Lue keskustelun säännöt.
Englanti tekee elämästäni painajaisen
05.12.2014 |
Minulla on outo pakkomielle; englannin kieli.
Ehkä pakkomielle on hieman liian voimakas sana, mutta tuo kieli vaikuttaa minuun niin paljon. En siis ole koskaan osannut sitä kunnolla. Siitä saakka kun ala-asteessa aloitin opiskelun, se on piinannut ja vaivannut mieltä, koska en vain osaa ja ymmärrä sitä.
Lukion jouduin keskeyttämään englannin takia, vaikka muuten menikin ihan hyvin.
Nyt olen tullut englanninkieliseen maahan ja kohta vuoden täällä asunut. Olen käynyt vähän aikaa kielikurssia ja nyt olen töissä. Kuitenkin tunnen itseni niin tyhmäksi ja mitättömäksi, kun en vaaan osaa. Osaan toki nykyään yksinkertaisen kielen, mutta vähänkin haastavempi (esim. päivittäisen uutiset) aihe menee yli hilseen.
Stressaan, kun ihmiset (suomalaiset) ihmettelevät miten joku ei voi osata englantia. KUN EN VAAN OSAA! helppo sellaisen sanoa, jolle kielet ovat kuin vettä vaan. Tuntuu, että en saa tästä asiasta rauhaa ja tekisi mieli vain kitkutella englanninkielisissä maissa niin pitkään, että kieli jotenkin avautuisi. Menisi siihen sitten 2 tai kymmenen vuotta, mutta olisi rankaisuna itselle, kun olen niin tyhmä... :( Tuntuu, että maailmassa ei toista ole, jolle tämä kieli ei olisi niin vaikeaa ja kaikki muut se oppivat. Olen äreä ja suorastaan kateellinen muille latinalaisia ja germaanisia kieliä puhuville kuinka helppoa heille englannin oppiminen on. Ja toisaalta englanninkielisille maailma on niin helppo. Heille ovet ovat auki minne vain ja vaikka Suomessa voivat opiskella omalla kielellä.
Aargh, nyt alkoi ketuttamaan koko kieli taas kerran!
Kommentit (46)
Aika pönttö saa olla jos tässä maailmassa ei tv:stä tai netflixistä tai youtubesta englantia opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 15:29"]
18: Englanti maailman vaikeimmin äännettävä kieli? Salli mun nauraa.
[/quote]
Minusta se on ainakin hyvin vaikea, maailman vaikein ehkä vähän liioittelua koska en edes tunne kaikkia maailman kieliä ;)
Jokaisen sanan ääntämys täytyy käytännössä opetella ulkoa erikseen, koska samat kirjaimet voidaan ääntää eri tavalla eri sanoissa ja yhteyksissä. Näihin ei ole edes kattavia sääntöjä olemassa. Suomea on helppo oppia ääntämään koska kun tiedät miten yksittäiset kirjaimet äännetään, voit tuottaa oikein äännettyjä sanoja vain ääntämällä perusäänteitä peräkkäin, aina samalla tavalla riippumatta sanasta.
Toinen haastava, mikä itselleni on erityisen haastava, on englannin intonaatio. Siinäkään ei ole sellaista säännöllisyyttä kuin monissa muissa kielissä. Käytännössä taas täytyy opetella mihin mystiseen kohtaan sanaa paino tällä kertaa tulee, ja vaikka sen osaakin, minun on ainakin hyvin vaikea saada tuotettua sujuvasti puhetta kielestä, jossa sanojen sisällä intonaatio on niin epäsäännöllinen. Jotenkin kielestä tuntuu puuttuvan sellainen selkeä luontainen rytmi joka tulisi aika luonnostaan. Suomen kieli, jota vaikeaksi sanotaan, on tässäkin taas helppo: sanan paino on ensimmäisellä tavulla ja sillä selvä.
Esim. espanja olisi minusta ollut paljon helpommin useimmille opittava maailmankieli kuin englanti, ainakin ääntämyksen puolesta.
[/quote] Jospa unohtaisit ne kirjaimet ja kirjoittamiset nyt vahaksi aikaa ja alkaisit opetella kielta niinkuin lapset, kuulemalla ja toistamalla. Eihan lapsillakaan ole pitkaan aikaan mitaan hajua milta sanat nayttavat kirjoitettuna mutta osaavat matkia puhuttua sanaa. Rentoudu, kylla se siita! Sekin auttaa kun muistat valilla hengittaa ;).
Mä oon myös surkee enkussa ja sit myös ruotsissa, fysiikassa ja kemiassa. Ei mua haittaa se että oon fysiikan ja kemiaa huono mut ne kielet vaivaa mieltä koko ajan. Oon siis äidinkieles hyvä väli kausi tokaris oli 9:) mut välil seki tuottaa hankaluuksia, pään vaivaa siinä tuottaa yhdyssanat. Haluisin aikuisena olla joku esim näistä: rikospoliisi, kirjailija, kampaaja, tuomari, asianajaja tai hammaslääkäri. Ongelma on vaa et varmaa jokaisessa tarvii nykyään ruotsia ja enkkua. Ja sit ku viel kaiken lisäks eks ruotsistaki tullu lukiossa sellai et se on pakko kirjottaa :/ ja osa noist ammateista on sellasii et pitää mennä lukion kautta:/ mut no on mul aikaa oppii oon vast 7lk mut äitii vaa paasaa siit et ei voi olla nii tyhmä että saa 5 sit sain enkun kokeesta 5:/
Itsellä vähän sama juttu ja sain lukion käytyä loppuun vaan niin, että englannista tuli improbatur ( eli 4) ja sain sen kompensaatiolla hyväksytyksi. Muista aineista tuli niin paljon pisteistä ja ne auttoivat. Opiskelemaan pääsy onkin sitten ollut vaikeaa ja todistus parin aineen osalta liian heikko ( enkku mukaanlukien) että se on tavallaan arvoton ja vain pääsykoe voi pelastaa. Itse olen vasta nyt lukion jälkeen, kun olen itse lukenut kirjoja ja katsonut tv-ohjelmia oppinut jotenkin paremmaksi kyseisessä kielessä. Ehkä se on auttanut, kun on voinut rennosti opiskella ja siinä samalla huomaamatta taito parantunut. Muuten en silti koe pärjääväni hyvin ja se englannin lisääntyminen opiskelujenkin yhteidessä ahdistaa jos sinne opiskelemaan edes ikinä pääsen. Monesti olisin tahtonut hakea ulkomailla opiskelemaan, kun jotkut tututkin ovat sinne päässeet ja ajattelen, että jos en koskaan pääse tänne Suomeen. Samalla tiedän, etten selviäsi kielitaidollani. Samalla naurattaa kun mietin eräänkin tutun opiskelelua Venäjän yliopistossa ja hän ei osaa enkkua yhtään sen paremmin kuin minäkään ja on jo sieltä valmistunut ja jatkaa opintojaan. Joissakin maissa ne vaatimukset ovat vähän alhaisempia kuin täällä. Ranskassa vähän sama juttu ja paikallisten enkun taito aika huono monesti.
Ei todellakaan englanti ole maailman vaikeimmin äännettävä kieli. Kokeilepa opetella venäjää tai jotain muuta slaavilaista kieltä kohtaat vaikeuksia ääntämisessä mitä et tiennyt olevan olemassakaan.
Erityisesti englannin englanti on vaikeaa. Amerikkalainen smalltalk ja sanasto on ehkä helpompi oppia kuin englannin englanti. Itse olen asunut englannissa 1/2 vuotta ja silti sen jälkeenkin puhuin todella huonoa ns. smalltalkenglantia. Tajusin kuitenkin myöhemmin saamastani palautteesta, että yritin oikeastaan puhua ns. parempaa englantia, hienoja lauserakenteita ja vaikeita ilmaisuja. Nyt olen yrittänyt lukea lehtiä, kuten Daily mail, mistä oppii sellaista puhe-englantia erityisesti kommenteista. Jos vain luet sinnikkäästi englanninkielisiä aikakausilehtiä, katsot englanninkielistä tv:tä ja samalla hieman opiskelet englantia, voi käydä niin, että yhtäkkiä alatkin ymmärtää todella vaikeaakin tekstiä - näin kävi minulle. Edelleenkään en osaa kunnolla smalltalkia, mutta sitäkin sentään paremmin kuin ennen. Kuuntele intialaisten tai ranskalaisten englantia, se on kauheaa, mutta silti ymmärrettävää.