Lue keskustelun säännöt.
"VTT: Sähkölentokoneet voisivat olla nopea ja vähäpäästöinen vaihtoehto Suomen reittiliikenteessä" - Meneekö vihreät nyt ihan solmuun lentokone- ja malmivihassaan?
06.10.2021 |
Kommentit (64)
Lentoala on sellaisessa murroksessa nyt, että olisi syytä ottaa aikalisä Malmin suhteen. Eli vaikka lentoliikennettä ei nyt juuri jatketa, niin ei myöskään tehtäisi mitään peruuttamatonta tuhoa siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentoala on sellaisessa murroksessa nyt, että olisi syytä ottaa aikalisä Malmin suhteen. Eli vaikka lentoliikennettä ei nyt juuri jatketa, niin ei myöskään tehtäisi mitään peruuttamatonta tuhoa siellä.
Ennustan että mitään aikalisää ei oteta. Hirveällä vaivalla paalutetaan sulfiittisaveen uusi asuinalue jonka talot alkavat halkeilla muutamia vuosia rakentamisen jälkeen.
20v päästä vihreät ehdottavat sähkölentokentän rakentamista Keskuspuistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Pitkän matkan vakioreitit motareita pitkin voisi sähköistää, niin busseille kuin rekoillekin.
Sähköistämättömillä osuuksilla bussi joutuisi kuitenkin kulkemaan akuilla tai dieselmoottorilla mikä vie hyötykuormaa pois, tai matkustajat ja tavarat joutuisivat vaihtamaan bussia. Tosin jos tulee öljystä pula nin varmaan niin joudutaan tekemään. Silloin ei bensa ja dieselkäyttöiset henkilöautotkaan liikahda ilman säännöstelykuponkeja.
Juna on mukavempi,nopeampi, hiljaisempi, voi poiketa ravintolavaunussa matkan aikana, vessa on niin tilava että voi asioida ilman että likaa itsensä (useimmiten).
Vierailija kirjoitti:
Niin, muualla maailmassa varmaan jo suunnitellaan lähelle kaupunkien keskustoja pienempiä lentokenttiä sähkölekoille.
Helsingillä sellainen olisi valmiina mutta vihreät valopäät haluaa laittaa sen nippuun.
Kokoomus on Helsingin suurin puolue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentoala on sellaisessa murroksessa nyt, että olisi syytä ottaa aikalisä Malmin suhteen. Eli vaikka lentoliikennettä ei nyt juuri jatketa, niin ei myöskään tehtäisi mitään peruuttamatonta tuhoa siellä.
Ennustan että mitään aikalisää ei oteta. Hirveällä vaivalla paalutetaan sulfiittisaveen uusi asuinalue jonka talot alkavat halkeilla muutamia vuosia rakentamisen jälkeen.
20v päästä vihreät ehdottavat sähkölentokentän rakentamista Keskuspuistoon.
No sittenpä rakentavat. Saadaan sekin alue hyötykäyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Pystyykö lentokone lentämään, kun otetaan tarvittavien akkujen paino huomioon? Ja sitten sen painon päälle matkustajat. Kyllä tuo on utopistista haihattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Niin, luulisi että nykytekniikalla pystyisi tekemään reaaliaikaisen jousitusjärjestelmän, joka pitää korin vakaana tien töyssyistä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Ei tule sellaista päivää että voisivat kulkea yhtä tasaisesti samaa vauhtia kuin juna. Yksikään dösä ei Suoemssa saa kuleka yli 100 km/h. Junilla on huippu 220. Pelkästään busseille rakennettavat tiet ovat tilan haaskausta. On sitä harrastettu jossain Kiinassa ja muualla jossa mukavuus ei merkitse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö lentokone lentämään, kun otetaan tarvittavien akkujen paino huomioon? Ja sitten sen painon päälle matkustajat. Kyllä tuo on utopistista haihattelua.
Niin ja kuten aikoinaan joku fiksu totesi, että maailmassa on markkinoita korkeintaan noin viidelle tietokoneelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Ei tule sellaista päivää että voisivat kulkea yhtä tasaisesti samaa vauhtia kuin juna. Yksikään dösä ei Suoemssa saa kuleka yli 100 km/h. Junilla on huippu 220. Pelkästään busseille rakennettavat tiet ovat tilan haaskausta. On sitä harrastettu jossain Kiinassa ja muualla jossa mukavuus ei merkitse mitään.
Esimerkiksi jokeriratikka olisi voitu toteuttaa murto-osalla kustannuksista niin, että sähköbusseille olisi tehty omat kaistat sinne, mihin nyt tulee tiestä erilliset kiskot. Lopputulos olisi ihan yhtä nopea ja toimiva liikenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö lentokone lentämään, kun otetaan tarvittavien akkujen paino huomioon? Ja sitten sen painon päälle matkustajat. Kyllä tuo on utopistista haihattelua.
Miksi kysyt jos jo "tiedät" että on utopistita haihattelua.
Maailmalla on jo useita konetyyppejä kehitteillä. Ei niillä Atlanttia ylitetä mutta muutaman sadan kilometrin kaupunkien väliseen liikenteeseen riittävät kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Ei tule sellaista päivää että voisivat kulkea yhtä tasaisesti samaa vauhtia kuin juna. Yksikään dösä ei Suoemssa saa kuleka yli 100 km/h. Junilla on huippu 220. Pelkästään busseille rakennettavat tiet ovat tilan haaskausta. On sitä harrastettu jossain Kiinassa ja muualla jossa mukavuus ei merkitse mitään.
"yhtä nopeasti kuin ratikat"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Niin, luulisi että nykytekniikalla pystyisi tekemään reaaliaikaisen jousitusjärjestelmän, joka pitää korin vakaana tien töyssyistä riippumatta.
...tai tasaisia teitä.
Uunituoreet moottoritietkin tuntuu valmiiksi muhkuraisilta.
Vihreät - varpaat ruohossa, pää pilvessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Huomattavasti vähemmän kuin laivoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Niin, luulisi että nykytekniikalla pystyisi tekemään reaaliaikaisen jousitusjärjestelmän, joka pitää korin vakaana tien töyssyistä riippumatta.
Se on ikivanhaa tekniikkaa. Katsokaa tämä Jay Lenon pätkä Citroen DS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän skeptinen tuosta junan vähäpäästöisyydestä koska junassa liikutaan kaikkein eniten extramassaa per jokainen matkustaja.
Mutta junan vierintävastus on pieni. Kun se on kerran saatu liikkeelle, niin menee melkein itsestään! :)
Jutussa oli selitetty, että poikittaisliikenne junalla toimii niin huonosti, että joutuu kilometreissä mitattuna kiertämään pitkän matka. Ainakin tällöin suora sähkölentokoneyhteys voisi olla ympäristöystävällisempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transport
Tämän mukaan ainakin jo nyt olemassa oleva sähköbussi kuluttaa vähemmän energiaa per matkustajametri kuin urbaani kiskoliikenne.
Mutta kiskoliikenne onkin nopeampi ja kyyti mukavempi.
Sitä paitsi kaupunkisähköbussit ei ole suunniteltu pitkän matkan kulkuvälineiksi, akut ei kestä jne vaan dielselillä ne kaukobussit kulkevat.
Suomen pitkän matkan bussiiliikennöitsijät saa tulonsa pääasiassa rahdin kuljettamisesta Matkahuollolle. Sähköbussit eivät pystyisi kuljettamaan rahtia matkustajien lisäksi.
Mukavuus on pelkkä tekninen haaste, oikeastaan aika omituista ettei bussit nykyään osaa kulkea yhtä tasaisesti kuin juna kiskoilla.
Ja kyllä sähköbussiliikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin ratikat jos ne saisi vapaasti ajaa omilla kaistoillaan ilman muuta liikennettä uunoilemassa edessä.
Ei tule sellaista päivää että voisivat kulkea yhtä tasaisesti samaa vauhtia kuin juna. Yksikään dösä ei Suoemssa saa kuleka yli 100 km/h. Junilla on huippu 220. Pelkästään busseille rakennettavat tiet ovat tilan haaskausta. On sitä harrastettu jossain Kiinassa ja muualla jossa mukavuus ei merkitse mitään.
"yhtä nopeasti kuin ratikat"
Nyt oli kyse pitkän matkan matkustajaliikenteestä.
Ratikalle on määrätty huippunopeus 70 km/h ja sitä noudatetaan Tampereella ja tulevalla pk-seudun raide-jokerilla. Se on ihan kilpailukykyinen koska matkat Tampereen keskustasta Hervantaan menee nopeammoin ratikalla kuin bussilla, ainakin ruuhkassa.
Sitäkin suurempi nopeus on mahdolline mutta vatii sellaiset turvalaitteet ja opasimet kuten metrossa tai rautateillä. Tavallisilla liikennevaloilla toteutettavassa ohjausjärjestelmässä se on 70.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä sähkölentokoneista on hyötyä vain syrjäseutureiteillä joilla matkustajaluvut pysyvät pieninä ja joissa ylitetään jokin maantieteellinen este joka tekee maayhteydestä hitaan, tai jossa suoraa maantietä tai rautatietä ei ole.
Sellaiset eivät ole Helsingistä lähtevät reitit, ei edes Malmilta, vaan esim maan poikittaisliikenne pikkukaupunkien välillä, Lapin paikkakuntien välinen iikenne, liikenne mantereelta Ahvenanmaalle tai Merenkurkun yli.
Vantaan lentoasema pystyy kyllä hoitamaan ne sähkölentokoneet joiden on pakko lentää Helsinkiin.
Malmi sopii nimenomaan kotimaan lentoliikenteeseen kun ei lähdetä siitä että matkustajille pitää joka kerta suorittaa anaaliproubaus, vaan kyse on lähinnä lentävään bussiin nousemisesta. Turha sillä liikenteellä on hki-vantaata kuormittaa jos ei ole pakko.
Pitkän matkan vakioreitit motareita pitkin voisi sähköistää, niin busseille kuin rekoillekin.