Laskelma palkansaajan, työttömän ja sosiaalitoimiston asiakkaan elämästä

Miehen veli on työtön kuusikymppinen sinkkumies, ulosotossa on velkaa kun ex-akka teki velkaa minkä kerkesi molempien nimiin. Tässä olisko ainakin vuosi takaperin miehen veli tuli pyytämään apua kun piti jotain kuponkeja täytellä ym. ja mieheni katsoi veljensä papereita läpi, veljellä oli yli neljä tonnia tilillä rahaa. Ihmeteltiin vähän että miten voi olla, mutta kun katsoi minkälaiset elämiskustannukset hänellä oli, niin kyllä sitä rahaa jäi säästöön, varsinkin kun veli oli välillä töissäkin että sai sen 9€ ylläpitokorvauksen päivässä. Työttömien tuvalla käy parilla kolmella eurolla päivässä syömässä hyvät ruuat, kovin paljon muuta ruokaa ei kotiin osta, tupakkiin menee askin hinta päivässä, autoon ja bensaan menee jonkun verran, ja sitten vuokra ja puhelinlasku. Mitään lehtiä hänelle ei tule, ei harrasta mitään, ei ole enää alaikäisiä lapsia joille pitäisi jotain antaa. Vaatteita ei ostele ollenkaan, niitä on kaapissa kertynyt vuosien varrella. Mitään sisustustavaraa tms. ei osta koskaan, silloin kun erosi hommattiin yhteistyöllä hänelle tarvittavat asiat, spr:ltä sänky, meidän ylimääräisiä lakanoita ja pyyheitä ja astioita. Telkkari oli myös kirppikseltä ja meiltä matto, nojatuoli tuli myös jostain, mitään ei kaupasta ostellut.

Eli yksinasuvalla työttömällä ei ole hätäpäivää jos ei ole mitään kovin kalliita harrastuksia. Lapset ne on mitkä on kalliita elättää.

Mua ihmetyttää näissä laskelmissa nuo ruokamenot, miksei työssä käyvä perhe voi ostaa tarjouksesta?