Lue keskustelun säännöt.
Kahdet eri rippijuhlat lapselle
08.10.2021 |
Stressaan niitä jo nyt etukäteen. En aio osallistua yhteiseen juhlaan exän kanssa. En tiedä, pystynkö edes kirkkoon menemään, mutta tavoitteeni on, että sinne menisin. Tiedän, että lapsellemme nämä vaikeudet tulee varmaankin olemaan ainakin jonkin verran ikävä juttu, mutta toisaalta hän tietää jo, että meidän vanhempien välit on huonot eron jälkeen. Ex petti ja jätti sitten tämän salasuhteensa seurauksena. Tämä kolmas osapuoli muutti eron jälkeen entiseen yhteiseen asuntoomme. Minun elämäni hajosi tuohon pettämiseen ja eroon, enkä ole toipunut siitä niin, että pystyisin yhteisiä juhlia tekemään. Erosta on nyt 2 vuotta, en ole halunnut exää ja tämän uutta kohdata kertaakaan. Terapiassa olen käynyt, eikä minun tarvitse exää kohdata, jos en siihen pysty.
Onko muita, jotka ovat järjestäneet lapselleen erilliset juhlat?
Kommentit (122)
Luulin, että terapiassa opetellaan kohtaamaan tilanteita ja tunteita, eikä välttämään niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aika vaikeita ahdistusoireita ollut erosta lähtien. Minkäänlaisia mielenterveysongelmia ei koskaan ennen minulla ole ollut aiemmin, ennen eroa. Pettäminen tuli yllätyksenä minulle. Kävi se perinteinen, aloin ihmetellä exän muuttunutta käytöstä, että jotain on pielessä. Kyselin mikä on jne ja vastauksena työkiireet. Mitään riitoja meillä ei ollut ja seksiäkin harrastettiin pari-kolme kertaa viikossa. Mikään ei voinut minulle viitata siihen, että hänellä on toinen. Sitten yhtenä päivänä sanoin, että mikä sulla oikein on, nyt sanot. Ja sitten hän sanoi ne kuuluisat sanat, meidän täytyy jutella. Eron halusi ja kertoi, että hänellä on toinen.
Minä olin rakastanut häntä, kuten aina. Minä hajosin, en tahallani, enkä minä sille mitään mahtanut. Enkä minä tahallani ole jäämässä pois yhteisistä rippijuhlista. En vaan pysty. Jos yritän mennä sinne väkisin, niin saatan saada jonkun helvetin ahdistuskohtauksen siellä. On parempi, etten mene.
Monet eivät ymmärrä sitä, että joillekin avioero voi olla todella traumaattinen kokemus. Minulle oli..
ap
Minä ymmärrän. Omasta kokemuksesta. Luulin jo, että olen itse kirjoittanut tämän aloituksen. Sama tarina, prikulleen.
Ulkopuolisten on helppo huudella, että kasva aikuiseksi. Kyse on oikeasti asiasta, johon ei pysty itse vaikuttamaan. Pakottaminen vain lisää traumaa, eikä pakottaminenkaan aina onnistu.
Minun onneni oli, että meillä rippijuhlat vasta viisi vuotta eron jälkeen. Siihen mennessä olin selvinnyt, että pystyin osallistumaan samoihin rippijuhliin. Parin vuoden päästä erosta en olisi pystynyt.
Järjestä omat juhlat.
Ja kyllä se siitä aikaa myöten tsemppiä!
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Hmm… Miksi lapselle olisi ongelmallista kahdet juhlat?
Aikuisena olo on sitä että pystyy asettumaan kaiken yläpuolelle ja vetämään juhlat vaikka exät ja nyksät olisikin paikalla ja riidoissa. Nyt järki käteen ja yhdet juhlat! Ajattele lasta tässä kohtaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena olo on sitä että pystyy asettumaan kaiken yläpuolelle ja vetämään juhlat vaikka exät ja nyksät olisikin paikalla ja riidoissa. Nyt järki käteen ja yhdet juhlat! Ajattele lasta tässä kohtaa
”Trauma tarkoittaa ylivoimaista, henkisen sietokyvyn ylittävää tapahtumaa, jota ei voi paeta.”
=> sen yläpuolelle ei pysty nousemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti, tuon saman kokemuksen jälkeen, kasvoi aikuiseksi ja järjesti mun juhlat hänen kodissaan, kutsuvieraina IHAN JOKA KERTA isäni, tämä uusi puoliso sekä heidän lapset. Juhlissa, joissa on vaikka 15 henkeä ei tarvitse kertaakaan olla missään tekemissä ex:n ja sen naisen kanssa. Ne on lapsen juhlat, ei sun mielenosoitusmahdollisuus.
Mä olen ollut äidin järjestemäissä juhlissa jossa se kolmas osapuoli on alkanut analysoida juhlittavan lapsen vanhempien parisuhdetta ja miten se oli niin pielessä että hän sai lapsen isän itselleen ihan tuosta vaan. Ymmärrettävästi ao. äiti ei viitsinyt sen jälkeen heitä kotiinsa kutsua juhlimaan yhtään mitään. Ei taida aikuiset lapsetkaan enää olla tekemisissä isänsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena olo on sitä, että saa itse päättää asioista ja kenen kanssa on tekemisissä.
Omalla kohdalla minä rakastuin toiseen ja lähdin suhteesta. Tunteet oli neutraalit silloin. Exän käytös ja lasten kohtelu on ollut niin törkeää eron jälkeen etten voi sietää häntä ollenkaan. En halua olla missään tekemisissä. Inhottaa ihan.
Lasten juhlat ei ole ajanviettoa ex:n kanssa, vaan lapsen juhlmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena olo on sitä että pystyy asettumaan kaiken yläpuolelle ja vetämään juhlat vaikka exät ja nyksät olisikin paikalla ja riidoissa. Nyt järki käteen ja yhdet juhlat! Ajattele lasta tässä kohtaa
”Trauma tarkoittaa ylivoimaista, henkisen sietokyvyn ylittävää tapahtumaa, jota ei voi paeta.”
=> sen yläpuolelle ei pysty nousemaan.
Mutta jos vaikka yrittäisi juhlia lasta tavalla, joka olisi lapselle hyväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Hmm… Miksi lapselle olisi ongelmallista kahdet juhlat?
Nauttiiko lapsi juhlien keskipisteenä olemisesta? Tuntuvatko molemmat juhlat merkityksellisiltä?
Jos kavereilla on yhdet juhlat ja itsellä kahdet, onko se kiusallista? Syitä on monia ja meidän on niitä varmaan turha arvailla, koska vain juhlittavan mielipiteellä on väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Kumpaan juhlaan kummit osallistuvat? Kokevatko toisen puolen isovanhemmat, että olivat "oikeissa juhlissa" jos ne ovat jonain muuna päivänä?
Jos ex kysyy niin sano että koronan takia juhlia ei pidetä. Järjestät jotain kivaa lapselle vain sinä ja lapsi ja ketä nyt kuuluu sinun läheisiin tätä nykyä. Voisiko lapsen isä tulla yksin kirkkoon vai onko uusi nainen aina mukana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen se toinen nainen, jota vihasi alkuun mieheni exän lisäksi myös lapset. Neljä vuotta myöhemmin vanhempi lapsi vaati saada kutsua minut lakkiaisiinsa, jotka äitinsä halusi järjestää kotonaan (tytär asui omasta toiveestaan silloin meillä). Siitä lähtien olen ollut myös nuoremman lapsen kaksissa juhlissa, jotka äitinsä järjesti kotonaan. Aikuistuneiden lasten omat juhlat ovat menneet jo rutiinilla ja samoin ollaan osallistuttu mieheni ja hänen exänsä yhteisten ystävien juhliin. Pidämme kommunikoinnin minimissä näissä tilaisuuksissa, lähinnä tervehditään ja mieheni ex kevyesti vittuilee meille sopivan tilaisuuden tullen.
Enemmän se minua pelotti mennä niihin ensimmäisiin juhliin kun pelkäsin mieheni exän ja sukulaistensa syövän minut elävältä. Sen sijaan ex oli (erittäin) kylmän kohtelias ja sukulaisensa lähes naurettavan kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aika vaikeita ahdistusoireita ollut erosta lähtien. Minkäänlaisia mielenterveysongelmia ei koskaan ennen minulla ole ollut aiemmin, ennen eroa. Pettäminen tuli yllätyksenä minulle. Kävi se perinteinen, aloin ihmetellä exän muuttunutta käytöstä, että jotain on pielessä. Kyselin mikä on jne ja vastauksena työkiireet. Mitään riitoja meillä ei ollut ja seksiäkin harrastettiin pari-kolme kertaa viikossa. Mikään ei voinut minulle viitata siihen, että hänellä on toinen. Sitten yhtenä päivänä sanoin, että mikä sulla oikein on, nyt sanot. Ja sitten hän sanoi ne kuuluisat sanat, meidän täytyy jutella. Eron halusi ja kertoi, että hänellä on toinen.
Minä olin rakastanut häntä, kuten aina. Minä hajosin, en tahallani, enkä minä sille mitään mahtanut. Enkä minä tahallani ole jäämässä pois yhteisistä rippijuhlista. En vaan pysty. Jos yritän mennä sinne väkisin, niin saatan saada jonkun helvetin ahdistuskohtauksen siellä. On parempi, etten mene.
Monet eivät ymmärrä sitä, että joillekin avioero voi olla todella traumaattinen kokemus. Minulle oli..
ap
"Minäminäminä"... Luuletko, että tuo ei ole ollut lapsellesi traumaattinen tilanne? Sinulle ainoastaan? Varmaan sitten on parempi on osoittaa sitä mieltään ja jäädä pois. Kuten lakkiaisista, kihlajaisista, häistä, lastenlasten kaste-, rippi- ja yojuhlista jne jne jne. Itsekin eronnut vähän samanlaisessa tilanteessa, ja kun lapsilla on juhlat, juhlimme niitä, yleensä jossain neutraalissa ympäristössä, en suuremmin puhu ex;n tai tämän naikkosten (aina uusi käsipuolessa) kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Eikö? Just olin keväällä saman lapsen KAKSISSA lakkiaisissa kun iskä ja äiskä ei mahdu saman katon alle... eikä siinä mitään, mielelläni osallistuin kaksi kertaa, itse juhlittava on aivan ihana tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Kumpaan juhlaan kummit osallistuvat? Kokevatko toisen puolen isovanhemmat, että olivat "oikeissa juhlissa" jos ne ovat jonain muuna päivänä?
Riippuu kumman sukua tai ystäviä on kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Eikö? Just olin keväällä saman lapsen KAKSISSA lakkiaisissa kun iskä ja äiskä ei mahdu saman katon alle... eikä siinä mitään, mielelläni osallistuin kaksi kertaa, itse juhlittava on aivan ihana tyyppi.
Miksi olit kaksi kertaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy nyt kuitenkin lapselta, haluaako hän kahdet juhlat. Jos kaikki muut: lapsi, ex, sukulaiset ja kummit, haluavat vain yhdet juhlat, ne järjestetään ilman sinua. Maksat exlle puolet kuluista ja käyt vaikka lapsen kanssa jonain toisena päivänä syömässä kahdestaan.
Tosi kurjaa lapselle, muuta hän on sen ikäinen, että asian voi selittää niin kuin se on. Ymmärtääkö tai hyväksyykö lapsi, sitä ei voi tietää. Hänellä on silti oikeus tietää asian oikea laita.
Pääsisitkö kuitenkin rauhoittavien avulla tms. kirkkoon paikalle?
Eihän ne nyt vieraille ole kahdet juhlat.
Kumpaan juhlaan kummit osallistuvat? Kokevatko toisen puolen isovanhemmat, että olivat "oikeissa juhlissa" jos ne ovat jonain muuna päivänä?
Riippuu kumman sukua tai ystäviä on kyseessä.
Entä jos on molempien ystävä? Tai jos miehen sisko on tosi läheinen ex-kälynsä kanssa? Harvoin tilanteet on niin yksinkertaisia, että porukka voidaan kahteen osaan.
Ja silti jää se ongelma, että toiset juhlat ovat vääränä päivänä, rääppiäiset, eikä varsinainen juhla.
Jäätkö pois lapsesi valmistujaisista, kihlajaisista, häistä, kaikkien lastenlastesi kastejuhlista ja syntymäpäivistä, lastenlasten rippijuhlista, lastenlasten valmistujaisista, lastenlasten kihlajaisista ja häistä, jne?
Vai laitatko tulevaisuudessa lapsesi ratkaisemaan, kumpi vanhempi paikalle kutsutaan? Vai laitatko lapsesi järjestestämään kaikki juhlat kahteen kertaan?
Et voi voittaa enempää kuin häviät.