YLE: A-Studio - parikymppisten tulokehitys
Parikymppisten tulokehitys ei kuulemma enää ole samalla tasolla kuin aiemmilla sukupolvilla.
Vähän tästä tulimrivien välistä myös fiilis, että ”kun pitää raskaasti opiskella ja vielä yrittää löytää töitä - masentuuhan siinä, jos ei onnistu” No kiesus, sitä se on ollut kymmeniä vuosia jo. Ei hyville palkkatuloille yleensä pääse kuin kovalla työllä, ei matkustelemalla ja istumalla Elokpinan kanssa kadulla.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä se on teidän yli nelikymppisten puhua, pääsitte töihin juuri laman jälkeiseen nousukauteen vuosituhanteen vaiheessa. Oli helppoa olla joku projektipäällikkö tai it-asiantuntija vuosituhannen vaihteessa. Tai ainakin oli helppo saada töitä..
Nokiallakin rahaa haaskattiin kaikenlaisiin tyhjänpäiväisiin vakansseihin..
Mitä ihmettä oikein höpötät?
Täh? Etkö ole kuullut it-buumista mitään?
Se buumi oli aika lyhyt, parin vuotta ja kupla puhkesi. Ei siitä kovin laaja sukupolvi päässyt nauttimaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vähän se, että nuoret ei ymmärrä miten paljon moni nyt keski-ikäinen tekee töitä vuorokaudessa ja miten monta vuotta siellä korkeakoulussa / yliopistossa opiskeltiin, että pääsi edes alkuun.
Se opiskelu ja työnteko on päätoimista työtä aamusta iltaan.
Hohhoijaa, mitä roskaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vähän se, että nuoret ei ymmärrä miten paljon moni nyt keski-ikäinen tekee töitä vuorokaudessa ja miten monta vuotta siellä korkeakoulussa / yliopistossa opiskeltiin, että pääsi edes alkuun.
Se opiskelu ja työnteko on päätoimista työtä aamusta iltaan.
Hohhoijaa, mitä roskaa!
Onpa tyhjentävä analyysi, vakuutuin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret tubettajathan tienaa jättisummia ihan tyhjästä.
Ja niitä tienaajia on yksi promille ikäluokasta. Valtaosa ihmisistä valitettavasti joutuu tekemään ihan oikeita töitä elääkseen.
Et oo sitten b*llshit jobeista kuullut?
Jos ylipäänsä panostettaisiin työhön perehdyttämiseen eikä aina vain etsittäisi superihmisiä, jotka osaa kaiken jo valmiiksi. Pitää ottaa huomioon, että meitä on erilaisia oppijoita. Toiset oppii hitaammin, mutta jos annetaan aikaa opetella työt, niin ne kyllä oppii ja saattaapa tästä hitaasti oppivasta kehkeytyä oikein mainio työntekijä.
Aina unohtuu 90-luvun laman aikaan perheen perustamisiässä olleet, kuten minäkin. Heistä monikaan ei koskaan saanut omaa asuntoa säästettyä, vakituista työpaikkaa ja moni on tähän aikaan asti olleet osa-aikatöissä tai työttöminä, koska aina tuli työnhakijoiksi nuorempia ja uudemman koulutuksen saaneita.
90-luvulla poistettiin lähes kaikki lapsiperhe-etuudet. Silloisista vanhemmista moni siksi ei halunnut tehdä lapsia ja siksi nytkin on vähemmän aikuisia, jotka haluaisivat tehdä lapsia.
Itse olen omalle ysärilapselleni sanonut, että älä tee lapsia. Saat vain toisia palvelemaan syntyvän suomalaisen orjan, mikä on taas uusi trendi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vähän se, että nuoret ei ymmärrä miten paljon moni nyt keski-ikäinen tekee töitä vuorokaudessa ja miten monta vuotta siellä korkeakoulussa / yliopistossa opiskeltiin, että pääsi edes alkuun.
Se opiskelu ja työnteko on päätoimista työtä aamusta iltaan.
Hohhoijaa, mitä roskaa!
Onpa tyhjentävä analyysi, vakuutuin!
Niin. Ikävää trolli, että minä EN vakuuttunut työn sankari stooristasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä se on teidän yli nelikymppisten puhua, pääsitte töihin juuri laman jälkeiseen nousukauteen vuosituhanteen vaiheessa. Oli helppoa olla joku projektipäällikkö tai it-asiantuntija vuosituhannen vaihteessa. Tai ainakin oli helppo saada töitä..
Nokiallakin rahaa haaskattiin kaikenlaisiin tyhjänpäiväisiin vakansseihin..
Mitä ihmettä oikein höpötät?
Täh? Etkö ole kuullut it-buumista mitään?
Se buumi oli aika lyhyt, parin vuotta ja kupla puhkesi. Ei siitä kovin laaja sukupolvi päässyt nauttimaan.
Silloin sai töitä vaikka jonain atk-tukihenkilönä.. on vähättelyä puhua jostain muutamasta vuodesta kun se "buumi" oli vain jäävuoren huippu. Töitä riitti joka paikassa kun järjestelmiä ja laitteita uusittiin. Helposti sai töitä jos tiesi edes jotain ja monen pitkä ura alkoi noista hommista. Helposti sai lisähommia ja mojovia palkankorotuksia.
On kyllä typerä aloitus, luulisi nyt oletettavasti aikuisen ihmisen ymmärtävän pitää matkustelu ja elokapina pois aloituksesta jos se on tarkoitus ottaa jollain tapaa edes vakavasti.
Palaan tähän ketjuun, kun tuli nyt tuo A-studio katsottuna. Tässähän haastateltiin jotain 26-vuotiasta ravintolatyöntekijää. Eihän tuollaisessa työssä ole vastaavanlaista palkkakehitystä kuin jossain asiantuntijatöissä, joissa koko ajan opitaan lisää ja mitään ylärajaa osaamisen kehittymiselle ei ole. Kaikissa työpaikoissa ei tietenkään ole mahdollisuutta kehittyä määräänsä enempää, mutta kyllä tavoitteelliset ja kehittymishaluiset ihmiset vaihtavat sitten työpaikkaa, että pääsevät urallaan eteenpäin.
Ei tämä mikään uusi juttu ole, että kaikilla aloilla palkat eivät nouse. Jos katsoo sen nousevan tulokehityksen tärkeäksi, tai edes tietynlaisen tulotason joka mahdollistaisi edes omistusasumisen ja jonkinlaisen varallisuuden kartuttamisen, niin kyllä silloin pitäisi myös miettiä minkälaiselle alalle suuntaa töihin. Toki melkeinpä alalla kuin alalla voi päästä kohtuuhyviin ansioihin, mutta se vaatii silloin intohimoista suhtautumista siihen omaan työhön ja omien taitojen hiomista, jolloin pystyy erottumaan erokseen siitä harmaasta massasta ja pystyy paremmin neuvottelemaan palkastaan.
Omalla lapsella on palkka kehittynyt yllättävänkin hyvin. Hän on työskennellyt osa-aikaisesti opintojen ohella ja aloitti 18-vuotiaana jollain alle 2000€ taulukkopalkalla (kokoaikaisesta työstä). Nyt hän on ollut 2,5 vuotta töissä ja työpaikkaa vaihtanut kertaalleen. Hän on ilmeisesti nopea oppimaan ja kehittymään ja on sitä kautta saanut neuvoteltua palkkansa paremmaksi. Tuuriakin on ollut matkassa, viimeisen palkankorotuksen hän sai neuvoteltua kun häntä oli pyydetty toiseen yritykseen ja tarjottu parempaa palkkaa. Samaan aikaan nykyiseltä työnantajalta oli toinenkin työntekijä lähdössä ja työnantaja olisi joutunut pahaan pinteeseen, jos tytärkin olisi lähtenyt. Tytär pyysi reipasta palkankorotusta, koska ei hänellä ollut mitään menetettävääkään ja työnantaja suostui. Hän täyttää loppuvuodesta 21 ja saa nyt (kokoaikaisesta työstä) 3800€/kk, mutta tekee 80% työaikaa kun yrittää vähän opiskellakin ja saa siis vain hieman päälle 3000€.
Minusta tämä on edelleen hyvin tyypillinen tilanne työuran alussa, että aloitetaan pienellä palkalla ja alkuvaiheessa se palkka nousee kovalla vauhdilla, kun taidot karttuvat. Lisäksi tuntuu että nykyisin nuoret aikuiset puhuvat melko avoimesti palkoistaan, joten sitä omaa palkkaakin on helpompi arvioida, että vastaako se omaa osaamista vai onko palkka jäänyt jälkeen, kun omat taidot ovat kehittyneet vauhdilla. Työnantaja harvemmin tarjoaa reilua palkankorotusta, kyllä sitä itse pitää osata vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä se on teidän yli nelikymppisten puhua, pääsitte töihin juuri laman jälkeiseen nousukauteen vuosituhanteen vaiheessa. Oli helppoa olla joku projektipäällikkö tai it-asiantuntija vuosituhannen vaihteessa. Tai ainakin oli helppo saada töitä..
Nokiallakin rahaa haaskattiin kaikenlaisiin tyhjänpäiväisiin vakansseihin.
Tämä on kyllä totta. Mieheni oli pitkään Nokiassa töissä ja näitä ihmisiä kutsuttiin siellä tuulimyllyn pyörittäjiksi. Kun Nokia irtisanoi porukkaa raskaalla kädellä, niin ne joilla oli oikeaa osaamista, löysivät kyllä melko nopeasti uudet työpaikat. Mutta vaikeampaa oli näillä tuulimyllyn pyörittäjillä, heille ei ollut oikein työmarkkinoilla kysyntää.
Valmistuin ammattiin 22-vuotiaana vuonna 1993. Sain vakituisen työpaikan vasta 29-vuotiaana, sitä ennen ei aina ollut edes pätkätöitä. Seitsemän vuotta työttömänä on pitkä aika nuorelle aikuiselle. Se vaikuttaa koko loppuelämän identiteettiin.
Asuntolainaa pystyin ottamaan vasta 35-vuotiaana.
Kyllä mulla ainakin lama vaikutti tosi paljon työelämään pääsyyn ja esimerkiksi asuntolainaan.
Lainaa on vielä jäljellä kuusi vuotta. Sitten on okt maksettu, kun olen 56-vuotias.
En usko että olen ainoa lama-aikaan valmistunut jolla on vähän kestänyt tämä jaloilleen pääsy. Ilman lamaa laina olisi jo maksettu, koska olisin saanut lainaa paljon aiemmin.
A-studiossa puhuttiin tilastoista ja täällä sitten miten "tuttu X, kyllä tienaa hyvin".
Tilastollisesti etenkin se korkeakoulutettu nuori tienaa huonommin kuin aiemmat sukupolvet. Missä ennen yliopisto oli "pomokoulu", niin nyt valtaosa tulee pysymään valkokaulusduunareina koko uransa. Puhtailla duunarialoilla nyt ei ole koskaan tienattu suuria summia.
Pätkätöitä sitä itsekin 6 vuotta teki 90- luvun laman jälkeen tuossa iässä. Onneksi on korona, niin yhä useampi nuori saa normaalia aikaisemmin perinnöt.
Voi hyvä jeesus sun kanssas!