Lue keskustelun säännöt.
Englanti tekee elämästäni painajaisen
05.12.2014 |
Minulla on outo pakkomielle; englannin kieli.
Ehkä pakkomielle on hieman liian voimakas sana, mutta tuo kieli vaikuttaa minuun niin paljon. En siis ole koskaan osannut sitä kunnolla. Siitä saakka kun ala-asteessa aloitin opiskelun, se on piinannut ja vaivannut mieltä, koska en vain osaa ja ymmärrä sitä.
Lukion jouduin keskeyttämään englannin takia, vaikka muuten menikin ihan hyvin.
Nyt olen tullut englanninkieliseen maahan ja kohta vuoden täällä asunut. Olen käynyt vähän aikaa kielikurssia ja nyt olen töissä. Kuitenkin tunnen itseni niin tyhmäksi ja mitättömäksi, kun en vaaan osaa. Osaan toki nykyään yksinkertaisen kielen, mutta vähänkin haastavempi (esim. päivittäisen uutiset) aihe menee yli hilseen.
Stressaan, kun ihmiset (suomalaiset) ihmettelevät miten joku ei voi osata englantia. KUN EN VAAN OSAA! helppo sellaisen sanoa, jolle kielet ovat kuin vettä vaan. Tuntuu, että en saa tästä asiasta rauhaa ja tekisi mieli vain kitkutella englanninkielisissä maissa niin pitkään, että kieli jotenkin avautuisi. Menisi siihen sitten 2 tai kymmenen vuotta, mutta olisi rankaisuna itselle, kun olen niin tyhmä... :( Tuntuu, että maailmassa ei toista ole, jolle tämä kieli ei olisi niin vaikeaa ja kaikki muut se oppivat. Olen äreä ja suorastaan kateellinen muille latinalaisia ja germaanisia kieliä puhuville kuinka helppoa heille englannin oppiminen on. Ja toisaalta englanninkielisille maailma on niin helppo. Heille ovet ovat auki minne vain ja vaikka Suomessa voivat opiskella omalla kielellä.
Aargh, nyt alkoi ketuttamaan koko kieli taas kerran!
Kommentit (46)
En itsekään kunnolla osaa :D Yläasteella enkku 7, amiskassa 1-3 asteikolla aina 3. Amiskassa arvostettiin sitä, että joku oikeasti yritti. Ja minä yritin ja pänttäsin sanat ulkoa kokeisiin. Lauseita en osaa kunnolla muodostaa ja vaikeinta on se lausuminen. Välttelen englannin puhumista ja sitten kun "joudun" sitä puhumaan, tilanne on ihan hirveä. Punastelen ja hoen että "öö" ja vaikka mitä. Ymmärrän kieltä ihan hyvin, mutta etenkin tuo lausuminen tuottaa suuria vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, viestiäsi lukiessani hakematta tuli mieleeni, että sinulla on jossakin "lukko", joka estää sinua oppimasta. Se voi olla pelkkä asennevamma, mutta myös jokin oppimisvaikeus. Olitko joskus alakoulussa pois koulusta, kun englannissa opetyeltiin jotakin tärkeää uutta asiaa. Kun palasit kouluun ja huomasit, ettet osaa asiaa, aloit jotenkin alitajuisesti hylkiä koko kieltä. Sinulla on saattanut olla myös opiskelumetodeissa parantamisen varaan. Keskittymiskykysi on ehkä ollut huono. Ja kun asenne valmiiksi oli se, että ei kuitenkaan opi, niin tulos oli sitten sen mukainen. Puhu vain sitkeästi englantia ja kuuntele tarkasti, mitä toiset puhuvat, niin pakkohan siitä on vähitellen jotakin ryysyihin tarttua. Älä kuitenkaan jämähdä rallienglantiin! Muuten: miehen matkassako sinne uuteen maahan muutit? Onko mies suomalainen vai ulkomaalainen? Millä kielellä kommunikoitte?
Itselläni ongelma vain englannin kielen kanssa. Luulin olevani kielellisesti lahjakas, koska suomi ei ole äidinkieleni, mutta opin sen jo parissa vuodessa varsin hyvin, ja nykyisin ei kukaan enää huomaa puheestani etten ole syntyperäinen suomalainen. Mutta englanti, se ei vaan suju, ei millään. Osaan kirjoittaa ja lukea sitä varsin hyvinkin, kuultua ymmärrän huonommin, mutta sentään jotenkuten. Yritys itse puhua johtaa kuitenkin "kielen solmuun" menemiseen ja änkytykseen. En vaan jotenkin pysty lausumaan englannin kieltä, mikä on noloa koska lähes päivittäin töissäni täytyy sitä yrittää puhua. Olen usein ihmetellyt, miksi ehkä maailman vaikeimmin äännettävästä kielestä on pitänyt tulla maailmankieli.
18: Englanti maailman vaikeimmin äännettävä kieli? Salli mun nauraa.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:29"]
18: Englanti maailman vaikeimmin äännettävä kieli? Salli mun nauraa.
[/quote]
Minusta se on ainakin hyvin vaikea, maailman vaikein ehkä vähän liioittelua koska en edes tunne kaikkia maailman kieliä ;)
Jokaisen sanan ääntämys täytyy käytännössä opetella ulkoa erikseen, koska samat kirjaimet voidaan ääntää eri tavalla eri sanoissa ja yhteyksissä. Näihin ei ole edes kattavia sääntöjä olemassa. Suomea on helppo oppia ääntämään koska kun tiedät miten yksittäiset kirjaimet äännetään, voit tuottaa oikein äännettyjä sanoja vain ääntämällä perusäänteitä peräkkäin, aina samalla tavalla riippumatta sanasta.
Toinen haastava, mikä itselleni on erityisen haastava, on englannin intonaatio. Siinäkään ei ole sellaista säännöllisyyttä kuin monissa muissa kielissä. Käytännössä taas täytyy opetella mihin mystiseen kohtaan sanaa paino tällä kertaa tulee, ja vaikka sen osaakin, minun on ainakin hyvin vaikea saada tuotettua sujuvasti puhetta kielestä, jossa sanojen sisällä intonaatio on niin epäsäännöllinen. Jotenkin kielestä tuntuu puuttuvan sellainen selkeä luontainen rytmi joka tulisi aika luonnostaan. Suomen kieli, jota vaikeaksi sanotaan, on tässäkin taas helppo: sanan paino on ensimmäisellä tavulla ja sillä selvä.
Esim. espanja olisi minusta ollut paljon helpommin useimmille opittava maailmankieli kuin englanti, ainakin ääntämyksen puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:29"]
18: Englanti maailman vaikeimmin äännettävä kieli? Salli mun nauraa.
[/quote]
Onhan se aika vaikeaa ääntää, jos tosiaan ääntää kunnolla. Et taida olla oikein kärryillä tästä asiasta. Minä ainakin joudun tarkistelemaan esim. miten kussakin sanassa th äännetään, samoin millainen s pitäisi saada aikaan ja sitten nuo tavallisesta paikasta hieman eri paikassa suussa ääntyvät o:t ja a:t jne.
Unohda kielioppi ja oikeinkirjoitus.
Kuuntele musiikkia, lue naistenlehtiä, katso elokuvia. Opi kuin lapsi, luonnonmenetelmällä. Höpötä itseksesi, lue kaikkien pakettiwn kylkitekstit, katukyltit, mainostekstit.
Niin sitä oppii, ei pänttäämällä jotain typerää oppikirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kun lukee sun tekstejä, tulee mieleen, että sulla voisi olla olla jonkinlainen lukihäiriö tms. Kirjoitat hieman erikoisella tavalla. En tarkoita pahalla :) Mutta tämä voisi selittää ongelmasi englanninkielen kanssa. Et vaikuta hahmottavan suomen kielioppiakaan (esim. lauseen rakenne) kunnolla, joten on ymmärrettävää, että toinen kieli on vielä moninverroin vaikeampi hahmottaa.
Lukihäiriö pilaa ihmisen elämän. Olen sitä mieltä ja itselläni on se sekä koko meidän suvussa erittäin vahvana. Moni ei ymmärrä kuinka paljon siitä joutuu kärsimään. Englannin kielen oppiminen on täysin toivotonta. En kehtaa sanoa kuinka monta vuotta olen opiskellut ja yrittänyt ja taas opiskellut ja yrittänyt. Ei vaan mene pääkoppaan. Välillä epäilen, että onko mulla pikkuaivoja ollenkaan. Asiatekstiä tietenkin ymmärrän kun osaan sanat ulkoa, lähes koko sanakirjan, mutta puhetta en ollenkaan, en edes yksinkertaista. Tottakai se harmittaa kun tajuaa, mitä on menettänyt elämässään - loistavat mahdollisuudet luulisin. Näillä eväillä ilman kielitaitoa sitä on joutunut työskentelemään sellasella alalla mikä oksettaa.
Ne, joilla ei ole lukihäiriötä ovat onnekkaita ihmisiä. Eivät itse ehkä tajuakkaan. En ole kateellinen, olen ilonen puolestanne, mutta omalla kohdallani ajattelen, että se on täysin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista.
Sitä myös ihmettelen, miten olen edes suomen kieltä oppinut. Luulen, että suomen kieli on huomattavasti helpompi kun esim. englanti, koska se on melko uusi kieli ja tosi selkee, oikoluettu kirjallisuus, paljon vokaaleita, vähän jäykkien suupielien liikettä ym. Englantia puhuu valtava määrä ihmisistä maapallolla ja esim. sillon kun ei ole ollut luku- ja kirjoitustaitoa kaikilla ihmisillä eikä paljon kirjojakaan, voi vaan kuvitella kuinka sitä kieltä on sotkettu ja väärin ymmärretty sanoja, joista on sitten tullut eri merkityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuvailit englanninvaikeuksiasi aivan kuin olisit minä. En vain opi sitä. Olen yliopistossa käynyt jopa tällaisia kursseja, joilla pyritään voittamaan tunnelukot kielen käyttämisen suhteen. En vain oppinut englantia, vaikka tunnelukot ehkä poistuivatkin, mikäli niitä olikaan. Pahinta on, jos joku puhuu, silloin en ymmärrä lainkaan. Pystyn itse kirjoittamaan ja lukemaan jonkun verran. Voin myös puhua, mutta ilmeisesti ääntämykseni vuoksi vastapuoli ei usein ymmärrä, mitä haluan sanoa. Ilmaisuni lisäksi on köyhää, koska sanavarastooni ei ole kovin laaja ahkerasta sanojen tankkaamisesta huolimatta. Todella kiusallinen ongelma, kun jonkinlainen englannintaito on oletus Suomenkin työelämässä.
Olethan sinä edistynyt ja edistyt koko ajan, kun päättäväisesti vain päätät edistyä. Sulla on erinomaiset mahdollisuudet etenkin nyt, kun olet siellä paikan päällä ja "altistut" englannille koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 19:09"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:29"]
18: Englanti maailman vaikeimmin äännettävä kieli? Salli mun nauraa.
[/quote]
Minusta se on ainakin hyvin vaikea, maailman vaikein ehkä vähän liioittelua koska en edes tunne kaikkia maailman kieliä ;)
Jokaisen sanan ääntämys täytyy käytännössä opetella ulkoa erikseen, koska samat kirjaimet voidaan ääntää eri tavalla eri sanoissa ja yhteyksissä. Näihin ei ole edes kattavia sääntöjä olemassa. Suomea on helppo oppia ääntämään koska kun tiedät miten yksittäiset kirjaimet äännetään, voit tuottaa oikein äännettyjä sanoja vain ääntämällä perusäänteitä peräkkäin, aina samalla tavalla riippumatta sanasta.
Toinen haastava, mikä itselleni on erityisen haastava, on englannin intonaatio. Siinäkään ei ole sellaista säännöllisyyttä kuin monissa muissa kielissä. Käytännössä taas täytyy opetella mihin mystiseen kohtaan sanaa paino tällä kertaa tulee, ja vaikka sen osaakin, minun on ainakin hyvin vaikea saada tuotettua sujuvasti puhetta kielestä, jossa sanojen sisällä intonaatio on niin epäsäännöllinen. Jotenkin kielestä tuntuu puuttuvan sellainen selkeä luontainen rytmi joka tulisi aika luonnostaan. Suomen kieli, jota vaikeaksi sanotaan, on tässäkin taas helppo: sanan paino on ensimmäisellä tavulla ja sillä selvä.
Esim. espanja olisi minusta ollut paljon helpommin useimmille opittava maailmankieli kuin englanti, ainakin ääntämyksen puolesta.
[/quote] Jospa unohtaisit ne kirjaimet ja kirjoittamiset nyt vahaksi aikaa ja alkaisit opetella kielta niinkuin lapset, kuulemalla ja toistamalla. Eihan lapsillakaan ole pitkaan aikaan mitaan hajua milta sanat nayttavat kirjoitettuna mutta osaavat matkia puhuttua sanaa. Rentoudu, kylla se siita! Sekin auttaa kun muistat valilla hengittaa ;).
[/quote]
Joudun joka päivä puhumaan töissä englantia joten harjoitusta on kyllä riittänyt viimeiset 10 vuotta. Ei auta. Olen kyllä tosiaan hyvä kirjoittamaan englantia, ja aina yhteistyökumppanit töissä ihmetteleekin kun minut ensi kertaa livenä tapaa, että oho, sähköpostiviestit oli suunnilleen täydellistä englantia, mutta sitten tositilanteessa tulee luokkaa "tö pöt".
Viimeksi torstaina nauratin porukkaa yrittämällä ääntää sanaa "development", eikä siitä mitään tahtonut tulla. Diveloupement, eiku, diii-veeloupment, eiku, de-velopement, eiku, ääh, "enivei, ai houp juu ool andöstud" :D
Tuska pois nyt, ja hätä ja kiukku. Minä tiedän, miten opit:
- mikä on lempparijuttusi? Siis mistä asiasta tykkäät tosi paljon? Se voi olla muoti, ruoka, elokuva, telkkarisarja tai joku näyttelijä
- etsi keskusteluja netistä tästä kohteesta ja lue niitä
- etsi juttuja ja artikkeleita ja lue niitä
Tällä tavalla opit kun käytät kieltä johonkin asiaan, josta todella tykkäät ja joka on sulle hömppää ja viihdettä. Älä mitään päivän politiikkaa tai tylsää asiaa yritä, vaan jotain mikä on sun mielestä mahtavaa.
Ja hei, mä osaan englantia todella hyvin. Silti vastaan tulee mm. kirjallisuudessa sanoja, joita en ole ennen tiennyt. Joskus kuulen biisien sanat ihan päin mäntyä. Esim. Major Lazerin hittibiisi Lean on:
Blow a kiss, fire a gun
We need someone to lean on
Blow a kiss, fire a gun
All we need is somebody to lean on
Kuuntelin sujuvasti tämän näin: Word is, firegun. Luettuani lyriikat netistä sain kuin sainkin tuosta tuon blow a kiss, fire a gunin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile harjoittaa korvaa englannin kielisillä radio ohjelmilla.
Entä osaatko purukumimpngerruksen sijasta jotain sivistyskieltä?
Puhun ranskaa ja arabiaa...mutta niillä ei yläasteella saa minkäänlaista uskottavuutta.
Becouse you worthit.
Minä en edes ymmärrä mitä tuo teksti shamppoopullossa tarkoittaa. Man energizing shower gel tai jotain?
Sama nämä mainoksien loppusloganit. "Osta pärnäsen makkaraa se on hyvää. Pärnänen. Taste and good" ???
Minäkin muutin englanninkieliseen maahan, ja sain tajuta miten huono kielitaitoni oli.. Ei se todellakaan "tarttunut" vaikka uin siinä monta kuukautta. Olin nuori ja eräs kaveri pahoitti (hän englanninkielinen) mieleni tosi pahasti apinoimalla huonoa kieltäni. Sen jälkeen tein seuraavaa:
Hankin vanhanaikaisen vihkon. Luin paljon hömppäuutisten kommentteja, katsoin hömppäsarjoja ja luin nykyaikaista hömppäkirjallisuutta. Koska sillä tavalla saa käsityksen PUHUTUSTA kielestä. Ja aina, kun kuulin jotain, joka miellytti omaa korvaani, fraasi tai sana, niin kirjoitin sen vihkoon. Niinkin yksinkertaisia asioita, kun vaikka tarjoilija kysyy että haluatko jotain lisää niin "I'm fine thanks". Koska suomeksi vastaisi ehkä jotain tyyliin "no thanks" "no i don't", josta tuo viimeinen kuulostaa jo tosi tönköltä.
Sitten aloin rohkeasti käyttämään fraasi, ja sanavalikoimaani, ja aivot muokkautui jotenkin kuuntelemaan, että miten ihmiset puhuu eikä sitä, että miten joku asia on oikein sanoa kieliopillisesti jne. Suosittelen tätä fraasimetodia, musta tuli sujuva kielenkäyttäjä, ja opettelin ruotsinkin myöhemmin vaan lukemalla ja telkkarilla, kun tajusin että en ole huono kielissä, en vaan voi ajatella pätkääkään kielioppia, vaan mun pitää opetella korvakuulolta, ei kirjoista
Ai sekö on tärkeintä, että saa muut kadehtimaan jotain ominaisuuttaan, kyllä on kovat arvot kehissä.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 13:54"]Voisitko kertoa vähän lisää? Siis et osaa esitellä itseäsi tai ostaa mitään englanniksi, vai et osaa täydellisesti ja se vituttaa sinua?
[/quote]
Ei ole todettu oppimisvaikeutta enkä ole kaynyt testeissa mutta valilla mietin onkohan joku lieva kun suomen kielioppikin oli aikoinaan varsinaista tervan juontia.
Miten sen nyt selostaisi millainen minun kielitaitoni on? No jos katson vaikka sarjoja enkun tekstityksilla ymmarran melko hyvin. Jos taas uutisia, paljon huonommin. Ilman teksteja en paljoakaan. Siis enkun tekstit.
Osaan keskustella jotenkin tyojutuista, kun olen toissa. Tyo aika yksinkertaista onneksi.
jos joki kysyy kadulla neuvoa, minne pitaa menna, en osaa oikein selostaa. tallaisia yksinkertaisia asioita.
ongelma on etta ymmarran paremmin vaikka kuin vuosi sitten mutta en vain osaa itse sanoa asioita ja puhua!! esim. valilla tyokaveri saattaa selostaa jonkun asian, pyytaa toista aan mutta en vaan osaa. tyo ei tosiaan ole mitaan korkeayasoista jos joku sita ihmettelee, kuinka olen saanut toita.
haluaisin vaan osata puhua erilaisisya aiheista; politiikasta, uutisista, historiasta, elokuvista, mista vain englanniksi. Lisaksi Monesti olen niin artynyt ja vasynyt edes yrittamaan puhua englantia etta olen vain hiljaa.
Stressaa tosiaan, kun kaikki jankuttaa "kylla se pakosti tarttuu, kun kuulet, katsot elokuvia, keskustelen, kolmen kuukauden jalkeen" no kun ei tartu... ikaakin tulee kohta kolmekymmenta etta eikohan minulta ole jo parhaimmat mahdollisuudet menneet jo ohitse.
perusongelma on jo se, etta en voi edes kasittaa miten joku voi oppia jonkun vietaan kielen lahes aidinkielen tasoisesti. minulta puuttuu kaikki nyanssit, hienoudet, prepositiot, sanasto.