Miksi jotkut työnantajat ovat edelleen niin käsittämättömän nihkeitä etätöihin?
Nykyisessä työssäni sain pienen väännön jälkeen luvan tehdä töitä ruhtinaallisesti jopa yhtenä päivänä viikossa kotoa, ja sekin päivä oli työnantajan päättämä tiistai.
Teen rehellisesti sanottuna melko merkityksetöntä asiakaspalvelutyötä avokonttorissa, joka hoituu varsin hyvin myös kotoa käsin. Oikeastaan paremmin, kun kotona saa työskennellä rauhassa eikä tarvitse kuunnella hälyä.
Laitteet ja vehkeet työtä varten löytyy. Mitään ongelmia ei ole ollut, olen suoritunut työstäni yhtä hyvin ellen jopa paremmin kotona, kun keskittymiskyky on parantunut merkittävästi.
Tänä aamuna töihin lähtiessäni autoni ei sitten käynnistynytkään ja laitoin esimiehelle viestiä, että teen poikkeuksellisesti sitten tänään töitä kotoa ja kerroin selityksen. Asun reilun tunnin ajomatkan päässä toimistolta.
Sain äkäisen vastauksen, että minun olisi sitten pitänyt tulla junalla toimistolle, ja jos auto ei edelleenkään pelitä huomenna, en saa jäädä kotitoimistolle.
Junayhteys täältä kyllä on, mutta olisin saapunut 1,5h sitten myöhässä töihin aamulla, jos olisinkin joutunut odottamaan kerran tunnissa lähtevää junaa ja kävelemään sitten vielä asemalle. Esimieskin tietää, millaisen yhteyden päässä asun.
Ei varmaan tarvitse edes sanoa että vaihdan pian työpaikkaa toiseen.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt työnantajaltasi, miksei etätöitä katsota hyvällä?
Olen sitä mieltä, että työnantajilla useimmiten on etätyökieltoon syynsä, siis on havaittu jokin negatiivinen seuraus etätyön tekemisestä. Useimmiten syy lienee se, että kotona työskentelevät eivät tee kokonaisuudessaan yhtä hyvää tulosta kuin toimistolla ovat tehneet.
Pitää muistaa myös se, että syypää etätyökieltoon voi olla myös joku muu työyhteisön jäsen. Yksikään työnantaja ei halua kuunnella kitinää siitä, että miksei tämä saa tehdä etätöitä, kun tuokin saa; on siis kyseessä sama menetelmä kuin silloin, kun yksi koululainen törttöilee ja koko luokka joutuu jälki-istuntoon.
On paljon ihmisiä, jotka tekevät hyvää tulosta etänä. On myös paljon niitä, jotka eivät tee. Työnantaja joutuu punnitsemaan paljon muutakin, kun etätöistä päätetään.
Ei ole, vaan se on muutoksen pelkoa ja ennakkoluuloja, että etänä ei tehdä töitä.
Useimmat tekevät sellaista työtä, missä sen näkee suoraan tilastoista tekeekö töitä vai ei.
On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä. Vaikka joku kävelisi selän takaa ohi, laiskottelusta ei jää kiinni.
Jos on tehty etätyötä korona-aikana, ja nyt työnantaja haluaa työntekijät takaisin toimistolle, ei kysymys ole muutoksen pelosta ja ennakkoluuloista, vaan siitä, että tulokset toimistolla ollessa ovat kokonaisuudessaan paremmat.
Harva yritys tai organisaatio valitsee kahdesta toimintamallista sen, joka kokonaistuloksen kannalta on heikompi.
"On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä."
No joo. En ihmettele yhtään, että jos työntekijä useinkin istuu toimistossa kiireisen näköisenä tekemättä mitään hyödyllistä, työnantaja ei ole halukas päästämään häntä etätöihin.
Vierailija kirjoitti:
Etätyötä tekevät ovat täysin turhia työntekijöitä. Johan se on korona-aikana todettu, että on rankalla kädellä tissuteltu "etätöissä".
Yhtään työntekijöidensä tulosta seuraava kyllä huomaa, kuka tekee työnsä hyvin oli sitten toimistolla tai ei. Osa on etätöissä tehokkaampi, osa ei. Ne joille sopii paremmin läsnätyö, kutsutaan toimistolle. Juopot ohjataan hoitoon, teki töitä mistä teki.
Itsekin pyysin lupaa etätöihin jotta voisin helpommin käydä auttamassa 80+v äitiäni, joka ei ole riittävän huonossa kunnossa saadakseen paikkaa palvelukodista (yritetty on!) mutta pahenevana dementikkona tarvitsee enemmän apua kuin kerran päivässä kotona käyvän kotihoidon. Jos vältän 1h15min työmatkan suuntaansa, ehdin käydä iltaisin joskus hänen luonaan mm. saunottamassa äidin ja pesemässä pyykkiä.
Aikamoisen väännön sain käydä että sain luvan tehdä parina päivänä etätöitä. Itsellä myös työ, jossa minua ei tarvitse konsultoida kenenkään, eikä läsnäoloani tarvita palavereissa ym. kuin ehkä kerran kuussa. Tuntuu vaan työntekijän mielivaltaiselta pompottelulta sanoa ettet saa tehdä kotoa hommia, vaan pakko raahautua toimistolle. Meinasinkin jo irtisanoutua, ellei lupaa olisi herunut, sillä muuten minusta ei tähän yhtälöön olisi.
Mua niin ärsyttää tuo etätyölässytys. Jos et halua käydä töissä, niin kyllä siihenkin on vaihtoehto. Höpöhöpö kotona ole tehokkaampaa, tälläkin palstalla on kerrottu, että naapuruston lapset ja kotityötkin on hoidettu työpäivän aikana ja palkka juoksee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt työnantajaltasi, miksei etätöitä katsota hyvällä?
Olen sitä mieltä, että työnantajilla useimmiten on etätyökieltoon syynsä, siis on havaittu jokin negatiivinen seuraus etätyön tekemisestä. Useimmiten syy lienee se, että kotona työskentelevät eivät tee kokonaisuudessaan yhtä hyvää tulosta kuin toimistolla ovat tehneet.
Pitää muistaa myös se, että syypää etätyökieltoon voi olla myös joku muu työyhteisön jäsen. Yksikään työnantaja ei halua kuunnella kitinää siitä, että miksei tämä saa tehdä etätöitä, kun tuokin saa; on siis kyseessä sama menetelmä kuin silloin, kun yksi koululainen törttöilee ja koko luokka joutuu jälki-istuntoon.
On paljon ihmisiä, jotka tekevät hyvää tulosta etänä. On myös paljon niitä, jotka eivät tee. Työnantaja joutuu punnitsemaan paljon muutakin, kun etätöistä päätetään.
Ei ole, vaan se on muutoksen pelkoa ja ennakkoluuloja, että etänä ei tehdä töitä.
Useimmat tekevät sellaista työtä, missä sen näkee suoraan tilastoista tekeekö töitä vai ei.
On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä. Vaikka joku kävelisi selän takaa ohi, laiskottelusta ei jää kiinni.
Jos on tehty etätyötä korona-aikana, ja nyt työnantaja haluaa työntekijät takaisin toimistolle, ei kysymys ole muutoksen pelosta ja ennakkoluuloista, vaan siitä, että tulokset toimistolla ollessa ovat kokonaisuudessaan paremmat.
Harva yritys tai organisaatio valitsee kahdesta toimintamallista sen, joka kokonaistuloksen kannalta on heikompi.
"On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä."
No joo. En ihmettele yhtään, että jos työntekijä useinkin istuu toimistossa kiireisen näköisenä tekemättä mitään hyödyllistä, työnantaja ei ole halukas päästämään häntä etätöihin.
Näin nyt organisaatiot kuitenkin tekevät.
Valitsevat sen huonomman.
Lähes kaikkialla on sekä tuottavuus että työhyvinvointi lisääntynyt etäaikana.
Joku jo vastauskin, että selkeää muutosvastarintaa esihenkilöltä. Tämä esihenkilö ei osaa muuttua ja uudistua muuttuvan maailman mukana. Hänelle pitäisi mennä kertomaan etätyön eduista sekä haitoista, yksikään ei viittaa siihen että etänä lusmuiltaisiin, itseasiassa päin vastoin. Esihenkilö pitäisi myös nostaa tähän vuosikymmenelle, ja kertoa siitä, miten nykyään työyhteisöä johdetaan: kyttäämättä ja osoittamalla luottamusta. Jösses sentään.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin pyysin lupaa etätöihin jotta voisin helpommin käydä auttamassa 80+v äitiäni, joka ei ole riittävän huonossa kunnossa saadakseen paikkaa palvelukodista (yritetty on!) mutta pahenevana dementikkona tarvitsee enemmän apua kuin kerran päivässä kotona käyvän kotihoidon. Jos vältän 1h15min työmatkan suuntaansa, ehdin käydä iltaisin joskus hänen luonaan mm. saunottamassa äidin ja pesemässä pyykkiä.
Aikamoisen väännön sain käydä että sain luvan tehdä parina päivänä etätöitä. Itsellä myös työ, jossa minua ei tarvitse konsultoida kenenkään, eikä läsnäoloani tarvita palavereissa ym. kuin ehkä kerran kuussa. Tuntuu vaan työntekijän mielivaltaiselta pompottelulta sanoa ettet saa tehdä kotoa hommia, vaan pakko raahautua toimistolle. Meinasinkin jo irtisanoutua, ellei lupaa olisi herunut, sillä muuten minusta ei tähän yhtälöön olisi.
Onpa kyllä itsekästä ajattelua tuollainenkin. Siis sun kohdalta. Ei ole työnantajan vika sun asumiset ja perhesuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin pyysin lupaa etätöihin jotta voisin helpommin käydä auttamassa 80+v äitiäni, joka ei ole riittävän huonossa kunnossa saadakseen paikkaa palvelukodista (yritetty on!) mutta pahenevana dementikkona tarvitsee enemmän apua kuin kerran päivässä kotona käyvän kotihoidon. Jos vältän 1h15min työmatkan suuntaansa, ehdin käydä iltaisin joskus hänen luonaan mm. saunottamassa äidin ja pesemässä pyykkiä.
Aikamoisen väännön sain käydä että sain luvan tehdä parina päivänä etätöitä. Itsellä myös työ, jossa minua ei tarvitse konsultoida kenenkään, eikä läsnäoloani tarvita palavereissa ym. kuin ehkä kerran kuussa. Tuntuu vaan työntekijän mielivaltaiselta pompottelulta sanoa ettet saa tehdä kotoa hommia, vaan pakko raahautua toimistolle. Meinasinkin jo irtisanoutua, ellei lupaa olisi herunut, sillä muuten minusta ei tähän yhtälöön olisi.
mulla vähän samanlainen tilanne. On iäkäs, muistisairas äiti ja hänen kumppaninsa joita autan. Tosiaan riittää vähän enemmän energiaa siihen, kun ei ole tarvinnut ajaa töihin joka päivä. Yhteen suuntaan 45 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt työnantajaltasi, miksei etätöitä katsota hyvällä?
Olen sitä mieltä, että työnantajilla useimmiten on etätyökieltoon syynsä, siis on havaittu jokin negatiivinen seuraus etätyön tekemisestä. Useimmiten syy lienee se, että kotona työskentelevät eivät tee kokonaisuudessaan yhtä hyvää tulosta kuin toimistolla ovat tehneet.
Pitää muistaa myös se, että syypää etätyökieltoon voi olla myös joku muu työyhteisön jäsen. Yksikään työnantaja ei halua kuunnella kitinää siitä, että miksei tämä saa tehdä etätöitä, kun tuokin saa; on siis kyseessä sama menetelmä kuin silloin, kun yksi koululainen törttöilee ja koko luokka joutuu jälki-istuntoon.
On paljon ihmisiä, jotka tekevät hyvää tulosta etänä. On myös paljon niitä, jotka eivät tee. Työnantaja joutuu punnitsemaan paljon muutakin, kun etätöistä päätetään.
Ei ole, vaan se on muutoksen pelkoa ja ennakkoluuloja, että etänä ei tehdä töitä.
Useimmat tekevät sellaista työtä, missä sen näkee suoraan tilastoista tekeekö töitä vai ei.
On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä. Vaikka joku kävelisi selän takaa ohi, laiskottelusta ei jää kiinni.
Jos on tehty etätyötä korona-aikana, ja nyt työnantaja haluaa työntekijät takaisin toimistolle, ei kysymys ole muutoksen pelosta ja ennakkoluuloista, vaan siitä, että tulokset toimistolla ollessa ovat kokonaisuudessaan paremmat.
Harva yritys tai organisaatio valitsee kahdesta toimintamallista sen, joka kokonaistuloksen kannalta on heikompi.
"On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä."
No joo. En ihmettele yhtään, että jos työntekijä useinkin istuu toimistossa kiireisen näköisenä tekemättä mitään hyödyllistä, työnantaja ei ole halukas päästämään häntä etätöihin.
Mutta on myös ikävää, miten harvaa yritystä ja varsinkaan julkistaorganisaatiota oikeasti johdetaan tiedolla. Eli siis oikeasti katsottaisiin tietotyön tehokkuutta esimerkiksi asiantuntijoilla.
Hyvin usein mennään pelkällä mutulla ja ennakkoluuloilla.
T. Yritysjohdon konsultti
Ap tekee, kuten viestissään ilmoittaa, eli irtisanoutuu ja hakee uuden paikan. Luulavasti työmarkkinoille syntyy segmenttejä, joissa ollaan kokonaan etänä. Peli on selvä, kun heti paikkaa hakiessa tietää, mikä kulttuuri on.
Jos et saa lupaa tehdä etätöitä, niin siihen on yksi selitys: et vaan ole tarpeeksi luotettava. Välillä on peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt työnantajaltasi, miksei etätöitä katsota hyvällä?
Olen sitä mieltä, että työnantajilla useimmiten on etätyökieltoon syynsä, siis on havaittu jokin negatiivinen seuraus etätyön tekemisestä. Useimmiten syy lienee se, että kotona työskentelevät eivät tee kokonaisuudessaan yhtä hyvää tulosta kuin toimistolla ovat tehneet.
Pitää muistaa myös se, että syypää etätyökieltoon voi olla myös joku muu työyhteisön jäsen. Yksikään työnantaja ei halua kuunnella kitinää siitä, että miksei tämä saa tehdä etätöitä, kun tuokin saa; on siis kyseessä sama menetelmä kuin silloin, kun yksi koululainen törttöilee ja koko luokka joutuu jälki-istuntoon.
On paljon ihmisiä, jotka tekevät hyvää tulosta etänä. On myös paljon niitä, jotka eivät tee. Työnantaja joutuu punnitsemaan paljon muutakin, kun etätöistä päätetään.
Ei ole, vaan se on muutoksen pelkoa ja ennakkoluuloja, että etänä ei tehdä töitä.
Useimmat tekevät sellaista työtä, missä sen näkee suoraan tilastoista tekeekö töitä vai ei.
On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä. Vaikka joku kävelisi selän takaa ohi, laiskottelusta ei jää kiinni.
Jos on tehty etätyötä korona-aikana, ja nyt työnantaja haluaa työntekijät takaisin toimistolle, ei kysymys ole muutoksen pelosta ja ennakkoluuloista, vaan siitä, että tulokset toimistolla ollessa ovat kokonaisuudessaan paremmat.
Harva yritys tai organisaatio valitsee kahdesta toimintamallista sen, joka kokonaistuloksen kannalta on heikompi.
"On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä."
No joo. En ihmettele yhtään, että jos työntekijä useinkin istuu toimistossa kiireisen näköisenä tekemättä mitään hyödyllistä, työnantaja ei ole halukas päästämään häntä etätöihin.
Näin nyt organisaatiot kuitenkin tekevät.
Valitsevat sen huonomman.
Lähes kaikkialla on sekä tuottavuus että työhyvinvointi lisääntynyt etäaikana.
Organisaatiot valitsevat organisaatiolle paremman vaihtoehdon. Työntekijät ovat vain yksilöitä, joilta työsuoritus ostetaan, eivätkä mitään organisaation perheenjäseniä tai rakastettuja.
Vai mikä olisi organisaation motiivi valita huonompi vaihtoehto? Kosto? Kiusaamisenhalu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt työnantajaltasi, miksei etätöitä katsota hyvällä?
Olen sitä mieltä, että työnantajilla useimmiten on etätyökieltoon syynsä, siis on havaittu jokin negatiivinen seuraus etätyön tekemisestä. Useimmiten syy lienee se, että kotona työskentelevät eivät tee kokonaisuudessaan yhtä hyvää tulosta kuin toimistolla ovat tehneet.
Pitää muistaa myös se, että syypää etätyökieltoon voi olla myös joku muu työyhteisön jäsen. Yksikään työnantaja ei halua kuunnella kitinää siitä, että miksei tämä saa tehdä etätöitä, kun tuokin saa; on siis kyseessä sama menetelmä kuin silloin, kun yksi koululainen törttöilee ja koko luokka joutuu jälki-istuntoon.
On paljon ihmisiä, jotka tekevät hyvää tulosta etänä. On myös paljon niitä, jotka eivät tee. Työnantaja joutuu punnitsemaan paljon muutakin, kun etätöistä päätetään.
Ei ole, vaan se on muutoksen pelkoa ja ennakkoluuloja, että etänä ei tehdä töitä.
Useimmat tekevät sellaista työtä, missä sen näkee suoraan tilastoista tekeekö töitä vai ei.
On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä. Vaikka joku kävelisi selän takaa ohi, laiskottelusta ei jää kiinni.
Jos on tehty etätyötä korona-aikana, ja nyt työnantaja haluaa työntekijät takaisin toimistolle, ei kysymys ole muutoksen pelosta ja ennakkoluuloista, vaan siitä, että tulokset toimistolla ollessa ovat kokonaisuudessaan paremmat.
Harva yritys tai organisaatio valitsee kahdesta toimintamallista sen, joka kokonaistuloksen kannalta on heikompi.
"On sitä paitsi maailman yksinkertaisinta istua kiireisen näköisenä toimistossa siivoamassa sähköpostia, eli tekemättä mitään hyödyllistä."
No joo. En ihmettele yhtään, että jos työntekijä useinkin istuu toimistossa kiireisen näköisenä tekemättä mitään hyödyllistä, työnantaja ei ole halukas päästämään häntä etätöihin.
Jos kyse on siitä, että tulokset osoittavat lähityön olevan tuloksellisempaa, tästä pitäisi kertoa myös työntekijöille. Se on sitä avoimuutta nääs.
Etätyökielteisyydestä kuultua: "Miten saadaan varmistettua ja valvottua, että todella tehdään jotain?
-Firman 2. korkein dirika lausui tämän edellisen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän firma on varmaan säästänyt pitkän pennin sähkölaskuissa, kahvissa ja kahvimaidossa, saippuoissa, wc-ja talouspaperissa sun muissa toimistokustannuksista, kun suurin osa ollut 1,5 vuotta etänä.
No sehän on vaan hyvä, että noissa firmoissa mistä nuo on ostettu voidaan sitten alkaa potkia pois työntekijöitä, kun heidän tuotteilleen ei ole enää tarvetta. Tai ehkä ne myyvät sitä suoraan sille, etätyöntekijälle, joka maksaa ne omasta taskustaan?
Sama ilmiö esimiehillä, kuin vanhemmillakin; epävarmat esimiehet ja vanhemmat, jotka eivät osaa tai halua pitää luonnollista vuorovaikutusta yllä alaisensa/lapsensa kanssa, yrittävät hoitaa hommansa kontrolloimisen kautta jatkuvasti pelko perseessä, että jotain epämääräistä pahaa tapahtuu, jos eivät ole jatkuvasti kyttäämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin pyysin lupaa etätöihin jotta voisin helpommin käydä auttamassa 80+v äitiäni, joka ei ole riittävän huonossa kunnossa saadakseen paikkaa palvelukodista (yritetty on!) mutta pahenevana dementikkona tarvitsee enemmän apua kuin kerran päivässä kotona käyvän kotihoidon. Jos vältän 1h15min työmatkan suuntaansa, ehdin käydä iltaisin joskus hänen luonaan mm. saunottamassa äidin ja pesemässä pyykkiä.
Aikamoisen väännön sain käydä että sain luvan tehdä parina päivänä etätöitä. Itsellä myös työ, jossa minua ei tarvitse konsultoida kenenkään, eikä läsnäoloani tarvita palavereissa ym. kuin ehkä kerran kuussa. Tuntuu vaan työntekijän mielivaltaiselta pompottelulta sanoa ettet saa tehdä kotoa hommia, vaan pakko raahautua toimistolle. Meinasinkin jo irtisanoutua, ellei lupaa olisi herunut, sillä muuten minusta ei tähän yhtälöön olisi.
Onpa kyllä itsekästä ajattelua tuollainenkin. Siis sun kohdalta. Ei ole työnantajan vika sun asumiset ja perhesuhteet.
Ei ole ei, mutta työelämä ja yleensäkin elämä vaatii joustoja. Joustoja vaaditaan kyllä työntekijältä, mutta joustoa pitää olla työnantajallakin. Joustoa elämäntilanteisiin. Oli kyse pikkulapsista tai koululaisita, vanhuksista tai omasta terveydestä. Jos siis haluaa olla hyvä työnantaja. Huono onkin helppo olla ja huonosti voiva työntekijä onkin tosi tehokas ja lojaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän firma on varmaan säästänyt pitkän pennin sähkölaskuissa, kahvissa ja kahvimaidossa, saippuoissa, wc-ja talouspaperissa sun muissa toimistokustannuksista, kun suurin osa ollut 1,5 vuotta etänä.
No sehän on vaan hyvä, että noissa firmoissa mistä nuo on ostettu voidaan sitten alkaa potkia pois työntekijöitä, kun heidän tuotteilleen ei ole enää tarvetta. Tai ehkä ne myyvät sitä suoraan sille, etätyöntekijälle, joka maksaa ne omasta taskustaan?
Todellakin mieluummin maksan itse kahvini ja saippuani ja vessapaperini kuin olen toimistolla.
Eihän noiden kulutus ole mitenkään vähentynyt.
Jos sulle sattuu tapaturma työpäivän aikana etätöissä, niin kuka korvaa? Jos satut tekee kotitöitä tapaturman sattuessa, niin on aika törkeää vaatia työnantajaa maksamaa viulut.
Nuoret pyrkyrit ovat niitä pahimpia kieltäjiä, koska ovat epävarmoja omasta asemastaan ja osaamisestaan.