Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Olimme keikalla kaksi seuren sijaista. Pihavalvonnassa vaihdoimme muutaman sanan arjen kulusta. Talon erityisopettaja oli nähnyt ikkunasta meidät vaihtamassa muutaman sanan pihalla. Juoksi sisävaatteissa ulos ja puoliksi huusi : "Oletteko te sijaisia? Menkää tuonne heti rikastuttamaan leikkiä!" Osoitti 5-6 lapsen ryhmää pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Olimme keikalla kaksi seuren sijaista. Pihavalvonnassa vaih

Seuren sijaisilta vaaditaan todella hyvä itsetuntoa. Heitä kyykytetään, arvostellaan ja haukutaan aika rajustikin. Vaikka kaksi toimessa olevaa työntekijää istuisi selkä lapsiin päin juttelemassa koko ulkoilun ajan, niin tuskin "the hyvintärkeähenkilö" juoksisi ulos kyykyttämään heitä. Helsinki

Yököttävää hommaa henkisesti ja fyysisesti.20v riitti ja irtisanouduin.Niin ihanaa!!

Millä te irtisanoutujat elätte? Ja oletteko nyt sitten työkkärin ikeen alla työhönosoituksineen ym?

Mites irtisanoutuminen ylipäätään sujui ja olitko sen ajan (2vko-1kk) norm töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Lapset kaivavat nenää, yskivät ja pärskivät päin. Nenäräät pyyhitään kosketuspintoihin tai hyvässä lykyssä työntekijän vaatteisiin.. Eli miten niin on paljon sairaspoissaoloja ja mistähän johtuisi? Hyvä vastustuskyky vaatii sitä tukevaa geenipohjaa. Ei ole vain elämäntavoista kiinni.

Olet lähellä lasta, joka vatsataudissa, flunssassa yms. Vaikea välttyä tartunnalta. 

Minä en oikeasti ikinä sairastu noihin kulkutauteihin. Vitutti niin rankasti, kunnes keksin että voin hyvin alkaa sairastumaan muutaman kerran vuodessa.

Sijaisia käy sääli, koska heitä kohtaan käyttäydytään miten vaan kehdataan.

Tuossa edellä olikin muutaman sijaisen kertomus ja lisään tähän pari mitä olen kentältä sijaisilta kuullut:

(Yksityisestä) Sijainen nakitettiin lasten kanssa ulkovalvontaan. Alkoi raju rankkasade, Muut henkilökunta : opet/hoitsut himmaili kaikessa rauhassa sisällä. 

Sään muutos, eli jääkylmä rankkasade oli täysi yllätys joten vanhemmat ei myöskään olleet ilmeisesti varautuneet sadeasuin lapsilleen. Kaikilla lappailla oli siis tyyliin vain ohuet hupparit, t-paita ja lenkkarit. Myös sijaisella.

Lapsilla oli jääkylmä, osa itki ja tärisi, Sijainen keräsi kaikki lapset sellaisen katoksen alle edes vähän sateen suojaan ja leikitti heitä siinä. Sisälle ei ollut mitään asiaa koska oli ulkoilu-aika se tehtiin erittäin selväksi.

Ehtivät olla siinä n 3 minuuttia, sijainen sai juuri kerättyä ja rauhoitettua lapset siihen katokseen, niin sen päiväkodin johtaja tuli huutamaan ikkunasta (vaikka rankkasade oli niin hurja ettei kunnolla nähnyt eteensä) näin: Mitä ihmettä sä siellä teet! Ette te ole sokerista! Ottakaa lapiot ja sangot ja menkää vesileikkeihin siitä! Mene leikittämään niin tulee lämmin!

Niin he sitten menivät. Tönöttivät rankkasateessa kun siellä ei nähnyt eteensä.  Koska johtaja käski. Olihan ulkoiluaika. Ja kyllä ne märät vaatteet, sukat, paidat ja housut,  sitten kuivuriin laitetaan. Kuulemma vanhempien vastuulla katsoa että lapsella sadevaatteet on naulakossa. Sisätiloissa ei sen vuoksi luuhata. Oppivat varautumaan. On kai sekin osa sitä kuuluisaa varhaiskasvattavaa pedagogiaa.

Siellä he sitten värjöttelivät , sijainen yritti kohottaa lasten tunnelmaa laulattamalla :tuli sade rankka...kunnes vihdoin tuli lupa mennä sisätiloihin (minuutilleen ulkoiluaika päättyi) ja laittamaan likomärät vaatteet ja lenkkarit kuivuriin. 

--

(Kunnallisesta)Kesäsijaiset olivat koulun pihalla valvomassa lapsia ja juttelivat lapsille. Yhtäkkiä pk:n johtaja syöksyi sisätiloista sukkasillaan KARJUMAAN portaille: Ettekö te nyt voi vahtia noita lapsia! Yksi kävi jo koputtamassa minun toimisto-ikkunaani!

Sijaiset olivat aikuisia ammattitaitoisia hyviä kunnollisia naisia, mutta heille näköjään oli ihan ookoo karjua portailla impulsiivisesti kun huvitti, eipä mitään estoja suotta. Ei tarvitse asiallisesti näköjään puhua.

Ollaan kasvatusalalla. Lapset oppii aikuisten esimerkistä kuinka muita ihmisä kohdellaan. Kuinka muita kohtaan käyttäydytään. Empatiaa, asiallista meininkiä, kunnioitusta, tunnetaitoja.

Ja sitten alalla on tällaista ihan kamalaa nöyryyttämistä työntekijöitä kohtaan. 

Meillä sitä opetetaan tunnetaitoja lapsille-----, ai näinkö? Selvä.

 

Millä te irtisanoutujat elätte? Ja oletteko nyt sitten työkkärin ikeen alla työhönosoituksineen ym?

Mites irtisanoutuminen ylipäätään sujui ja olitko sen ajan (2vko-1kk) norm töissä?

 

-  Voi ottaa vaikka sen 1-2 viikkoa vuosilomaa pois alta tai tehdä ne normivuoronsa miten haluaa. 45 päivän karenssi tulee irtisaboutuessam  joten siihen kannattaa varautua, mutta sen jälkeen saa ansiosidonnaista ellei ole heti uusi paikka tiedossa valmiina.

 

Yleistynyt tämä että yksikään fiksu ei tee nykytilanteessa kuin pitkiä määrä-aikaisuuksia ja sitten se soppari päättyy sovitusti.  ilman karenssia, sitä ei silloin tule. Myös vaikeampi määrä-aikaista painostaa potkulailla koska laki on tiukempi määrä-aikaisissa työsopimuksissa.

Jos löytyy terve asiallinen, pk-paikka niin sitten m-a jatkaa. Voi vaihtaa toiseen pk:hon, työtä piisaa jos haluaa jäädä alalle.

Harva haluaa nykyään vaan vaihtaa hommia. Moni menee muihin hommiin, opiskelemaan, työkkärikin on nykyään ihan asiallinen instanssi, se on muuttunut ihan ookoo-meiningiksi kunhan hakee ne 4 paikkaa/kk.

En tuedä vastasiko tämä sepustus yhtään kysymyksiisi, mut joku toinen voi ehkä osaltaan jeesata enemmän...

 

 

Seuren sijaisena huokaan, että vielä yksi työpäivä edessä päiväkodissa, jossa on vakihenkilöstössä sellaisia myrkynkeittäjiä ja inhottavia aikuisia, ettei voi käsittää miten johtaja katsoo heidän touhujaan läpi sormien. Jos keikkaa olisi Helsingissä tarjolla entiseen malliin, niin siihen taloon en menisi. Helsinki/Koillinen.

 

- Sijainen pääsee aina välillä poies. Mieti -- noi on siellä hampaitaan kiristelemässä katkerina kaikesta toisilleen aina.

Vaihtaisin Seuren sijaiseksi heti ylihuomenna, jos vain sitä keikkaa varmasti olisi edes sen 3-4pv/vkossa.

Mutta koska sijaisista säästetty vakassa jo 2-3v ja viimevuonna sijaisten tilaamista kiristettiin entisestään niin en tohdi vakipaikalta irtisanoutua sijaiseksi alkaakseni.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Olimme keikalla kaksi seuren sijaista. Pihavalvonnassa vaih

Olisin huutanut takaisin "heti kun annat mulle työnantajan kustantamat ulkotyövaatteet niin menen!".

Vierailija kirjoitti:

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Ja näinhän tän ei kuuluis mennä, vaan kyllä opettajienkin kuuluu hoitaa arjen askareita. Tai toki, jos näin tiimissä sovitaan: Mutta pitää olla kohtuulliset työtehtävät, jos on vastuussa ruuanjakamisesta niin ei voi samalla olla auttamassa sisälletulossa, jos pitää olla mukana pienryhmän leikissä, niin sitä ei sitten keskeytetä siksi, että opettajat haluaa sut pukemisavuksi.

Työrauha pitää olla ja selkeät tehtävät, ei niin että pompotetaan yhtä työntekijää sinne sun tänne ja vaihdellaan fiiliksen mukaan että mitä kenenkin kuuluu tehdä.

Ja tuo pitää sanoa ääneen, ihan sinun itse siellä töissä, kukaan ei tule sua puolustamaan ja sun puolesta puhumaan SINÄ olet aikuinen, sun pitää arvostaa itseäsi, muuten ei muutkaan voi sua arvostaa. Ja itsensä arvostaminen tarkoittaa sitä, että puolustat itseäsi etkä suostu kaikkeen.

Tämä voi olla raakaa tekstiä, mutta näin se nyt vain menee, uskaltakaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksaa jaksaa. Joustakaa, venykää, kuunnelkaa jatkuvia valituksia ja vaatimuksia. Ostakaa kaikki työvaatteet itse. Sairastelkaa tauteja .Koko ajan ja hankkikaa lääkkeet itse. Kuunnelkaa työkavereiden ilkeilyä. Juu

Ja sitten, kun niitä tauteja sieltä töistä imuroi (influenssa, Noro) niin sitten saa sen tuta töihin palattuaan täällä mainitsemattamani, että miten. Mutta mm syyllistämållä vaikka tietenkään "en minä syyllistä, mutta...) ja muillakin tavoin. Ja kollegat tottakai jauhaneet selän takana, varsinkin he jotka "eivät koskaan sairasta".

 

Joo tämä on kyllä ihan vakio ainakin niissä paikoissa missä itse olen ollut. Esihenkilöt varsinkin syyllistää ja sitten käydään muka niitä "varhaisen tuen"-keskusteluja, jotka ei oikeasti muuta ole kuin työntekijöiden tarkoituksellista hiillostamista.

 

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Ja näinhän tän ei kuuluis mennä, vaan kyllä opettajienkin kuuluu hoitaa arjen askareita......Ja tuo pitää sanoa ääneen...uskaltakaa sanoa...

 

-  Joopa joo. Tähän ihan ohikommenttina (olen siis eri kun tuo edellä joka kertoi tuossa väsyneensä) 

Et ehkä ole ollut tarpeeksi kauaa kasvatus-alalla kun et tiedä, että on olemassa sellaisia paikkoja joissa  osa täysiä XXXXX,  jotka on niin itseensä ja omaa "asemaansa" niin täynnä että osaavat sivuuttaa toisen koko olemassaolon vaikka toinen olisi kuinka "aikuinen ja itseään arvostava". Ollaan niin päteviä että halutaan myös päteä, jonkun toisen ihmisen kustannuksella. Ihmisen, jota ei huomioida päätöksissä, sivuutetaan kaikessa missä voidaan ja ilmoitusluonteisesti ilmotetaan --jos ilmotetaan --työasioista, lähinnä käskytetään, ihan kaikkien samanlaisten "kollegojen" yhteisestä sopimuksesta , sen painajais-paikan johtajan siunauksella joka jopa oikein omalla esimerkillään kovaan ääneen höröttäen kannustaa moiseen käytökseen. 

Tällaista , rakas ihminen, on niissä kipeimmissä paikoissa- ja valitettavasti näitä on ! ja ne tunnistaa siitä että samat tyypit on aina joka paikassa suuna päänä kieli ruskeana poseeraamassa , sillä aikaa kun joku seisoo siellä rankkasateessa tai 30asteen pakkasessa tsemppaamassa lapsilaumaa. Aivan sama mitä hän sanoo jos kukaan ei kuuntele, koska ketään ei kiinnosta. Ainoa mitä hän voi ja mitä hänen kannattaa tehdä on äänestää jaloillaan, eli etsiä asiallisempi paikka eikä suostua työskentelemään tuollaisessa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Lapset kaivavat nenää, yskivät ja pärskivät päin. Nenäräät pyyhitään kosketuspintoihin tai hyvässä lykyssä työntekijän vaatteisiin.. Eli miten niin on paljon sairaspoissaoloja ja mistähän johtuisi? Hyvä vastustuskyky vaatii sitä tukevaa geenipohjaa. Ei ole vain elämäntavoista kiinni.

Olet lähellä lasta, joka vatsataudissa, flunssassa yms. Vaikea välttyä tartunnalta. 

Minä en oikeasti ikinä sairastu noihin kulkutauteihin. Vitutti niin rankasti, kunnes keksin että voin hyvin alkaa sairastumaan muutaman kerran vuodes

On huomattu, että ne jotka eivät sairasta, ovat niitä, jotka eivät ole lasten lähellä. 

----- Eräässä (yksityisessä) työpaikassa esihenkilö kuulemma lähetti kaikille työntekijöilleen infoa, missä infosi kuinka iso menoerä ovat sairauspoissaolo-kulut. Esimerkkisumma oli myös merkitty. Sijainen esimerkiksi oli kallis tilata. 

Seuraavaksi se sisälsi myös yksilöityjä ohjeita miten jokaisen toivoisi näin nyt kiinnittävän erityistä huomiota siihen omaan terveyteensä ettei sitten sairastuisi ja kuormittaisi näin työpaikkaa moisilla kuluerillä:  kuinka tulee ymmärtää mm syödä terveellisesti, harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla, nukkua riittävästi ja hoitaa ihmissuhteita - ettei niitä sairauspoissaoloja/sairastumisia sitten tulisi lainkaan, koska niin -- ne tulevat hänelle kalliiksi jos sellaisia ilmenee. (Tyyliin että pliis yrittäkää nyt oikeesti olla sairastumatta.)

Hyväntahtoinen, välittävä ja ystävällinen meili päättyi hymiöön, sydämiin  ja lyhyeen lauseeseen että ykistyiset työterveyspalvelut (joita aikoinaan allekirjoitetussa työsopimuksessa alunperin luvattiin) ovat nyt jatkossa vaihtuneet lakisääteiseen minimi työterveyshuoltoon (mikä ei kata lääkärikäyntejä sairaustapauksissa). Tämä käytännössä tarkoittaa näitä julkisia terveyskeskuspalveluja.

--

Pieni ristiriita mielestäni tuossa, välitetään noin suuresti henkilökunnan hyvinvoinnista mutta käytännössä ei enää pääse edes lääkärin vastaanotolle, ellei maksa omasta pussista?

Taitavasti syyllistäminen ihmisen mahdollisesta sairastumisessa ja työterveyden huonontaminen siis kääritty huolenpitoon ja--- sydänhymiöhän typerimmänkin viestin perässä pehmentää kaiken ...?

- - - sijaisista säästetty vakassa jo 2-3v ja viimevuonna sijaisten tilaamista kiristettiin entisestään niin en tohdi vakipaikalta irtisanoutua sijaiseksi alkaakseni - - -

 

No kuka niitä sairastuneen työntekijän ryhmän lapsia hoitaa sillä aikaa, kun vaki-ihminen on sairauslomalla ja sijaista ei oteta tilalle.? Sinnitteleekö henkilökunta 30asteen kuumeessa töihin tai ripulivatsataudissa? Migreeni iski mutta töihin menet vaikka et ole työkykyinen.

Sijaista ei oteta. Liian kallis. Lasten ja henkilökunnan hyvinvointi halpa.

 

 

Millä te irtisanoutujat elätte? Ja oletteko nyt sitten työkkärin ikeen alla työhönosoituksineen ym?

 

- Useimmat irtisanoutujat elävät tekemällä töitä. On katsos olemassa paljon muitakin työpaikkoja ja ammattialoja kuin --->päiväkoti. Yleensä ne fiksummat uskaltaa lähteä huonoista työoloista, koska arvostavat itseään ja omaa osaamista/työpanosta.

Siksi löytävätkin helpolla uuden työpaikan, koska se näkyy ulospäin että ihminen on tasapainossa ja pystyvä.

"Työkkäri" on muuttunut paljon. Työnhakijat kohdataan siellä hyvin eikä se mitään " ikeen alla"  elämistä ole, toisin kuin työnteko hammasta purren epäterveessä työympäristössä.

Sellaisessa et kauaa ole tasapainoinen ja pystyvä.

 

"-  Joopa joo. Tähän ihan ohikommenttina (olen siis eri kun tuo edellä joka kertoi tuossa väsyneensä) 

Et ehkä ole ollut tarpeeksi kauaa kasvatus-alalla kun et tiedä, että on olemassa sellaisia paikkoja joissa  osa täysiä XXXXX,  jotka on niin itseensä ja omaa "asemaansa" niin täynnä että osaavat sivuuttaa toisen koko olemassaolon vaikka toinen olisi kuinka "aikuinen ja itseään arvostava". Ollaan niin päteviä että halutaan myös päteä, jonkun toisen ihmisen kustannuksella. Ihmisen, jota ei huomioida päätöksissä, sivuutetaan kaikessa missä voidaan ja ilmoitusluonteisesti ilmotetaan --jos ilmotetaan --työasioista, lähinnä käskytetään, ihan kaikkien samanlaisten "kollegojen" yhteisestä sopimuksesta , sen painajais-paikan johtajan siunauksella joka jopa oikein omalla esimerkillään kovaan ääneen höröttäen kannustaa moiseen käytökseen. 

Tällaista , rakas ihminen, on niissä kipeimmissä paikoissa- ja valitettavasti näitä on ! ja ne tunnistaa siitä että samat tyypit on aina joka paikassa suuna päänä kieli ruskeana poseeraamassa , sillä aikaa kun joku seisoo siellä rankkasateessa tai 30asteen pakkasessa tsemppaamassa lapsilaumaa. Aivan sama mitä hän sanoo jos kukaan ei kuuntele, koska ketään ei kiinnosta. Ainoa mitä hän voi ja mitä hänen kannattaa tehdä on äänestää jaloillaan, eli etsiä asiallisempi paikka eikä suostua työskentelemään tuollaisessa paikassa."

Kyllä on kokemusta pidemmältä ajalta. Et edelleen antanut mitään vastausta, että millä tavalla ne ihmiset pakottaa aikuisen ihmisen tekemään asioita, joita ei haluaisi tehdä? Ja miten nämä ihmiset toimii vielä niin että vaarantaa lasten turvallisuutta? Onko tehty ilmoitusta tuosta rankkasateessa/30 asteen pakkasessa ulkoilemisesta ja paleltumisesta? Ei nimittäin kuulosta enää edes laililliselta toiminnalta.

Minä en vaan usko, että ketään oikeasti voidaan pakottaa tuollaiseen: Jos taipuu painostuksen edessä, niin sitten taipuu, mutta kukaan ei taatusti fyysisesti pakota ja esim. estä menemästä lasten kanssa sisälle. En kiellä etteikö se henkinen painostuskin silti olis hankala kohdata, totta hemmetissä se on hankala, mutta se on silti ihmisen oma valinta: toimitko painostajien käskyjen vastaisesti, vai vältteletkö hankalaa henkistä oloa ja esim. palellut fyysisesti ulkona ja altistat lapsetkin sille palelemiselle siinä samalla.

Ja jos tosiaan on työntekijät ja johtaja yhdessä jotakuta nokittamassa niin sitä kutsutaan työpaikkakiusaamiseksi ja on epäasiallista kohtelua: Siitäkin pitäisi tiedottaa eteenpäin, jos on noin järjestäytynyttä toimintaa jossain työyksikössä.

Ja en sano, ymmärrän kyllä että voi olla hankala puhua asioista ja lähteä selvittämään niitä: Aina on minusta ok myös vaihtaa työpaikkaa. Tärkeintä olis kuitenkin arvostaa itseä ja suojella itseä tuollaiselta vahingolliselta ympäristöltä.

No moni lähte alalta poies kun ei halua tuhlata energiaansa taistelemalla työrauhasta, siis että saa tehdä työtään ja keskittyä siihen.

Kellä riittää muka energiaa taistella oikeuksistaan jotka pitäisi olla itsestään selvät? Viisaampaa vaihtaa työpaikkaa sellaiseen missä meininki on aivan kaikkia kohtaan asiallista - täysin ilman taisteluja työpaikkakiusaamisesta sun muusta ylimääräisestä paineita aiheuttavasta sonnasta.