Estääkö kamppailulaji kiusaamisen tulevaisuudessa?

Mikään ei estä kiusaamista puolin tai toisin mutta ainakin kaikki mun tuntemat kamppailulajiharrastajat (kick boxing, thai boxing, paini, nyrkkeily, judo  - joo tunnen monia hörhöjä :) ) on ihania, lempeitä ystävällisimpiä tyyppejä ikinä. Muutama kisaa, pari valmentaa ja pari on viikkoharrastajia.  Niitä ei kiusata eikä ne kiusaa! Sen perusteella voisin suositella. Liittynee lajien filosofiaan, ei siellä lyödä vihastuneena jne ja aina on säännöt. 

Yksi hyvän filosofian "laji" on myös lautailut. Mikä siistimpää kuin kisata itse ja aidosti ihailla kaverin suoritusta. Vaikea kuvitella kiusaamiskulttuuria sinnekään.

Mä uskon syvästi siihen että kamppailulajeja harrastaminen voi ehkäistä sekä sitä että lapsi tulee kiusatuksi että lapsi alkaa itse kiusaaman toisiaan. Etenkin itämaisten, kurinalaisten kamppailulajien harrastus. Krav Maga (israelin armeijan itsepuolustuslaji, iakuiselle sopii nimenomaan itsepuolustukseen parhaiten) ei ole minusta paras lajia lapselle eikä siinä ole ihan samaa mentaliteettia kuin itämaisissa lajeissa. Krav magaa ei tosin tietääkseni edes suomessa saa opettaa lapsille?

Itse olen harrastanu taekwondoa ja aloittaessani harrastuksen olin itseasiassa koulukiusattu. Opin puolustaman itseäni ja itsetuntoni kasvoi. En kuitenkaan koskaan käynyt fyysisesti kiinni kiusaajiini eikä minusta tullut kiusaajaa. Oma asenteeni ja itsevarmuuteni kasvoi niin, että minut vain vähitelelen jätettiin rauhaan. Kun ei pelkää, ei voida kiusata. Myös ennen heikko kunto kokheni harrastuksessa. Oma seura oli tosin nuorelle liian kilpailuhenkinen, lopetin harrastuksen,kun treenejä alkoi olla 5 kertaa viiikossa ja painostettiin osallistumaan kisoihin, joka ei minua kiinnostanut. Harmittaa jälkikäteen, että lopetin sitten lajin kokonaan, olisi ollut järkevämpää vain etsiä erilainen seura. Eli kannattaa kysellä ja katsella eri seurojen asennetta ja kuinka kilapiluhenkisiä ovat jne sekä kuunnella lapsen viihtymistä.