Olen homoparin lapsi
Kyllä, olen hetero. Ei, minua ei kiusattu koulussa. Ei edes yritetty kiusata kahdesta isästä. Ei, minulle ei tuputettu homopropagandaa, sukupuolineutraalisuutta tai yritetty käännyttää lesboksi. Kyllä, kasvoin lämpimässä, rakastavassa kodissa, jossa ei juopoteltu, narkattu tai pidetty homo-orgioita. Minusta kasvoi ihan tasapainoinen nainen. En ole joutunut lapsuuteni takia kärsimään mitenkään.
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:56"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:41"]Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan. Isäni ei olisi koskaan pystynyt antamaan samanlaista esimerkkiä ja käymään samoja asioita kanssani läpi. Kokisin huutavaa vääryyttä, jos olisin joutunut kasvamaan kahden isäni kanssa, ilman biologista äitiäni. Onko sinulla oikeus päättää minun ja muiden puolesta, että äiti ei ole tarpeellinen lapsille, jos heillä on kaksi isää? [/quote] No sitten on kiellettävä äideiltä tyttären hylkääminen. Se se vasta on vääryyttä!! Mun äitiä ei näkynyt mun koko lapsuudessa. Ei muuten ollut yhdenkään homon vika mun äidittömyys. Hetero-isille kovat piippuun, kun jätyävät perheensä ja se on krimialisoutava jos jerta pn niin saatanan tärkeää kasvaa mies-naisperheessä!
[/quote]
Näin voi käydä. Mutta voiko YHTEISKUNTA tehdä sen päätöksen, että tämä on oikein? Voiko yhteiskunta päättää lapsen puolesta, että hänellä ei ole oikeutta äitiin? Ja millä oikeudella? Vai pitäisikö asia jättää yksilöiden harkintaan, kuten se tälläkin hetkellä on.
[/quote]
Ota myös huomioon, että valtaosa vanhemmista, jotka ovat hylänneet lapsensa, ovat vanhempia paperilla tai tapaavat lasta esim. kerran kk tai vuodessa. Tai lapsi tuntee tämän vanhemman muuta sukua, tai lapsen toinen vanhempi osaa kertoa mitä samaa heissä on, mitä isä teki työkseen, mitä perinnöllisiä sairauksia siellä on, onko heissä samaa näköä jne. Näin lapsella on mahdollisuus samaistua, hän tietää mistä tulee. Biologisen taustan tunteminen on todettu joillekin äärimmäisen tärkeäksi! Meillä on adoptiolapsia, jotka koko elämänsä etsivät oikeita vanhempiaan (Kadonneen jäljillä jne.), sitten on niitä joita ei kiinnosta lainkaan. Mutta onko yhteiskunnan oikein tehdä päätös, että lapsella ei ole minkäänlaista oikeutta äitiin tai isään??
[/quote]
Vaikka lapsi laitettaisiin heteroperheeseen, hän välttämättä silti oppisi tuntemaan biologisia vanhempiaan. Ja miksi homoperheelle adoptoitu lapsi ei voisi tutustua biologisiin vanhempiinsa? Mikä vitun argumentti toi edes oli?
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:41"]
Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan.
[/quote]
Good for you. Minun tapauksessa äiti teki loppuelämästäni hemmetin vaikeaa ja ollaan nykyään kohteliaissa mutta ei lämpimissä väleissä. Jos minut palautettaisiin takaisin alkupisteeseen ja kysyttäisiin että tämä äiti vai kaksi tervepäistä miestä, haluaisin yrittää elämää udelleen niiden miesten kanssa. Ja nyt itsekin järkytyn kun tajuan että tuskin tulisi vähääkään ikävä.
[/quote]
Niin? Mutta pointtini onkin, että jos YKSIKIN ihminen on sitä mieltä, että äiti naisena on ollut täysin korvaamaton, jota isä tai sata isää ei olisi koskaan voinut korvata, voiko yhteiskunta tehdä päätöksen, että lapsella ei ole lähtökohtaisesti ikeus saada omaa äitiä?
Viittaan samaa sukupuolta koskevien adoptio-oikeuteen.
[/quote]
Jos sun äiti olisi kuollut, sitten sun isä olisi ottanut sen paikan koska olisi ollut pakko. Sitähän se yksi leskeksi jäänyt yh-isäkin kirjoitti, että hänellä on huomattavasti keskivertomiestä läheisemmät suhteet lapsiinsa. Koettakaa nyt tajuta ettei ole vain yhtä täydellistä mallia. Se äiti voi olla ihan hirveä paska myös kuten myös isä. Minä pelkään oman isäni takia miehiä vieläkin, eikä minusta tullut edes lesboa sen takia. Lesbon lapsella voi olla näitä sun ihania äitejä kaksi. Telkkarissa oli kerran ohjelma lesboperheestä, jonka tyttäret kertoi että heidän onnellinen elämä alkoi siitä että äidit erosivat miehistään ja menivät yhteen, ja tytöistä tuli sisaruksia.
[/quote]
Tytöistä tuli ssisaruksia? !? Just nii sairasta ku voi homojen ja lesbojen aajatusmaailma olla. Tuollaset kuvitellaan sisaruksiksi, ei he eivät ole sisaruksia eikä heistä saa tekemälläkään sisaruksia. Sinä päivänä ku kaks naista kykenee lisääntymään keskenään on asia ihan eri.
Ymmärrätkö ettei sukupuolella ole tässä asiassa väliä. Vanhempi ei kasvata lapsia sukupuolellaan. Vaikuttava tekijä tässä on se mitä on korvien välissä. Se tekee hyvän tai huonon vanhemman.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:58"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:41"]
Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan.
[/quote]
Good for you. Minun tapauksessa äiti teki loppuelämästäni hemmetin vaikeaa ja ollaan nykyään kohteliaissa mutta ei lämpimissä väleissä. Jos minut palautettaisiin takaisin alkupisteeseen ja kysyttäisiin että tämä äiti vai kaksi tervepäistä miestä, haluaisin yrittää elämää udelleen niiden miesten kanssa. Ja nyt itsekin järkytyn kun tajuan että tuskin tulisi vähääkään ikävä.
[/quote]
Niin? Mutta pointtini onkin, että jos YKSIKIN ihminen on sitä mieltä, että äiti naisena on ollut täysin korvaamaton, jota isä tai sata isää ei olisi koskaan voinut korvata, voiko yhteiskunta tehdä päätöksen, että lapsella ei ole lähtökohtaisesti ikeus saada omaa äitiä?
Viittaan samaa sukupuolta koskevien adoptio-oikeuteen.
[/quote]
Jos sun äiti olisi kuollut, sitten sun isä olisi ottanut sen paikan koska olisi ollut pakko. Sitähän se yksi leskeksi jäänyt yh-isäkin kirjoitti, että hänellä on huomattavasti keskivertomiestä läheisemmät suhteet lapsiinsa. Koettakaa nyt tajuta ettei ole vain yhtä täydellistä mallia. Se äiti voi olla ihan hirveä paska myös kuten myös isä. Minä pelkään oman isäni takia miehiä vieläkin, eikä minusta tullut edes lesboa sen takia. Lesbon lapsella voi olla näitä sun ihania äitejä kaksi. Telkkarissa oli kerran ohjelma lesboperheestä, jonka tyttäret kertoi että heidän onnellinen elämä alkoi siitä että äidit erosivat miehistään ja menivät yhteen, ja tytöistä tuli sisaruksia.
[/quote]
Mistä sinä sen tiedät ? Eivät kaikki homot tai kaikki lesbotkaan, pysty ottamaan toisen sukupuolen paikkaa. Ei minun isäni olisi ikinä, ikinä, pystynyt samanlaiseen kuin äitini.
[/quote]
Numeron 28 vastaus siis tähän ylläolevaan.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:06"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:41"]
Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan.
[/quote]
Good for you. Minun tapauksessa äiti teki loppuelämästäni hemmetin vaikeaa ja ollaan nykyään kohteliaissa mutta ei lämpimissä väleissä. Jos minut palautettaisiin takaisin alkupisteeseen ja kysyttäisiin että tämä äiti vai kaksi tervepäistä miestä, haluaisin yrittää elämää udelleen niiden miesten kanssa. Ja nyt itsekin järkytyn kun tajuan että tuskin tulisi vähääkään ikävä.
[/quote]
Niin? Mutta pointtini onkin, että jos YKSIKIN ihminen on sitä mieltä, että äiti naisena on ollut täysin korvaamaton, jota isä tai sata isää ei olisi koskaan voinut korvata, voiko yhteiskunta tehdä päätöksen, että lapsella ei ole lähtökohtaisesti ikeus saada omaa äitiä?
Viittaan samaa sukupuolta koskevien adoptio-oikeuteen.
[/quote]
Jos sun äiti olisi kuollut, sitten sun isä olisi ottanut sen paikan koska olisi ollut pakko. Sitähän se yksi leskeksi jäänyt yh-isäkin kirjoitti, että hänellä on huomattavasti keskivertomiestä läheisemmät suhteet lapsiinsa. Koettakaa nyt tajuta ettei ole vain yhtä täydellistä mallia. Se äiti voi olla ihan hirveä paska myös kuten myös isä. Minä pelkään oman isäni takia miehiä vieläkin, eikä minusta tullut edes lesboa sen takia. Lesbon lapsella voi olla näitä sun ihania äitejä kaksi. Telkkarissa oli kerran ohjelma lesboperheestä, jonka tyttäret kertoi että heidän onnellinen elämä alkoi siitä että äidit erosivat miehistään ja menivät yhteen, ja tytöistä tuli sisaruksia.
[/quote]
Tytöistä tuli ssisaruksia? !? Just nii sairasta ku voi homojen ja lesbojen aajatusmaailma olla. Tuollaset kuvitellaan sisaruksiksi, ei he eivät ole sisaruksia eikä heistä saa tekemälläkään sisaruksia. Sinä päivänä ku kaks naista kykenee lisääntymään keskenään on asia ihan eri.
[/quote]
Eikö sitten muidenkaan "tavallisten" hetero uusioperheiden lapset saa kutsua toisiaan sisaruksiksi?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:07"]
Ymmärrätkö ettei sukupuolella ole tässä asiassa väliä. Vanhempi ei kasvata lapsia sukupuolellaan. Vaikuttava tekijä tässä on se mitä on korvien välissä. Se tekee hyvän tai huonon vanhemman.
[/quote]
Mutta tavallinen ihminen kaipaa kyllä vahvoja roolimalleja molemmista sukupuolista. Ehkä joku ei, toinen kyllä. On esim. tutkimuksissa todettu, että ilman isää kasvavilla pojilla on paljon enemmän aggressio-ongelmia kuin vahvan isähahmon kanssa kasvaneilla. Ja turha selittää, että lähipiirissä voi olla isähahmoja, kun pointti on se, voko yhteiskunta tukea tällaista normina.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:10"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:07"]
Ymmärrätkö ettei sukupuolella ole tässä asiassa väliä. Vanhempi ei kasvata lapsia sukupuolellaan. Vaikuttava tekijä tässä on se mitä on korvien välissä. Se tekee hyvän tai huonon vanhemman.
[/quote]
Mutta tavallinen ihminen kaipaa kyllä vahvoja roolimalleja molemmista sukupuolista. Ehkä joku ei, toinen kyllä. On esim. tutkimuksissa todettu, että ilman isää kasvavilla pojilla on paljon enemmän aggressio-ongelmia kuin vahvan isähahmon kanssa kasvaneilla. Ja turha selittää, että lähipiirissä voi olla isähahmoja, kun pointti on se, voko yhteiskunta tukea tällaista normina.
[/quote]
Yhteiskunta tukee sitä mitä jo on olemassa. Näitä samansukupuolisten vanhempien perheitä on ollut kauan aikaa ja he tarvitsevat tukea siinä missä heteroperheetkin.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:10"][quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:07"]
Ymmärrätkö ettei sukupuolella ole tässä asiassa väliä. Vanhempi ei kasvata lapsia sukupuolellaan. Vaikuttava tekijä tässä on se mitä on korvien välissä. Se tekee hyvän tai huonon vanhemman.
[/quote]
Mutta tavallinen ihminen kaipaa kyllä vahvoja roolimalleja molemmista sukupuolista. Ehkä joku ei, toinen kyllä. On esim. tutkimuksissa todettu, että ilman isää kasvavilla pojilla on paljon enemmän aggressio-ongelmia kuin vahvan isähahmon kanssa kasvaneilla. Ja turha selittää, että lähipiirissä voi olla isähahmoja, kun pointti on se, voko yhteiskunta tukea tällaista normina.
[/quote]
Ja paljonkos niitä yh äitejä ja paskoja isiä on tässä maassa. Mieluummin hyvät homovanhemmat kuin sekopäiset heterot.
Koska ihmisellä voi olla vain kaksi vanhempaa. Jos esim.kaks naista rekisteröidään vanhemmiksi joita he eivät voi olla, ei lapsen oikea isä voi olla enää lapselle isä vaikka lapsi niin haluaisi.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:23"]Koska ihmisellä voi olla vain kaksi vanhempaa. Jos esim.kaks naista rekisteröidään vanhemmiksi joita he eivät voi olla, ei lapsen oikea isä voi olla enää lapselle isä vaikka lapsi niin haluaisi.
[/quote]
No miksi vitussa hän haluaisi olla jos lapsi kerta annetaan pois (adoptoidaan) jollekin muulle???
Sillä ei ole mitään väliä meneekö adoptiolapsi perinteiseen heteroperheeseen vai homoperheeseen. Ei lapsi tarvitse naista ja miestä kasvattamaan häntä, vaan kaksi rakastavaa vanhempaa. Yksikin käy, mutta siinä on silloin se huono juttu, ettei lapsi saa minkäänlaista parisuhteen mallia. Lapsen kasvattaminen on myös haastavaa yksin. Mitään naisen tai miehen tai äitin tai isän mallia ei ole olemassakaan tai sellaista ei ainakaan tarvita, vaan jokainen on yksilö. Niin lapsi kuin vanhempikin. Huolehtivan ja rakastavan vanhemman malli on ainoa välttämätön.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:23"]Koska ihmisellä voi olla vain kaksi vanhempaa. Jos esim.kaks naista rekisteröidään vanhemmiksi joita he eivät voi olla, ei lapsen oikea isä voi olla enää lapselle isä vaikka lapsi niin haluaisi. [/quote] No miksi vitussa hän haluaisi olla jos lapsi kerta annetaan pois (adoptoidaan) jollekin muulle???
[/quote]
No Ajatellaanpa vaikka näin että lapsi tulis lesbo vanhemmille vaikkapa tälläsellä muumimuki menetelmällä koska edelleenkään ilman miestä se ei voi tulla. No nämä naiset molemmat rekisteröitäis vanhemmiksi mikä on ihan sairas kuvitelma. Kun tämä lapsi täyttää 18 hänellä on oikeus ottaa selvää kuka hänen isänsä on ja kai halutessaan isällä mahdollista tunnustaa isyys. Pitäisi hyväksyä myös se että kaksi naista ja mies voisi mennä avioliittoon keskenään, muuten se ei ole todellakaan tasavertaisesti rehellinen lapsia kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 09:07"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:23"]Koska ihmisellä voi olla vain kaksi vanhempaa. Jos esim.kaks naista rekisteröidään vanhemmiksi joita he eivät voi olla, ei lapsen oikea isä voi olla enää lapselle isä vaikka lapsi niin haluaisi. [/quote] No miksi vitussa hän haluaisi olla jos lapsi kerta annetaan pois (adoptoidaan) jollekin muulle???
[/quote]
No Ajatellaanpa vaikka näin että lapsi tulis lesbo vanhemmille vaikkapa tälläsellä muumimuki menetelmällä koska edelleenkään ilman miestä se ei voi tulla. No nämä naiset molemmat rekisteröitäis vanhemmiksi mikä on ihan sairas kuvitelma. Kun tämä lapsi täyttää 18 hänellä on oikeus ottaa selvää kuka hänen isänsä on ja kai halutessaan isällä mahdollista tunnustaa isyys. Pitäisi hyväksyä myös se että kaksi naista ja mies voisi mennä avioliittoon keskenään, muuten se ei ole todellakaan tasavertaisesti rehellinen lapsia kohtaan.
[/quote]
No Ajatellaanpa vaikka näin että lapsi tulis hetero vanhemmille vaikkapa tälläsellä muumimuki menetelmällä koska edelleenkään ilman kunnollista siemennestettä se ei voi tulla. No nämä heterot molemmat rekisteröitäis vanhemmiksi mikä on ihan sairas kuvitelma. Kun tämä lapsi täyttää 18 hänellä on oikeus ottaa selvää kuka hänen isänsä on ja kai halutessaan isällä mahdollista tunnustaa isyys. Pitäisi hyväksyä myös se että kaksi heteroa ja mies voisi mennä avioliittoon keskenään, muuten se ei ole todellakaan tasavertaisesti rehellinen lapsia kohtaan.
Got it?
Kyllä huomaa, että homopuoltajilla ei ole mitään hajua miehen ja naisen henkisistä ja biologisista eroista ja miksi lapsi tarvitsee molemmat.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:41"]
Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan.
[/quote]
Good for you. Minun tapauksessa äiti teki loppuelämästäni hemmetin vaikeaa ja ollaan nykyään kohteliaissa mutta ei lämpimissä väleissä. Jos minut palautettaisiin takaisin alkupisteeseen ja kysyttäisiin että tämä äiti vai kaksi tervepäistä miestä, haluaisin yrittää elämää udelleen niiden miesten kanssa. Ja nyt itsekin järkytyn kun tajuan että tuskin tulisi vähääkään ikävä.
[/quote]
Niin? Mutta pointtini onkin, että jos YKSIKIN ihminen on sitä mieltä, että äiti naisena on ollut täysin korvaamaton, jota isä tai sata isää ei olisi koskaan voinut korvata, voiko yhteiskunta tehdä päätöksen, että lapsella ei ole lähtökohtaisesti ikeus saada omaa äitiä?
Viittaan samaa sukupuolta koskevien adoptio-oikeuteen.
[/quote]
Entä jos YKSIKIN ihminen on sitä mieltä, että hänen molemmat isänsä ovat korvaamattomia, voiko lapselta viedä oikeuden kahteen isään?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:04"]Mitä tapahtuu tilanteessa, jossa homopariskunta, joilla on lapsi, eroaa? Lapsella on rikkinäinen koti ja kaksi homoisää? Mitäs, jos lapsi ei tule toimeen toisen isän kanssa eikä halua olla siellä, mutta isällä on vanhemman oikeudet ja vastuu? Onko yhteiskunta silloin tehnyt lapsen puolesta päätöksen, että hänellä on kaksi isää ja hän on molempien luona? Kyllä olisi teini-iässä naisen alkuna ottanut päähän, jos olisin vuorotellen joutunut asumaan isäni ja esim. isäni kaverin luona. Hirveää! Kaipasin äitiä ja onneksi minulla oli sellainen.
[/quote]
Ja mitenköhän tämä tilanne eroaa siitä, että heteropari eroaa, ja heidän lastensa on vanhempien oikeuksien nimissä pakko viettää aikaa kusipäisen isänsä tai äitinsä luona?
Itse olen sitä mieltä, että miespari, joka haluaa adoptoida lapsen, on todennäköisesti sitoutuneempi, enemmän vanhemmuuteen omistautunut ja kunnollisen kasvuympäristön tarjoava kuin puolet heteropareista, jotka tähän maahan lapsia pukkaavat. Olen myös ymmärtänyt, että aika tarkka seula pitää adoptioon hyväksyttävän pariskunnan käydä tälläkin hetkellä läpi (vrt. Taiveaho-Kaikkonen). Joten adoptoidut lapset ovat siinä mielessä jopa etuoikeutetussa asemassa moniin biologisille heterovanhemmille syntyviin lapsiin, joiden vanhempien ei ole tarvinnut läpäistä ensimmäistäkään hyvän vanhemmuuden kriteeriä (kunhan on löytynyt pippeli ja pimppi..)
Ja mainitaan nyt se, että itse olen nelikymppinen, melko konservatiivisin arvoin elämääni ydinperheessä elävä heteronainen.
Olen naisparin kasvattama poika. Minut kasvatettiin "sukupuolineutraaliksi", pienen ikäni kuvittelin, että tämä on jotenkin normaalia. Oman sukupuolisuuteni ymmärtäminen ja löytäminen kesti monta vuotta kauemmin kun ystävilleni, joita ei käytännössä oikeastaan ollut, koska huomasin olevani "epänormaali", kohteluni takia. Toivoin aina, ettei molemmat vanhempani menisi vanhempainiltoihin, koska seuraavat viikot tulin aina kiusatuksi koulussa siitä, miten molemmat äitini olivat paikalla. Kärsin vielä aikuisenakin traumoista, jotka sain varhaislapsuudessa, kun minua kiusattiin "vanhemmistani" ja omituisuudestani.
Aikuisena olen monasti yrittänyt miettiä sitä, millaiseksi olisin kasvanut "normaali" perheessä. Olisin ainakin säästynyt vääristyneeltä mailmankuvalta, loputtomalta kiusaamiselta, sekä elinikäisiltä traumoilta. Rakastan kovasti äitejäni ja he minua. Meillä on edelleen hyvät lämpimät välit, kuten on aina ollut, mutta tulen heitä aina syyttämään siitä, millaiset jäljet minuun jätti lapsuuden koti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastaat siihen, että minä sanon: Minulle oma äitini on ollut todella tärkeä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan. Isäni ei olisi koskaan pystynyt antamaan samanlaista esimerkkiä ja käymään samoja asioita kanssani läpi. Kokisin huutavaa vääryyttä, jos olisin joutunut kasvamaan kahden isäni kanssa, ilman biologista äitiäni.
Onko sinulla oikeus päättää minun ja muiden puolesta, että äiti ei ole tarpeellinen lapsille, jos heillä on kaksi isää?[/quoteSiis anteeks mitä? Jos sulle on niin tärkeä niin miten se on muka kaikille? Onko alkoholisti perhe parempi kuin rakastava perhe jossa nyt sattuu olemaan 2 naista tai 2 miestä? Mä olen kasvanut äidin kanssa koko elämäni ilman isää ja olen ikuisesti kiitollinen siitä äidilleni mutta "normaalia" perhettä ei ollut ja en koe sitä mitenkään kaipaavani. Mikä oikeus sulla on tuomita ihmisiä heidän sukupuolensa vuoksi?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 00:00"]
Mutta eivät kaikki, ja siksi kysynkin: eikö lähtökohtaisesti jokaisella ole oikeus äitiin? Tuskin kaikki homoisät pystyvät ottamaan äidin paikan, tuskin sen paremmin kuin heteroisätkään. Jotkut kyllä, kaikki eivät.
[/quote]
Laitat tälle asialle nyt ihan liian suuren painon sen takia että sulla sattuu olemaan hyvät välit äitisi kanssa. Koeta hyväksyä se että kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolet. Heteroperheessä lapset oppii edelleenkin siihen työnjakoon että mies makaa sohvalla ja äiti luuttuaa. Monet homoperheen lapset on kertoneet tasa-arvoisemmasta meiningistä. Ja jos sulla on äiti, siltä opit sitten herkästi myös kaikki naiseuden paskimmat puolet ulkonäköpaineineen jne. Voihan olla että homoperheessä kasvaa vähän tavallista rennompi tyttö? Tai sitten ei, ihmiset on yksilöitä. Mutta pointti on se että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa.