Lapseton: milloin huomaat olevasi kiitollisin lapsettomuudestasi?

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:34"]Ihan yleisesti ottaen. Saan NUKKUA, voin tehdä mitä haluan ja tuhlata vain itseeni. Ei tarvii kuunnella kalaroiden rääkymistä, ei tarvii tapella ärsyttävän pikkuvanhan räkänokan kanssa (koska antaisin ympäri korvien) jne. Enemmänkin sellaista tasaista tyytyväisyyttä. Niin ja ei tarvi pilata etypyllyä synnytyksellä :)
[/quote] Kannattaisikohan hankkiutua hoitoon, jos on väkivaltaisia taipumuksia. Koetko muutenkin, että jos jokin asia tai ihminen ei ole mieleesi, haluaisit lyödä tai käyttäytyä muuten vain väkivaltaisesti tätä kohtaan? Ja muut velat vaan yläpeukuttelee tällaisille viesteille. Huh! Onneksi en itse ole syntynyt tuollaiseksi. Onneksi sinä olet lapseton etkä haluakaan lapsia, ettei taas tarvitsisi lukea uusista lapsimurhista- ja perheväkivallasta äidin toimesta.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:06"][quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 13:19"]Joka kerta kun tapaan kummilapseni. Ihana lapsi, tulen hyvin toimeen hänen kanssaan ja haluan viettää aikaa hänen kanssaan, mutta joka kerta kun lapsi lähtee kotiin tai itse lähden heiltä, olen kiitollinen ettei minulla ole omia lapsia. [/quote] Miten niin kiitollinen? Eihän lapsellisiakaan pakotettu hankkimaan lapsia, joten ei se ole mikään päätös mikä tehdään sinun puolesta ja ettet saisi itse valita, tuleeko sinusta lapsellinen vai lapseton. Ja muuten, et ole paljoa kokenut jos kummilapsen kanssa pari tuntia on jo niin rankkaa ja oikein huokaiset helpotuksesta, kun tämä lähtee. Eiköhän suurin osa lapsellisista ole todella tyytyväisiä ja onnellisia oman päätöksensä kanssa. Ja kenties kiitollisia siitä, että heillä oli mahdollisuus saada lapsi.

[/quote]

Kiitollisuus lisää onnellisuutta, tutkitusti. Kannattaisi kokeilla.
[/quote] Mitä yritit vihjata tuolla? Kyllä, olen erittäin onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut kaksi ihanaa poikaa, 8- ja 10-vuotiaat, eli osaavat hoitaa asioita jo itsekin. Mutta ethän sinä näe sitä pikkulapsiaikaa pidemmälle, yksinkertainen ihminen kun olet.

Joka kerta kun luen näitä kommenttibokseja, kuuntelen äitien keskusteluja, joku valittaa lapsitukien leikkauksia, yh valittaa elämänsä rankkuutta jne. Joka sellainen kerta olen ollut onnellinen että vaikka pärjäänkin lasten kanssa hyvin, tulen taloudellisesti hyvin toimeen velaton omistusasunto, sijoituksia) ja ihan mukavia miesystäviäkin on ollut, muttei minun puolisokseni tai lasteni isäksi haluavia, joka kerta olen ollut onnellinen ettei minulla ole lapsia. Oikeastaan olen joka päivä onnellinen ettei minulla ole lapsia. Muutenhan minustakin saattaisi tulla samanlainen omaan napaansa lyhytnäköisesti tuijottava, elättäjää vaativa, aina tyytymätön mamma.

Joka päivä, en siedä lasten itkua ja metelöintiä. Säästyy myös paljon rahaa omaan käyttöön ja saa joka yö nukkua rauhassa. Lapset eivät ole mua varten ja mä en ole niitä varten, ikinä. Pidän aina kotini siistinä, enkä koskaan haluaisi siivota kersojen aiheuttamia sotkuja.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 14:34"]Viimeksi tänään kun luin väsyneen äidin tilitystä. Aina kun näen kaupassa kiukuttelevan lapsen. Kun muistan miten rasittavia olivat luokkaretkirahojen kerääminen. Kun ostan itselleni jotain kallista. Kun siivoan. Kun lähden juhlimaan, elokuviin, ravintolaan, ystäville, luennoille, kokouksiin. Kun suunnittelen tulevaisuutta. Kun olen kuumeessa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Joka päivä ajattelen, että onneksi minulla ei ole lapsia.
[/quote] Aika erikoista, jos elämäsi joka hetkenä ajattelet vain, miten olet niiiin onnellinen lapsettomuudesta. Puhut kai lapsellisille ystävillesikkn näin ja haukut heidän lapsiaan? Siitä puhe mistä puute, ja tämä pitää muuten täysin paikkaansa. Ja nuo kaikki ravintolat, ystävät, harrastukset onnistuvat kyllä, kun niille järjestää aikaa. Ei elämässä muutenkaan opi mitään, jos on koko ajan vaan kivaa biletystä ja kavereita.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:14"]Joka kerta kun luen näitä kommenttibokseja, kuuntelen äitien keskusteluja, joku valittaa lapsitukien leikkauksia, yh valittaa elämänsä rankkuutta jne. Joka sellainen kerta olen ollut onnellinen että vaikka pärjäänkin lasten kanssa hyvin, tulen taloudellisesti hyvin toimeen velaton omistusasunto, sijoituksia) ja ihan mukavia miesystäviäkin on ollut, muttei minun puolisokseni tai lasteni isäksi haluavia, joka kerta olen ollut onnellinen ettei minulla ole lapsia. Oikeastaan olen joka päivä onnellinen ettei minulla ole lapsia. Muutenhan minustakin saattaisi tulla samanlainen omaan napaansa lyhytnäköisesti tuijottava, elättäjää vaativa, aina tyytymätön mamma.
[/quote] Etteköhän te, jotka ette ole mitään koskaan kokeneet velat ole niitä omaan napaansa tuijottavi. "Koska mä tykkään mun elämästä tälläsenä, kukaan muu ei voi olla onnellinen erilaisilla elämänvalinnoilla!", eikö niin?

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 16:28"]Tuttuja tilanteita nämä. Siksi harmittaakin, kun näistä "onneksi ei koske mua"-ajatuksista huolimatta aavistan haluavani lapsia. Hemmetti.
[/quote] Lapset antavat enemmän iloa ja onnea kuin nämä mitään mistään tietävät velat osaavat arvatakaan. Olen kiitillinen siitä, että minä sain lapsen ja että elämässäni on ihana mies, ihanat kolme lastani ja hyvä taloustilanne. ♡

Kiitollisin...kummallinen ajatus. Tai ehkäpä se ei olisi niin kummallinen jos olisin syntynyt satavuotta takaperin ja minut olisi pakotettu hankkimaan lapsia. Ehkäpä siis tyydyn toteamaan että olen onnellinen että synnyin aikana jolloin nainen saa valita itse tiensä. Lapsettomuus on vain yksi niistä monista vapauksista. Saan olla nainen ilman että pitäsi olla äiti, koska näitä termejä myöskään ei muinoin erotettu toisistaan. Eli saan olla oma itseni. Sehän se on.

Vertaatko tosissasi pientä lasta vankilaan? Haloo, oletko ihan terve? Lapsettomana et voi ymmärtää, kuinka paljon pieni lapsi antaa jo sinä "vastenmielisenä aikana" ja etenkin sen jälkeen.

Vertaus on kieltämättä epätarkka: minä menisin paljon mieluummin vuodeksi vankilaan kuin synnyttäisin, hoivaisin ja kasvattaisin lapsen vauvasta aikuiseksi saakka. Ja tämä ei olisi edes vaikea valinta.

Säälin niitä joilla ei ole lasta/lapsia kuinka paljon jää kokematta. Vauvan odotus, synnytys, vauvasta varttuminen aikuiseksi. Olin myöhäisherännäinen ja sain lapsen viime hetkillä ja olen todella kiitollinen että lapsi suotiin mulle. Olen äärettömän kiitollinen. 

eniten silloin kun lukee/kuulee että jonkun lapsi on kuollut tai vakavasti sairas tai loukkaantunut tai tehnyt jotain vakavaa rikollista. kaupparaivarit, vitun väsyneen näköset äidit ja lässyttävät äidit aiheuttaa kans sääliä/puistatusta. toi perhemaailma ei vaan oo mua varten. Kaikella kunnioituksella.

Mikä tän ketjun nimi olikaan? :D

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:06"][quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:02"] [quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 13:19"]Joka kerta kun tapaan kummilapseni. Ihana lapsi, tulen hyvin toimeen hänen kanssaan ja haluan viettää aikaa hänen kanssaan, mutta joka kerta kun lapsi lähtee kotiin tai itse lähden heiltä, olen kiitollinen ettei minulla ole omia lapsia. [/quote] Miten niin kiitollinen? Eihän lapsellisiakaan pakotettu hankkimaan lapsia, joten ei se ole mikään päätös mikä tehdään sinun puolesta ja ettet saisi itse valita, tuleeko sinusta lapsellinen vai lapseton. Ja muuten, et ole paljoa kokenut jos kummilapsen kanssa pari tuntia on jo niin rankkaa ja oikein huokaiset helpotuksesta, kun tämä lähtee. Eiköhän suurin osa lapsellisista ole todella tyytyväisiä ja onnellisia oman päätöksensä kanssa. Ja kenties kiitollisia siitä, että heillä oli mahdollisuus saada lapsi. [/quote] Kiitollisuus lisää onnellisuutta, tutkitusti. Kannattaisi kokeilla. [/quote] Mitä yritit vihjata tuolla? Kyllä, olen erittäin onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut kaksi ihanaa poikaa, 8- ja 10-vuotiaat, eli osaavat hoitaa asioita jo itsekin. Mutta ethän sinä näe sitä pikkulapsiaikaa pidemmälle, yksinkertainen ihminen kun olet.

[/quote]

Miksi olet noin ilkeä? En yritä vihjailla mitään. Kiitollisuus nyt vain on psykologisen tutkimustiedon valossa eräs tärkeimmistä onnellisuutta edistävistä asioista. Lapsettomuus on hyvä asia kohdistaa kiitollisuutensa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus valita lapsettomuus.  Olen kiitollinen kaikista mahdollisuuksista, joita lapsettomuus minulle antaa. Olen kiitollinen siitä, että vältän monet ongelmat, jotka ovat vanhemmille arkipäivää. Ennen kaikkea olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut rohkeutta ja itsetuntemusta tehdä itselleni oikea valinta. Minulla on asiat hyvin.

Joka päivä kun menen töihin päiväkotiin... Ihan kivoja ne räkänokat siellä on, mutta luojan kiitos ei tarvitse lykätä niitä tähän maailmaan ja kestää vielä kotonakin :)

Ps. Se joka sanoi että antaisi kurittomille lapsille pitkin korvia, niin sinulle joka vastasit siihen (jotain että miten olet noin vammainen ja väkivaltainen): ettet vain itse olisi tämmöinen nicopetterijessica-mussukan äiti, joka antaa kullannupulleen kaiken. Ihan oikein että kurittaa niitä pentuja välillä. Päiväkodissa ainakin näkee miten joillain lapsilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja tai kuria, lyövät aikuisia ja huutavat ja riehuvat minkä kerkeävät. Minä ainakin annan korville, aikuisen nenille eivät lapset hypi.

Kovin on lapsivastaista tekstiä. Toivottavasti silloin kun te olette olleet pieniä niin lähipiirissäsi ei ole ollut kaltaisianne ihmisiä. Se olisi kovin ikävää pienelle lapselle tuollaiset lapsivihaajat.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 18:09"]Kovin on lapsivastaista tekstiä. Toivottavasti silloin kun te olette olleet pieniä niin lähipiirissäsi ei ole ollut kaltaisianne ihmisiä. Se olisi kovin ikävää pienelle lapselle tuollaiset lapsivihaajat.
[/quote]

Lapsen kannalta varmaan helvettiä. Asennekin paistaa ja lapset vaistoavat eivätkä ole tyhmiä. Oliko teidän lapsuudessa teitä kohtaan kaltaisianne ihmisiä. Eli vihattiinko/inhottiinko teitä pienenä?!

Nykyaikana, kun kenenkään ei tosiaan "ole pakko" hankkia lapsia, tuntuu jotenkin absurdilta että ihmiset edes miettivät tällaisia asioita.
Miksi lastenhankinta on saanut tällaiset mittasuhteet ja miksi se saa aikaan tällaisia keskusteluita? Mietittekö alati myös esim. "Onneksi minulla ei ole koiraa?", "Tai autoa?", "Onneks ostin tämän sohvan enkä sitä toista."
Osa kuitenkin tämän ketjun perusteella on joka päivä ja lähes koko ajan kiitollinen siitä ettei ole äiti.

Itsekin olen ollut lapseton. Se oli silloinen valintani ja elin sen mukaan. Olisipa ollut hassua jos olisin koko ajan miettinyt vain sitä miten onnellinen olen lapsettomana.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 18:09"]

Kovin on lapsivastaista tekstiä. Toivottavasti silloin kun te olette olleet pieniä niin lähipiirissäsi ei ole ollut kaltaisianne ihmisiä. Se olisi kovin ikävää pienelle lapselle tuollaiset lapsivihaajat.

[/quote]

Huono provo. Siinä, ettei haluaa viettää suurta osaa elämästään lapsia hoitaen, kasvattaen ja elättäen, ei ole mitään lapsivastaista. Eivät kaikki, joilla ei ole omaa lemmikkiä, ole mitenkään lemmikkivastaisia.

Hyvä, että velat kirjoittelevat tälle palstalle vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Näyttää nimittäin olevan tiedolle vielä paljon tarvetta!

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 18:20"]

Miksi lastenhankinta on saanut tällaiset mittasuhteet ja miksi se saa aikaan tällaisia keskusteluita? Mietittekö alati myös esim. "Onneksi minulla ei ole koiraa?", "Tai autoa?", "Onneks ostin tämän sohvan enkä sitä toista." Osa kuitenkin tämän ketjun perusteella on joka päivä ja lähes koko ajan kiitollinen siitä ettei ole äiti. Itsekin olen ollut lapseton. Se oli silloinen valintani ja elin sen mukaan. Olisipa ollut hassua jos olisin koko ajan miettinyt vain sitä miten onnellinen olen lapsettomana.

[/quote]

Ei ole ihme, että tämä asia tuntuu sinusta oudolta. Kuten suurimmalle osalle kaikista ihmisistä sinullekin lapsettomuus oli vain väliaikainen tila. Minulle se on osa sitä, kuka olen, ja edellytys sille että saan elää mielekästä, itseni näköistä elämää. Sinulle kiitollisuus siitä, että saat olla äiti, tarkoittaa varmaankin suurin piirtein samaa kuin minulle kiitollisuus siitä, että saan olla lapseton. Niin kuin joku tuossa ylempänä kommentoi: kiitollisuus lapsettomuudesta on osaltaan kiitollisuutta siitä, että saa olla oma itsensä.

Kummallista mouhoamista taas puolin ja toisin. Itse en ole kiitollinen lapsettomuudestani, vaan haluaisin lapsia, en vain ole niitä saanut. Osaan kuitenkin nauttia noista lukuisista tässäkin ketjussa mainituista lapsettomuuden hyvistä puolista, ja ehkä vähän jännittääkin, miten sopeutuisin perhe-elämään kun nämä kaikki menetettäisiin. 

Odotan ja toivon kuitenkin kovasti vielä jonain päivänä lapsia saavani, ja uskon että kaikki tuollainen menettää silloin merkityksensä, tai sanotaanko että ainakin merkitys pienenee eli toivon mukaan hyvät puolet voittavat huonot. :)