Millaisia asioita kelaat + ikäsi?
Kiinnostais kuulla, millaiset asiat mietityttävät (eri ikäisiä) ihmisiä.
Ite stressaan lähinnä töitä, joita on liikaa ja sitä, onko korona oikeasti ohi. Ikää 40v.
Kommentit (66)
Mietin töitä, joita on liikaa, ja mitä kaikkea olen unohtanut. Välillä mietin, minkäikäisenä voisi jäädä eläkkeelle.
Ja mietin, mistä löytäisi kumppanin.
- elokuvien ja runojen sanomaa
- moraalifilosofisia kysymyksiä
- Jumalaa, Raamattua ja kristinuskoa
- ruokaa
- omaa terveyttä, ulkonäköä ja hyvinvointia
- romanttisia haaveita
Näitä eniten. Ajattelen lähes pelkästään myönteisiä tai neutraaleja asioita, ellei ole joku erityinen akuutti huoli, jolle minun pitää tehdä jotain.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Sitä kuinka yksi 9% kannatuksella oleva puolue pystyy tuhoamaan kokonaisen maan yhden vaalikauden aikana. Tuhoja ei pysty korjaamaan enää jälkikäteen.
Meni turvallisuus, meni omat sekä valtion rahat ja meni ympäristö pilalle kun pohjoisessa ei ole enää yhdeltäkään tunturilta näkymää ilman tuulihäkkyroitä.
Sinäpä sen sanoit! Miten tämä voi olla mahdollista??
Mietin että koskahan saa seuraavan kerran pillua.
Mietin töitä joita on liikaa, ja raha-asioitani. Mietin myös parisuhteeni tilaa, se ei voi kovin hyvin. Karkaan ajatuksissani myös kuuman asiakkaan luokse... N32.
Mietin töitä, sitä miten saan kaiken tehtyä, vaikka tiedän kokemuksesta, että kyllä se onnistuu. Olen yrittäjä, ja juuri nyt on tiivis työtahti. Tykkään kyllä työstäni. Mietin nuorimmaista lapsenlastani, joka aloitti juuri päiväkodin. Mietin muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle jäävää miestäni, jolla on monenlaisia suunnitelmia ja unelmia. Mietin, raaskinko jäädä ikinä eläkkeelle, kun työni on niin antoisaa. Mietin aikuisia lapsiani, etenkin sitä, joka ei viihdy työssään. Mietin koiran vanhenemista, keväällä kuollutta sisartani ja vakavasti sairasta ystävääni. Koronaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia etenkin lastenlasteni elämään jne. Ikää on 62 v.
Mietin elämääni ja häpeän. Kaikki on mennyt niin vit uralleen kun vain voi. Mietin olenko narsisti vai vain kus ipää. Olen käyttäytynyt törkeästi, olen ollut täysi mulknku. Mietin kuinka paljon olen sitä edelleen. Kukaan ei halua olla kanssani tekemisissä, kun olen vain niin täys idiootti. Mulla on sellainen maine jo, että sitä ei mikään korjaa. Olen umpikujassa.
Nainen 40-45v
Mietin myös Suomen kahtiajakautumista ja vihapuhetta. Se 62 vuotias
Miksi Suomesta on tullut huumorintajuttomien ja mielensäpahoittajien paratiisi
N40
Vierailija kirjoitti:
Sairauttani ja että kuolenko siihen. Miten sitten lapset ja mies jos mä kuolen. Jatketaanko kuntoutustukea ja ellei jatketa, miten talouden käy koska työkykyinen en ole. (2km kävelylenkki kestää tunnin kun olen niin huonossa voinnissa ym)
Yritän olla murehtimatta, mutta kyllä väkisin lapset surettaa tän kaiken keskellä..
Nainen, 30v
Mikä sairaus sinulla on?
Mulla olisi tällä hetkellä vaikka mitä kelattavaa, selvitettävää, pohdittavaa. Silti tuntuu ettei päässä liiku mitään. 33 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
V_tuttaa, kun nyt vasta tajusin, että olen universumin täydellinen luomus. Niinkuin sinäkin. Ollaan täydellisiä just sellaisina kuin ollaan. Muu ympäristö vaan yrittää jatkuvasti painaa alas. Koko helvetti alkaa kunnolla peruskoulusta. Pitäis olla pidempi, laihempi, viisaampi, osata esiintyä ja puhua paremmin. Pitäis olla parempi urheilussa, pitäis osata piirtää paremmin, olla parempi kaveri, osata parisuhteet paremmin ja olla parempi puoliso. Lista on loputon.
Koko elämä mennyt lähes hukkaan, kun olen uskonut muita ja unohdin rakastaa itseäni.
👏👏❤️❤️
N54
Lähinnä koulujuttuja, opinnäytetyötä ja valmistuuko se ikinä.. Pitäisi valmistua keväällä ja samaan aikaan odotan innolla ja pelottaa mitä jos en osaakaan mitään. Pelkään myös että kaikki menee pieleen enkä valmistu. Lisäksi mietin läheisteni vointia ja omaa mielenterveyttäni. Positiivisista asioista uutta saliohjelmaa ja loppu vuoden kivoja suunnitelmia.
N24
En kelaa onneksi enää oikein mitään. Pelkästään nautin elämästä. N48
Mietin että olisiko minulla mitään annettavaa jonkun naisen kanssa parisuhteeseen ryhtymiseksi, tähänastisen 44 vuotta kestäneen elämäni olen ollut sitä mieltä että minun ei kannata edes yrittää kun kuka nainen nyt tällaisen minimunaisen yliempaattisen ja muutenkin vähän liian kiltin ruman absolutisti-äijän joka on liikaa töissä ottaisi ristikseen? Taitaa olla jo myöhäistä kohdallani, se juna varmaankin meni jo ohi.
Vierailija kirjoitti:
VHSiä lähinnä. Musiikkikasetteja enää todella harvoin. Virveliä välillä.
N37
Oletko sinkku?
45v ja mietin miten h3lvetissä tässä jaksaa raataa vielä yli 20 vuotta. Ei mitenkään.
Nainen n. 52 vee, jouduin lisäämään tuon noin-sanan, koska en ole aikoihin miettinyt ikääni ja asun yksin, joten sitä ei tarvitse edes miettiä. AIka kamalaa, että on sosiaalisesti niin eristyksissä, että jopa oma ikä epävarma... seuraavaksi kai mietin, mikä mun nimi olikaan. Mietin, miten selviän tulevat vuodet. Elättelen kauhuskenaariota siitä, että joudunko yksinkertaisesti lopettamaan itseni siinä vaiheessa, kun rahat loppuvat. Ja romahtaako pörssi. Yksin ilman turvaverkkoja on todella raastavaa. Samaan aikaan toisaalla, mietin, miten ratkaisisin hankalan juonekäänteen romaanikäsikirjoituksessani.
Pääasiassa mietin töitä. Olen niistä aivan ylistressaantunut. Ollut jo pitkään.
Usein mietin myös rumuuttani. Olen katkera ulkonäöstäni. Olen jo nelikymppinen, aina ollut kasvoista ruma.
N31
Mietin toteutuuko haaveeni omakotitalosta koskaan, tietty jos muuttaisi maalle niin olisi halvempaa… tavallaan toivon että asuntomarkkinat romahtaisi ja hinnat asettuisivat järkevälle tasolle että tavallisissa (kehnommin palkatuissa) töissä käyvilläkin olisi mahdollisuus omaan asuntoon. Harmi vaan että tuollainen romahdus tarkottaisi taas sitten tosi monelle asunnonomistajalle ikäviä juttuja