En avaa ovea ikinä,
jos kukaan ei ole ilmoittanut tulostaan. Olenko outo?
Kommentit (44)
Sen jälkeen kun on käyny paljon kaupustelijoita ovella niin en oo enää avannu. Kaikenmaailman varkaita ettimässä mihin vois palata myöhemmin.
En todellakaan aukase ovea jos en tiedä kuka siellä on. Muutaman kerran oven takaa löytyny ns. vääriä ihmisiä, jotka ovat saaneet aikaan liikaa pahaa jälkeä niin ne opetti.
Nykysin pörrää sit kaupustelijoita, jotai hemmetin ituhippejä ja uskiksia. Kiitti vaan, mut ei kiitti. Kun ei kiinnosta ni ei kiinnosta.
En minäkään. En myöskään jaksa uskoa, että kukaan hengenhädässä hakeutuisi juuri minun ovelleni ja mieluummin kuolisi rappuun kuin kokeilisi naapurin ovikelloa. Jos joku hulluna rämpyttäisi, niin kävisin kyllä vilkaisemassa ovisilmästä.
Muuten en kyllä edes ovisilmästä vilkaise. Onhan se epäkohteliasta jättää pimpotukset huomiotta, mutta jos en äänekkäästi avaa sitä narisevaa ja kolisevaa väliovea niin voin ainakin esittää, että olin poissa tai kiireinen.
Lapsuudessa ja nuoruudessa kyllä availin ovea, mutta kun sieltä paljastui kerta toisensa jälkeen jehovia, kaupustelijoita tai humalaisia naapurin setiä, niin kiinnostus moista touhua kohtaan alkoi horjua.
Avaan nykyään. Tosin ovisilmästä kurkkuaan aika usein ensin. Lapsikin saa avata, jos vanhemmat kotona. Jos ei, pitää postilaatikon kautta kysyä kuka siellä on ;) Lapsi siis 7 ja joskus yksin kotona jonkun aikaa.
Silloin, kun oli henkisesti vaikeaa omassa elämässäni ja asuin yksin, en hetkeen avannut. Koen ehkä siksi ne ihmiset, jotka eivät avaa, jotenkin ongelmaisina, pelkäävätkö ulosottomiestä, exää, puolison tai omaa rakastajaa, miehen AU-lasta vai ketä, tai ovatko muuten vain ahdistuneita eivätkä halua tavata ketään.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 00:12"]
Olen kotona yleensä niissä vanhimmissa pehmeissä rääsyissäni jotka eivät ole ilo silmälle. Hävettäisi mennä avaamaan sen näköisenä.
[/quote]
Plus sen lisäksi ovelle tullut tekisi oitis ls-ilmon väittäen ettei mamman elämänhallinta ole kunnossa.
Mä katon kuka on ensin ennen ku avaan. Ovi on yleensä päiväsaikaan auki joten tutut kävelee sisään.
Mä oon siis ainoo, jolla voi käydä näin?
Naapurin ekaluokkalaisen tulee kotiin eikä oo avaimia. Isossa taloyhtiössä soittaa ovikelloja. Pääsee meille. Ja yhdessä soitetaan mun puhelimesta (kun se puhelinkin oli jäänyt) vanhemmille ja saadaan mummi heille. Sama käynyt aikuiselle naapurille (ei sama perhe ;)), kävelylenkille lähdetty ilman puhelinta ja avaimia. Soitettiin mun puhelimella huoltoyhtiöön.
Yöllä soi ovikello. Ystävättären laukku on baarireissulla jäänyt jonnekin, ei avaimia tai puhelinta (löytyy myöhemmin), lompakko sentään kädessä (kun oli ainoo mitä ei jäänyt narikkaan). Pääsi yöksi ja aamulla selvitettiin laukun kohtalo. No tätä ei tietysti ainakaan käy va-mammoille tai heidän täydellisille ystävilleen, jo ehä noi ekankin kohdan avainunohdukset on täysin poikkeuksellisia. Pahoittelen, että nämä yksittäistapauksesta nostetaan täällä esille ;)
Tavanomaisempaa: Edellämainittujen lisäksi lapsen kaverit voi hakea ulos ilman ennakkosoittoa tai naapuritkin joskus kysyä jotain sokeria tms. Jne.
Terveisiä Helsingistä
Itteäni ärsyttää ovipuhelinta soittelevat mainosten jakajat, en avaa.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:20"]Kyllä mä vielä päivällä ja iltapäivällä avaan, mutta illalla/yöllä sitten en. Ellen nyt tiedä, että on joku tulossa. Tunti sitten vähän säikähdin, kun ovikello soi. Olen yksin kotona ja en odottanut ketään. Raotin ovea varovaisesti ja onneksi ihan tuttu henkilö siellä oli. Kävi jo mielessä poliisit sun muut, kun poika ei ole ollut kotona yötä, niin tuli mieleen onko sattunut jotain.
[/quote]
Klo 16.20 on siis jo ilta ja aivan liian myöhäinen ajankohta vierailulle? O.o
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 02:13"]Avaan nykyään. Tosin ovisilmästä kurkkuaan aika usein ensin. Lapsikin saa avata, jos vanhemmat kotona. Jos ei, pitää postilaatikon kautta kysyä kuka siellä on ;) Lapsi siis 7 ja joskus yksin kotona jonkun aikaa.
Silloin, kun oli henkisesti vaikeaa omassa elämässäni ja asuin yksin, en hetkeen avannut. Koen ehkä siksi ne ihmiset, jotka eivät avaa, jotenkin ongelmaisina, pelkäävätkö ulosottomiestä, exää, puolison tai omaa rakastajaa, miehen AU-lasta vai ketä, tai ovatko muuten vain ahdistuneita eivätkä halua tavata ketään.
[/quote]
Se, että sä oot ollu henkisesti romuna joskus EI tarkota, että muutkin olis jos ei ovea aukase joka kerta. Sinähän nyt voit pelätä vaikka sitä eakastajaasi tms, mut annan vinkin: ÄLÄ YLEISTÄ!! Kaikkien elämä kun ei ole pakoa rakastajista tai jostai äpäristä tms, joillakin on ihan oikeasti oven takana ollu jotain sen verran vaarallista, et sulla vois tulla lusikallinen tai pariki pöksyyn.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 02:36"][quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:20"]Kyllä mä vielä päivällä ja iltapäivällä avaan, mutta illalla/yöllä sitten en. Ellen nyt tiedä, että on joku tulossa. Tunti sitten vähän säikähdin, kun ovikello soi. Olen yksin kotona ja en odottanut ketään. Raotin ovea varovaisesti ja onneksi ihan tuttu henkilö siellä oli. Kävi jo mielessä poliisit sun muut, kun poika ei ole ollut kotona yötä, niin tuli mieleen onko sattunut jotain.
[/quote]
Klo 16.20 on siis jo ilta ja aivan liian myöhäinen ajankohta vierailulle? O.o
[/quote]
Ei vaan se pelkäsi että sen pojalle on sattunut jotain. Toisaalta missä sen lapsi juoksee yötä myöten..?
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 00:15"]Sen jälkeen kun on käyny paljon kaupustelijoita ovella niin en oo enää avannu. Kaikenmaailman varkaita ettimässä mihin vois palata myöhemmin.
[/quote]
Joskus avaan, joskus en. Yksinelävänä naisihmisenä se pelko vaan joskus saa ylivallan. Ei ole mitään koskaan tapahtunut jonka vuoksi pelkäisin, paitsi nuorempana samassa talossa missä asuin tapettiin ihminen ja joku sai kirveestä päähän ja pää veressä odotti pihalla lanssia. Ehjä nämä jääneet takaraivoon kummittelemaan...?
Oman turvallisuuteni takia en yleensä avaa jos ei o sovittu kyläilyä. Oon yrittänyt katsoa kuka siellä on ja kerran oli joku ihan outo mies niin en avannut. Ovikelloa on nyt ja aiemminkin soiteltu outoihin aikoihin joskus yhdentoista aikaan illalla ja kuka silloinkin olisi tulossa niin en todellakaan avaa ovea siellä on kuitenkin joku ahdistelija
En avaa minäkään, kuljen ikkunasta.
Ainakin parveekkeen ovea kannattaa välillä avata, jotta asunnon voi tehokkaasti tuulettaa esimerkiksi ruuanlaiton jälkeen.
Luottaako joku niin paljon ihmisiin että hänen taloonsa voi tulla kuin torppaan?
No, suomalainen onkin niin luottavainen ja sinisilmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon siis ainoo, jolla voi käydä näin?
Naapurin ekaluokkalaisen tulee kotiin eikä oo avaimia. Isossa taloyhtiössä soittaa ovikelloja. Pääsee meille. Ja yhdessä soitetaan mun puhelimesta (kun se puhelinkin oli jäänyt) vanhemmille ja saadaan mummi heille. Sama käynyt aikuiselle naapurille (ei sama perhe ;)), kävelylenkille lähdetty ilman puhelinta ja avaimia. Soitettiin mun puhelimella huoltoyhtiöön.
Yöllä soi ovikello. Ystävättären laukku on baarireissulla jäänyt jonnekin, ei avaimia tai puhelinta (löytyy myöhemmin), lompakko sentään kädessä (kun oli ainoo mitä ei jäänyt narikkaan). Pääsi yöksi ja aamulla selvitettiin laukun kohtalo. No tätä ei tietysti ainakaan käy va-mammoille tai heidän täydellisille ystävilleen, jo ehä noi ekankin kohdan avainunohdukset on täysin poikkeuksellisia. Pahoittelen, että nämä yksittäistapauksesta nostetaan täällä esille ;)
Tavanomaisempaa: Edellämainittujen lisäksi lapsen kaverit voi hakea ulos ilman ennakkosoittoa tai naapuritkin joskus kysyä jotain sokeria tms. Jne.
Terveisiä Helsingistä
Tämä asia on ratkaistu niin, että ulko-ovella on jo summeri - johon ei tarvitse vastata, ellei ole ketään odottamassa kylään. Summeri ei toimi klo 21 - 7 välisenä aikana.
Ekaluokkalainen voi istua rappusilla vanhempiaan odottamassa. Känninen kaveri voi mennä hotelliin, lomsahan sillä oli. Naapureita en tunne, en myöskään heidän lapsiaan. Sokeria ei tulisi mieleenkään lähteä lainaamaan naapurista. Tämä myös Helsingissä.
Olen kotona yleensä niissä vanhimmissa pehmeissä rääsyissäni jotka eivät ole ilo silmälle. Hävettäisi mennä avaamaan sen näköisenä.