Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Lapselta kieltäminen sanoen ei ja pysyen sanojensa takana kiukusta huolimatta tarjoaa lapselle mahdollisuuden kehittää pettymyksen sietoa ja tunnesäätelyä. Jos koskaan ei pettymyksiä tule, ei sieto ja säätelykään vahvistu. Millainen on sitten aikuisena pettymyksen ilmaisu?

Samanlainen kuin tälläkin hetkellä monella? Suututaan, syyllistetään muita, mökötetään ja käyttäydytään toksisesti.

Mieluumin katkaiaen käteni kuin menisin hoitaa jotain apinalaumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselta kieltäminen sanoen ei ja pysyen sanojensa takana kiukusta huolimatta tarjoaa lapselle mahdollisuuden kehittää pettymyksen sietoa ja tunnesäätelyä. Jos koskaan ei pettymyksiä tule, ei sieto ja säätelykään vahvistu. Millainen on sitten aikuisena pettymyksen ilmaisu?

Samanlainen kuin tälläkin hetkellä monella? Suututaan, syyllistetään muita, mökötetään ja käyttäydytään toksisesti.

Toksisuus sairastuttaa. Moni ei sitä ajattele. Suoraan puhuminen ei ole myöskään totuus aina, vaan silkkaa ilkeyttä. Itsensä korostamista paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mieluumin katkaiaen käteni kuin menisin hoitaa jotain apinalaumaa.

Sekin on käynyt mielessä viimeksi alkuviikosta. Siis, että satuttaisin itseäni tahallani jotta pääsisin edes joksikin aikaa pois töistäni.

.

Seuren sijaisena huokaan, että vielä yksi työpäivä edessä päiväkodissa, jossa on vakihenkilöstössä sellaisia myrkynkeittäjiä ja inhottavia aikuisia, ettei voi käsittää miten johtaja katsoo heidän touhujaan läpi sormien. Jos keikkaa olisi Helsingissä tarjolla entiseen malliin, niin siihen taloon en menisi. Helsinki/Koillinen.

Mä olen väsynyt. Meillä keksittiin viime elokuussa, että nyt aikuinen on mukana kaikissa lasten toimissa. Kun pienryhmä menee kotileikki, aikuinen leikkii mukana ja rikastuttaa leikkiä. Kun lapset piirtää niin aikuinen piirtää mukana. Ulkona ei enää vain olla vaan lasten kanssa leikitään sielläkin. Sisällä ei saa olla luppoaikaa, jos et leiki kotileikkejä, pelaat lasten kanssa lautapeliä, askartelee tai teen kehittäviä tehtäviä. Sit hoitajan pitää olla nukkarissa, vessassa ja eteisessä pukemassa. Pitää jakaa ruoka ja välipala. Pyyhkiä pöydät ja lakaista lattia. Ei hetken taukoa. Tuntuu ettei lapsilla ole hetkenkään rauhaa tehdä omia juttuja tai leikkiä omatoimisesti. 
Onko muilla tällaista? Niin ja jossain kohtaa pitäisi yrittää tyhjentää kuivauskaapit. Tuntuu että työ on yhtä suorittamista. 

Ammatin valintakysymys, on myös asenteellinen kysymys, jos valitsee alan, jossa suurin osa työpaikoista on julkisella, täytyy muistaa, että palkan maksaa joku muu, oikeissa töissä oleva  joten omasta mielestäni, jos tili tulee verorahoista, niin suu kiinni ja kumarrus ja kiitos jokaiselle  vanhemmalle, jonka tiedät palkkaasi maksavan. 

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Lapset kaivavat nenää, yskivät ja pärskivät päin. Nenäräät pyyhitään kosketuspintoihin tai hyvässä lykyssä työntekijän vaatteisiin.. Eli miten niin on paljon sairaspoissaoloja ja mistähän johtuisi? Hyvä vastustuskyky vaatii sitä tukevaa geenipohjaa. Ei ole vain elämäntavoista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Lapset kaivavat nenää, yskivät ja pärskivät päin. Nenäräät pyyhitään kosketuspintoihin tai hyvässä lykyssä työntekijän vaatteisiin.. Eli miten niin on paljon sairaspoissaoloja ja mistähän johtuisi? Hyvä vastustuskyky vaatii sitä tukevaa geenipohjaa. Ei ole vain elämäntavoista kiinni.

Olet lähellä lasta, joka vatsataudissa, flunssassa yms. Vaikea välttyä tartunnalta. 

Vierailija kirjoitti:

Tulee iso menoerä yhteiskunnalle siitä, kun yksi lapsi tai työntekijä on paikalla sairaana: nenä vuotavana ja limainen yskä yskien kaikkia päon ja kosketellen pintoja käsillää millä on suojanut suutaan yskiessä tai koskenut nenäänsä.

 

Ryhmässä 21 lasta ja 3 aikuista. Näistä tämä yksi tarttaa noin 15 lasta ja 2 aikuista. Sairauspoissaolot töistä kertaantuun vanhemmille ja työntekijöille. Ei siinä vielä, toimitaan yli ryhmärajojen ja ruokaa lapset ottavat itse ruokasalissa yhteiseltä linjastolta, jossa ruuan ottovälineisiin koskevat nämä nuhaiset ja yskivät tai vatsataudissa olevat. Näin saadaa tauti kiertämään muihinkin ryhmiin kyin vain tämän flunssaisen/vatsatautisen ja taas vanhempien ja työntekijöiden sairaspoissaolot monen kertaistuu. 

 

Kuinka paljon olisi säästynyt, jos tämä yksi olisi jäänyt kotiin sairastamaan tautinsa pois siihen asti, ettei enää tartuta muita?

Tämä! Pitäisi olla kielto tuoda sairasta lasta hoitoon ja henkilökunta myös sairastamassa kotona!

Perusflunssaa, influessaa, Noroa, tavisvatsapöpöä, kihomatoja, täitä, syyhyä, Adeno-virusta, streptokokkia, silmätulehdusta.

Siinä muutamaa antia oman ryhmäni tautitarjonnasta viimeisen 3kk ajalla.

Voin kertoa, että rahaa palaa, isosta palkasta, ihan hel ve tis ti noiden hoitoon ja poistamiseen vaikkei kaikkia pöpöjä saisikaan.

Ja tyonantaja ei tarjoa mitään kulutukea mihinkään, ei tartuntatauteihin, ei vaate tms varustuksiin. Sen sijaan saamme vuodesta toiseen minimityöterveyden ja ajat sinnekin kiven alla.

Tervetuloa vaka-alalle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksaisi sairastaa joka välissä, kun töistä saa koko ajan jonkin taudin... Päiväkodissa ei tervettä päivää nää. Omista elämäntavoista ei kyllä oo kiinni. Ulkoilen ja liikun ja syön monipuolisesti.

Lapset kaivavat nenää, yskivät ja pärskivät päin. Nenäräät pyyhitään kosketuspintoihin tai hyvässä lykyssä työntekijän vaatteisiin.. Eli miten niin on paljon sairaspoissaoloja ja mistähän johtuisi? Hyvä vastustuskyky vaatii sitä tukevaa geenipohjaa. Ei ole vain elämäntavoista kiinni.

Ja stressi pahentaa, ainakin itselläni huomaan, että kun kärsin selvästi strsessistä ja väsymyksestä, niin ihan jo sekin aiheuttaa sen että sairastuu ja tietenkin usein vielä vapaapäivinä (mikä ei muuten yhtään helpota sitä stressiä ja väsymystä, että arjet paiskii töitä ja vapaapäivät sitten sairastaa kun kuuluisi nauttia omasta elämästä).

Ja itselläni ainakin samainen stressi ja väsymys aiheuttaa sen, että on todella hankala pitää kiinni niistä terveistä elämäntavoista: Tuki- ja liikuntaelin vaivat vielä siihen päälle niin avot: Ei innosta liikkumaan kuin sen pakollisen, eikä edes voi ihan millä tahansa tavalla enää liikkua JA kun väsyttää ja stressaa, niin harvemmin siinä tulee mielihalu syödä porkkanaa ja salaattia, valitettavasti.

Itselläni sekin vaikuttaa, että töissä ei saa keskittyä kunnolla syömään sitä lounasta: Ei ole 20 minuutin lounastaukoa rauhassa, vaan 20 minuuttia aikaa syödä siellä lasten keskellä: Pomppia pöydästä, auttaa ruokailussa, komentaa ja opettaa tapoja ja rajoja ja yrittää suojella omaa lautasta pienten lasten sormilta ja ysköksiltä tai ympäriinsä roiskuvalta ruualta/juomalta. Oma ruoka ehtii usein kylmetä ja esim. salaattia ei ehdi edes pureskelemaan vaan menee roskiin kun pitää jo kiirehtiä seuraavaan asiaan eli lasten vessatukseen ja päikkäreille menemiseen (ja sitten seuraa se päivän huippuhetki kun ehkä pääsee 12 minuutin kahvitauolle).

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten tämän ajan lapset ja vanhemmat sietäisivät "kotioloista" päivähoitoa. Kotioloissa some ja viihdelaitteet sekä harrastukset tarjoavat virikkeitä kokoajan. Lapsella tulisi, meillä kaikilla tulisi olla ainakin joskus tylsää ja virikkeettömiä hetkiä. Ihminen tarvitsee palautumistakin.

Minusta kuuluisi mennä yleisen trendin mukaan: Jos kotonakin käytetään tabletteja lapsen rauhoittamiseen, niin kyllä sen pitäis olla varhaiskasvatuskessakin sallittua: Jokaiselle lapselle vaan tabletti kouraan, siihen he on jo kotonakin tottuneet. En ymmärrä miksi heitetään vastuu tästäkin sinne, missä on jo muutenkin kiire ja paljon enemmän lapsia/aikuinen kuin yleensä kotioloissa kenelläkään tänä päivänä on?

Sama ruokailun suhteen: Jos se kotioloissa on lähes kaikissa perheissä sellasta herkku mättö-ruokaa mitä lapsille syötetään, niin miksi se jälleen kerran, on varhaiskasvatuksen tehtävä, yrittää saada niitä mättöruokaan tottuneita lapsia syömään jotakin terveellistä? Ei kuuluisi olla mun mielestä.

Entä sitten päiväunet yms.? Jos lasta ei saada kotona nukkumaan päiväunia, niin miksi varhaiskasvatuksessa pitäisi saada? Tässäkin kohtaa vain tabletit kouraan ja lapsi pelaamaan zombina, niin pysyy ainakin paikallaan, eikä ole häiriöksi muille. Aikuiset voi käydä rauhassa tauolla ja suunnitteluajoilla, kun lapset joko nukkuu tai tuijottaa ruutua: Helppoa.

Ja tietenkin on vielä perheitä, joissa on rajat lapsille eikä ruutua käytetä jatkuvasti siihen että lapset olis vähemmän hankalia. Näkee vain aika paljon ihan töissäkin sitä, että lasta haetaan, niin viimeistään autossa on se tabletti kourassa ja voidaan jopa sanoittaa, että laitappas nyt ne vaatteet päälle ja älä kiukuttele niin saat katsoa cocomelonia heti kun poistutaan päiväkodin tiloista.

Mutta työpäivä on vain alle 8h, tervetuloa tekemään 20v 12h päivässä saldotunteina ylitöitä, joita saa ehkä pitää joskus, näin vientipuolella, josta maksetaan teidän palkat. Työaika tehdään töitä, ei siinä mitään taukoja pidetä, varsinkaan julkisella, kun muut maksavat palkan, työttömäksi vaan jos ei palkka  kiinnosta. Lapsellista valitusta, kun maassa on järkyttävä määrä työttömiä ja palkat ovat tuolla alalla tosi korkeat koulutukseen nähden, alle 6v koulutuksella, kun saa tuollaista palkkaa, niin pitää olla onnellinen.

Jättäydyin joulukuussa pois vaka-alalta (päiväkoti)

Ensimmäisen kerran moneen moneen vuoteen sain nauttia tammikuun ja nyt helmikuun... täysin TERVEENÄ!

Ei ole ollut viruksia, yskää, flunssaa, nuhakuumetta, vatsatautia, noroa, selkäkipua, päänsärkyä, ahdistusta kireiden työkavereiden draamariidoista, uuvuttavaa stressiå kohtuuttomasta vastuusta ja riittämättömyyden tunteesta työskennellessä  isoissa lapsiryhmissä -- Ei mitään näistä!  

Ha haa! Hi hii! Hu huu! Hii-ohoi!

Olen kyllä nauttinut elämästä. Nam.

Tulkoon vaan hyytävä talvi, järjetön sää -- ulkona pk:n pihalla jäätymässä mua ei enää nää.

Vaan eihän täällä liekit uhkaa. Täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan.

(Miljoonasade lyrics) 

Jaksaa jaksaa. Joustakaa, venykää, kuunnelkaa jatkuvia valituksia ja vaatimuksia. Ostakaa kaikki työvaatteet itse. Sairastelkaa tauteja .Koko ajan ja hankkikaa lääkkeet itse. Kuunnelkaa työkavereiden ilkeilyä. Juu

Vierailija kirjoitti:

Jaksaa jaksaa. Joustakaa, venykää, kuunnelkaa jatkuvia valituksia ja vaatimuksia. Ostakaa kaikki työvaatteet itse. Sairastelkaa tauteja .Koko ajan ja hankkikaa lääkkeet itse. Kuunnelkaa työkavereiden ilkeilyä. Juu

Ja sitten, kun niitä tauteja sieltä töistä imuroi (influenssa, Noro) niin sitten saa sen tuta töihin palattuaan täällä mainitsemattamani, että miten. Mutta mm syyllistämållä vaikka tietenkään "en minä syyllistä, mutta...) ja muillakin tavoin. Ja kollegat tottakai jauhaneet selän takana, varsinkin he jotka "eivät koskaan sairasta".