Oletko koskaan sanonut (tai jopa huutanut) töissä kenellekään päin naamaa?

Muutamalle potilaalle on pitänyt korottaa ääntään, kun ei ole muuten mennyt perille. 

Olen pomolle. Palkat oli myöhässä ja tämä vielä kehtasi víttuilla kaupan päälle. Víttuilin takaisin ja molempien äänenpainot nousivat huutoasteelle. Sain kuitenkin palkkani samana päivänä, joten kannatti rähjätä.

Olen, pomolle.

Pomo tietenkin valitti miehelleni että vaimo käyttäytyy huonosti.

Olemme siis miehen kanssa samassa työpaikassa.

En kehtaisi huutaa työpaikalla. Luulen, että huutaminen olisi varoituksen paikka meillä. Se nyt vaan ei ole sopivaa.

Olen huutanut asiakkaalle. Olin kotisiivouksessa asiakkaan luona, joka oli vanhan kansan ihminen ja piti palvelusväkeä huonompiarvoisena ja aina automaattisesti osaamattomana. Miehenä kuulen liian usein ennakkoluuloisia olettamia siivoustaidoistani ja ennakkoluuloiset asiakkaat saavat minut puoliksi pahalle päälle jo valmiiksi.

Tilanne oli sellainen, että minun piti tyhjentää iso pöytä niistä lasiesineistä, että saan maton vietyä sen alta ulos hajottamatta mitään. Aluksi kieltäydyin tekemästä niin juurikin rikkoontumisriskin vuoksi (niitä lasiesineitä oli paljon!) ja asiakas vaatimalla vaati, että teen niin. Kun tämä tilanne mitä pelkäsin sitten tapahtui, olikin se minun vikani asiakkaan mielestä ja siinä vaiheessa minulla napsahti. Asiakas huusi ja haukkui vihaisena ja minä huusin takaisin, etten koske enää yhteenkään lasiesineeseen enkä varmasti vie kyseistä mattoa ulos. Olin tuolloin todella lähellä vain laittaa tavarani kasaan ja lähteä kesken kaiken seuraavan asiakkaan luokse. Hän oli myös ensimmäinen asiakkaani pitkän urani aikana, jonka kanssa olen ottanut niin vahvasti yhteen.

Yleisesti ottaen minusta soitellaan pomolle ja minun taitojani ja asiakaspalveluani ylistetään. Tämä asiakas haukkui siivoustaitoni työkaverilleni täydellisesti, mistä en ole yhtään yllättynyt sen riidan jälkeen. Häntä kieltäydyn palvelemasta jatkossa ihan molempien terveyden vuoksi.

Yllätyin miten kovaa osaan huutaa. Olen yltiöystävällinen ja erittäin asiakaspalvelukykyinen persoona ja myös hyvin haluttu kotisiivooja yrityksessämme. Työkaveritkin viihtyvät kanssani ja minäkin heidän kanssaan. Olen myös erittäin rauhallinen ja se kuulemma tarttuu muihinkin työkavereihin. Siksi olen jotenkin hyvin ymmälläni, miten minulla petti itsehillintä tuossa tilanteessa niin, vai pettikö sittenkään? Toisaalta kun ajattelee järjellä, olisi ollut kyllä typerää vain ottaa se kaikki rääkynä mukisematta vastaan ja olla puolustamatta itseään mitenkään. Kaikkea ei tarvitse sietää edes asiakaspalvelijana ja omista rajoista täytyy pitää kiinni, ettei itseään aivan unohda.

Just viime viikolla huusin puhelimessa alaiselleni. Puolustukseksi sanottakoon, että hän on äärimmäisen rasittava ihminen joka itse on huutanut sekä mulle että muille työpaikalla monta kertaa. Nyt tuli ensimmäisen kerran eteen tilanne etten enää pystynyt hillitsemään itseäni, kuusi vuotta on tämä ihminen nyt minulla tiimissä ollut.

Kyllä yhdelle pitkäkinttuiselle hevosnaamalle, mutta hän oli simputtanut minua kuukausien ajan. Jotkut ihmiset pysäyttää vain voimakas ääni höystettynä ärräpäillä, ärräpäät jäivät kyllä sanomatta.