutuksen saaneita henkilöitä.
Pk johtajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa hoitajia opettajien vakanssien sijaisuuksiin, koska on pakko saada joku, edes epäpätevä sijaistaja, sillä päteviä opettajia ei ole enää tarjolla. On krooninen työvoimapula koulutetuista eli pätevistä opettajista.
Pk johtaja hakee työpaikkailmoituksella pätevää opettajaa viitaten vaka-lakiin 2018. Johtaja ei ole sitä mieltä, että hoitaja täyttää ko. lain määrittämän pätevyyden vaatimuksen.
Pakon sanelema käytäntö on, että alle vuoden kestävän sijaisuuden voi täyttää epäpätevällä henkilöllä, jos pätevää ei ole saatavilla julkisesta hausta huolimatta. Siksikään epäpätevien sijaisuussopimuksia ei voida tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi vaan aina minimiajaksi kattamaan akuutti tarve.
Kelpoisuuksia ei arvioida yksittäisen johtajan, saati lastenhoitajan, mielipiteiden ja omien arviointipäätelmien perusteella. Niitä säätelee laki ja rikosrekisteriote.
Siksi työolot eivät parane, koska aina voidaan ottaa tilalle korvaava tekijä, joka luulee olevansa korvaamaton. Eikä maksa mitään, säästöä ennemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Miksi on niin absurdi ajatus, etteikö esim. kokenut hoitaja voisi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana opettajana kuin opettajan koulutuksen saanut henkilö? Persoona ratkaisee hyvin paljon lasten kanssa toimiessa. Ammattitaitoa ison lapsiryhmän kanssa toimiminen vaatii, mutta sitä löytyy myös osalta hoitajista. Moni on myös täydennyskouluttanut itseään.
Koetteko jotenkin uhkana sen, että joku ”alemmin koulutettu” voi pärjätä hyvin työssä, jota vain teidän kuuluisi tehdä? Eikö se ole hyvä asia, että jos opettajista on pulaa päiväkodeissa, löytyy myös hoitajia, jotka pystyvät tekemään samaa työtä - ja luonnollisesti saavat siitä opettajalle kuuluvan korvauksen?
Ihan yhtä lailla myös epäpätevä lastenhoitaja voi osata toimia yhtä hyvänä tai jopa parempana hoitajana kuin koulutuksen saanut henkilö?
Pk:n johtajat ovat ainakin työsopparivaiheessa sitä mieltä, että pitkän työkokemuksen omaava lastenhoitaja on pätevä opettajan sijaiseksi. Hoitajan sijaiseksi kelpuutetaan lähes kuka vain lyhyellä perehdytyksellä. Apukäsiksi kelpaa, jos sanoo haluavansa opetella suomenkieltä. Vaihtuvuus ei haittaa, kunhan sama henkilö ei ole liian pitkään samassa paikassa.
Ja joo, olen tavannut hoitajiksi soveltuvia epäpäteviä henkilöitä. Kuten myös alalle soveltumattomia koulutuksen saaneita henkilöitä.
Pk johtajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa hoitajia opettajien vakanssien sijaisuuksiin, koska on pakko saada joku, edes epäpätevä sijaistaja, sillä päteviä opettajia ei ole enää tarjolla. On krooninen työvoimapula koulutetuista eli pätevistä opettajista.
Pk johtaja hakee työpaikkailmoituksella pätevää opettajaa viitaten vaka-lakiin 2018. Johtaja ei ole sitä mieltä, että hoitaja täyttää ko. lain määrittämän pätevyyden vaatimuksen.
Pakon sanelema käytäntö on, että alle vuoden kestävän sijaisuuden voi täyttää epäpätevällä henkilöllä, jos pätevää ei ole saatavilla julkisesta hausta huolimatta. Siksikään epäpätevien sijaisuussopimuksia ei voida tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi vaan aina minimiajaksi kattamaan akuutti tarve.
Kelpoisuuksia ei arvioida yksittäisen johtajan, saati lastenhoitajan, mielipiteiden ja omien arviointipäätelmien perusteella. Niitä säätelee laki ja rikosrekisteriote.
Siksi työolot eivät parane, koska aina voidaan ottaa tilalle korvaava tekijä, joka luulee olevansa korvaamaton. Eikä maksa mitään, säästöä ennemminkin.
Tietenkin näin. Työnantaja arvostaa opettajia yhtä vähän kuin lastenhoitajia. Laista ja juhlapuheista huolimatta heidät molemmat voidaan korvata kenellä vain, milloin vain.
Se ei ole pakon sanelema käytäntö. Se vaikuttaa enemmän naisvaltaisen alan yleiseltä käytännöltä. Ja kuten tästäkin ketjusta voi huomata, vanha hajoita ja hallitse-taktiikka toimii erityisen hyvin naisvaltaisilla aloilla. Asian myöntäminen kirpaisee hieman itseänikin.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä meidän päiväkodissa on kyllä ihan kouluttamattomia henkilöitä töissä.
Esim minä olen tällä hetkellä epäpätevä "lastenhoitaja".
Työsuhdetta jatkettu aina pätkittäin eteenpäin.
Aloitin kouluttamattomana erityisavustajana ja avustettava jatkoi kouluun ja minä sain "varhaiskasvattajan pestin.
Sijaisia (siis jos saadaan) on ollut mm keittäjä ja hiihtäjä ja postinjakaja.
Kenelläkään ei mitään koulutusta tai kokemusta alalta.
Ja mitenkään en vähättele alaa."Tuo on täysin totta.
On päiväkoteja joissa on lukuisia eri kansallisuuksia eri maista, sekä miehiä että naisia, edustettuina hoitajareservissä, vailla yhtään mitään alan koulutusta saati kokemusta, hoitajina, sijaisina, määrä-aikaisina.
Paikkaamassa akuuttia hoitajapulaa.
Näitä pitäisi miettiä ennen petipuuhia. Koko ajan mennään huonompaan. Joppa musuja saattaa alkaa häipyä tästä onnelasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, että täällä keskustelussa on niin monia kommentteja (ei välttämättä eri ihmisiä), jotka hyökkäävät korkeampaa koulutusta, osaamista ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vastaan. Selväksi ei ole tullut, miksi?
Mielipidevaikuttaminen perustuen täysin subjektiivisiin tuntemuksiin kuten "me hoitajat olemme ihan yhtä hyviä tai parempia opeja kuin korkeakouluissa opettajaksi opiskelleet" on absurdia.
Eivät tietenkään ole.
Sitten joku nimimerkillä "äiti", joka on omalta ammatiltaan vaka-hoitaja, kertoo ns. kokemusasiantuntijana, että kyllä ovat. Yksikään äiti ei tiedä, mitä siellä päiväkodissa tapahtuu tai ei tapahdu päivän aikana. Kukaan ei tiedä, kuinka kukakin lapsi olonsa siellä kokee. (paitsi ehkä lapsi itse)
Siksihän lapsille tarjotaan varhaiskasvatusta, ja kasvattajia koulutetaan laadukkaaseen osaamiseen, ettei elettäisi enää 1800-luvulla, kun vain eliitillä oli mahdollisuus koulutukseen ja menestykseen. Muut kulotti niitä kaskia rievuissaan tai kiersi huutolaisina kerjuulla ja piikomassa. Suomessa(kin) on taisteltu sen puolesta, että tytöt ja köyhätkin pojat pääsisivät hyviin kouluihin ja saisivat opetusta ja mahdollisimman hyvät eväät elämälle.
Nyt tätä saavutettua mahdollisuutta haukutaan, vähätellään ja halutaan ajaa alas niiden toimesta, joiden eduksi se on rakennettu.
Millainen ihminen taistelee lasten (jopa omiensa) oikeuksia vastaan? Siksikö, ettei itse ole saanut tai osannut valita parempaa?
Työolot on huomattava syy, miksi jo koulutetut opettajat jättävät ja ovat jättäneet päiväkodit. Kenen etu tämä on?
Tässä ketjussa on sotkettu ansiokkaasti sekaisin sellaisia asioita kuin koulutus ja ihmisen arvo. Ihmisenä opettaja ei tietenkään ole hoitajaa arvokkaampi, mutta opettajana taatusti pätevämpi ja osaavampi kuin hoitaja, koska on opettamiseen saanut koulutuksen. Toisekseen juuri se laadukas varhaiskasvatus on perusta, jolle niitä Pisa -tuloksia rakennetaan. Niitä ei rakenneta muutamien hyvien ja lahjakkaiden varaan, vaan sen, että koko kansa saadaan kasvatettua ja koulutettua hyvälle tasolle. Tämän päivän maailmassa ilman hyvä koulutusta ei ole myöskään töitä, joten miksi halutaan pelkällä kateuskortilla tuhota lasten tulevaisuus?
Historian vääristely sen kun kiihtyy. Tosiasiassa Suomen huippu-PISA-tulokset rakennettiin aikanaan päiväkotien, äitien, kerhojen ja puistotätien hoivassa kasvaneilla lapsilla. "Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen" siirtyminen ei ole noita aikoja onnistunut palauttamaan. Sen hyötyjä tukevat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, koska vanhempien koulutustason vaikutusta ei usein ole pystytty tai yritettykään sulkea kokonaan pois. Jos näin tehdään, päiväkodin työntekijöiden koulutustasosta voi olla jonkin verran etua lasten oppimistulokselle (ja sitäkin voi tulla suhteellisesti enemmän jo muutenkin lahjakkaille), mutta ei sellaista että se joka oikeuttaisi nykyisen moraalipaniikin, lyhytnäköiset muutokset koulutusvaatimuksissa ja ei-akateemisten työntekijöiden lyttäämisen.
Suomen parhaat PISA-tulokset ajoittuivat vuosille 2000, 2003 ja 2006. PISA-kokeisiin osallistutaan 15-vuotiaana. Jos näistä pitäisi päätellä, varhaiskasvatus on ollut ilmeisesti laadukkaimmillaan 90-luvun alkupuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta hiihtoloma loppuu, töihin taas maanantaina.
Yllättävän leppoisa vuosi ollut, mutta silti kaipasin lomaa! Syy varmaan leppoisaan menoon on että teen kaiken sieltä mistä aita on matalin. Tiiminä jaettu vastuu alueita ja jokainen tekee oman hommansa. Joku saattaisi kutsua toimintaamme "päivähoidoksi" Varhaiskasvatuksen sijaan. Toimintamme tulokset näkyvät ryhmässä ja lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet hyvin, osa ottanut hurjia etappeja omissa kehityskaarissa.
Johtajaa se vaan tuntuu häiritsevän että meillä menee mukavasti. Vaatii vaatimusten perään kaiken näköistä hienoa projektia yms. Ei ymmärrä aina että tätä hommaa tehdään myös lasten resurssien mukaisesti
"Se on ammatinvalintakysymys, ei saa marista."
---
"Oli ammatti mikä tahansa niin kyllä epäkohdat saa tuoda esille. Vai pitääkö sinun mielestä kaikki lakaista aina maton alle ?"
---
Niinpä. Korkea aika on silloin viimeistään tuoda epäkohtia esille, kun alalla vallitsee krooninen työntekijäpula ja joukkopako.
Mukavahan päiväkotityö, tai "varhaiskasvatus ala" kuten nykyään kutsutaan, alana on.
Parhaimmillaan kun saa työskennellä toimivassa ryhmässä, liikaa kuormittumatta vastuusta, siitä mikä jokaikisen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista pakostakin on läsnä kaiken aikaa.
On epäinhimillistä vaatia ihmistä työskentelemään uupuneena ja ylityöllistettynä lasten parissa, jotka ovat totaalisen riippuvaisia häntä hoitavan/hoitavien henkiöiden huolenpidosta hoitopäivän aikana.
Puhumattakaan nyt näistä kasvatuksellisista ja pedagogisista (mistä tuntuu tulevan jo kirosana) hyödyistä mitä lapsille on luvattu hoitotyön lomassa.
Laadukasta varhaiskasvatusta. Tätähän lapsille luvattiin. Jossain vaiheessa kai unohdettiin että hoito- ja kasvatusalan ihmiset eivät ole superihmisiä, eikä heiltä voi vaatia enemmän kuin tavalliselta kuolevaiselta. Lähes yli-inhimillistä venymistä, mitoituksineen ja työpäivän sisältöineen.
Tässä alla olevassa, tämän aamun artikkelissa konkretisoituu hyvin se ajattelutapojen valtava ero byrokraattisen hierarkiajärjestelmän ja nykyisen nuorison todellisuuksien välillä.
https://yle.fi/uutiset/3-12313566
Ketjussa joku sanoi, ettei tällainen nyt rakennettu "vanhan maailman" rakenne ja pahaa oloa tuottava systeemi houkuta enää nuoria osaajia hakeutumaan varhaiskasvatuslaitoksiin töihin. Luettuani koreografi Wäreen haastattelun ja jutun monitasoisen viestin nykyisten ja tulevien nuorten ihmisten arvoista, tunteiden tajusta ja johtamisen ideasta, näyttäytyy raadanta riitaisassa, toisiaan arvottavassa laitosyhteisössä yhä vastenmielisemmältä.
Miksi kukaan haluaisi lastaan tai itseään moiseen paikkaan? Luin opettajia kouluttavan Marjatta Kallialan kirjan Kato mua, puistattavaa auktoriteettinsa väärinkäyttöä ja joidenkin ammattiryhmien solvaamista. Vastenmielistä. Juuri tuollainen vastakkainasettelu ja kukkulan kuningas mentaliteetti synnyttää niitä sotia. Nämäkö ovat kasvatusympäristön oikeat, toteutuvat arvot tällä hetkellä? Ei ole mitään tekoa sensitiivisyyden tai humaanin etiikan kanssa. Näinkö uudet kandit on koulutettu?
Kasvatus, - ja hoiva- alan työntekijöiden täydellisyyden tavoittelu ja superego heidät uuvuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Kohta hiihtoloma loppuu, töihin taas maanantaina.
Yllättävän leppoisa vuosi ollut, mutta silti kaipasin lomaa! Syy varmaan leppoisaan menoon on että teen kaiken sieltä mistä aita on matalin. Tiiminä jaettu vastuu alueita ja jokainen tekee oman hommansa. Joku saattaisi kutsua toimintaamme "päivähoidoksi" Varhaiskasvatuksen sijaan. Toimintamme tulokset näkyvät ryhmässä ja lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet hyvin, osa ottanut hurjia etappeja omissa kehityskaarissa.
Johtajaa se vaan tuntuu häiritsevän että meillä menee mukavasti. Vaatii vaatimusten perään kaiken näköistä hienoa projektia yms. Ei ymmärrä aina että tätä hommaa tehdään myös lasten resurssien mukaisesti
Kuulostaa ihanalta! Juuri tuollaista etsin, tiimissä yhdessä tehtyä päätöstä, ettei hypitä hölmöjen paperihumppien ja tulosmittareiden mukaan vaan tehdään sitä, millä on merkitystä eli lasten kanssa kivoja ja tärkeitä asioita so. leikkejä ja retkiä ulkona ja sisällä. Se sinne vasuun, ei mene kauan kirjata. Ja sitten vain leikitään, eletään ja kasvetaan, aikuiset tietää, miten kasvetaan, kun ovat paikalla näkemässä.
Onko päiväkoti ne pääkaupunkiseudulla? Olen päättänyt lopettaa työn omassani tämän kauden lopussa kesällä ja jos löydän hyvän paikan, jatkan alalla, jos en löydä teen mitä vain muuta. Elintasopudotus ei tapahdu korkealta, vaikka olisi ilmankin töitä jonkun aikaa, niin on ollut kituuttamista tällä palkalla. Säästyy ainakin varustehankinnoissa, matkakuluissa ja särkylääkkeissä.
Hoitajat arvostavat ammattitaitoista opettajaa, jolla on hyvät tiimitaidot. On ilo työskennellä sellaisen opettajan kanssa, joka osaa hommansa ja osaa arvostaa toisen ammattitaitoa.
Hoitajat eivät erityisesti arvosta opettajaa, joka keulii omanarvontunnollaan, pätee ns. pedagogisilla taidoillaan eikä osaa tehdä tiimityötä. Yliopisto pätevöittää teknisesti, mutta se ei jostain syystä takaa ammattitaitoa ihan kaikille. (Periaatteessa ammattitaitoon kuuluisi esimerkiksi osata herättää lapsen kiinnostus erilaisiin aiheisiin, saada lapsi pukemaan kurahousut, osata tukea kaverisuhteissa, saada tuen tarpeinen lapsi kokemaan olonsa hyväksi ja turvalliseksi ryhmässä jne.)
On luonnollisesti ok ja kuuluu asiaan, että opettaja johtaa tiimiä. Johtaminen tiimissä tarkoittaa kuitenkin ihan muuta kuin käskyttäminen, silmien pyörittely, ammattitaidon vähättely, auttamasta kieltäytyminen, tiuskiminen lapsille tai työkavereille. Arvostus ei tule sillä, että korostaa ja pönkittää arvovaltaansa.
Hyvä tiiminjohtaja osaa jakaa osaamistaan ja kunnioittaa toisten ammattitaitoa. Hyvä tiiminjohtaja osaa tehdä yhteistyötä.
Ammattitaitoisia opettajia on paljon, on harmi että niin moni heistä on päättänyt jättää alan. Kenenkään heistä en ole kuullut sanovan syyksi sitä, että hoitajat eivät arvosta heidän ammattitaitoaan. Moni on sanonut, että lapsia ja työkavereita tulee ikävä, mutta työ on tehty mahdottomaksi. Eettinen stressi on mainittu, ja turhauttaa se että varsinaiselle työlle on jätetty niin vähän aikaa.