Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan sanonut (tai jopa huutanut) töissä kenellekään päin naamaa?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole, mutta pistin mykkäkoulun päälle, joka pitää edelleenkin. En viitsi keskustella idioottimaisia tempauksia harrastavan "työkaverin" kanssa. Yksi niistä oli sellainen, että ko. ihminen tuli lomalta töihin ja toi tullessaan mm. Italiasta lomamatkallaan ostamia keksejä maistiaisiksi. Kun olin ottamassa keksiä, hän veti äkkiä tarjoilulautasen pois ja huudahti minulle: - SINÄ et tarvitse mitään keksejä! Toinenkin ikävä tilanne tapahtui lounastauolla. Juttelin niitä näitä erään toisen kollegan kanssa, kun tämä ihminen sanoo minulle aivan yhtäkkiä: - Minkä takia sinäkin pälpätät koko ajan? (Ei tule enää sitä päivää, että puhuisin tuolle ihmiselle yhtään mitään!)
Etkö edes tervehdi sitä tyyppiä?
En. Mitäs sitä suotta pälpättelemään. Olen kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän johtoryhmässä välillä huudetaankin.
Mitä korkeammalle hierarkiassa mennään, sitä suoremmaksi käy kommunikointi ja vaatimukset kovemmiksi. Eli onhan sitä tullut huudettua ja myös oltua huudettavana, jos näin voitaisiin asia ilmaista.
Vaikka kuinka monesti työnjohtajalle. Niin muutkin työntekijät ja aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Olen karjunut kuin jalopeura niin pomoille kuin työkavereillenikin, aika useinkin...
Käpy palanut äkkiä, mutta nopeasti myös leppynytkin.
Mä en mökötä, en juoruile, en kiusaa salakavalasti, autan työkavereita aina, jos vain pystyn
Siksi musta pidetään.
N 55, samassa työpaikassa 35vuotta.
Juu, ihan varmasti pidetään.
Kyllä olen ja puhuttelua siitä seurasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kerran huusi pukkarissa (muita ei ollut kuulemassa) ja alkoi sen jälkeen puhua inhottavasti selän takana. Oli puhunut jotain jo aiemmin.
No, kostin sille ämmälle tilaisuuden tullen. Hän laittoi kerran viestin työchatin kautta ja kysyi vaihtaisinko yhden työvuoron, iltavuoronsa aamuvuorooni, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan. Mulla ei olisi ollut mitään estettä, mutta vastasin että en vaihda. Eikä se saanut vaihdettua sitä kenenkään muunkaan kanssa, katsoin vielä sinä päivänä että se tuli siihen iltavuoroonsa mihin pitikin. Eipähän ämmä päässyt pentunsa joulujuhlaan. Sainpahan edes jotenkin kostettua. Olisin kostanut toki pahemminkin jos olisi tullut tilaisuus, mutta olipahan tuokin edes jotain.
En ole enää siinä työpaikassa eikä käsittääkseni hänkään. Pääsin onneksi muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanonut aika useinkin, mutta en koskaan huutanut. Ei kuulu tapoihini kotonakaan, miksi sitten töissä.
Eikä ole huutanut kukaan minulle töissä.
Vierailija kirjoitti:
Hermostuin kerran….työpaikkani juristi oli niin epävarma eikä uskaltanut tehdä päätöksiä vaan siirsi ne aina minulle…..lopulta hermostuin ….jotan sanoin ikävästi mutta enää enää muista kuinka ilkeästi
Ei juristin tehtävä ole tehdä päätöksiä. Hän on asiantuntija ei johtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Eräs työntekijä puhui ohjaamastaan opiskelijasta kahvihuoneessa niin asiattomasti ja haukkuen, että minulla paloi käämi aivan täysin. Opiskelija ei onneksi itse ollut kuulemassa ja toivon, ettei työntekijä puhunut tälle samalla tavalla myös päin naamaa.
Kerran meni kuppi puoliksi nurin. Kyseessä oli työkaveri jolla oli sukset ristissä vähän joka suuntaan. Hyvin "temperamenttinen" nuori nainen, joka ei osannut ottaa ohjeita vastaan ja suuttui myös jos ei annettu ohjeita ja tuli sanomista virheistä.
Kerran sitten sairastumisen takia töitä järjestettiin uudestaan, siirryin itse alueelle josta pidin, mutta jota tämä työntekijä inhosi. Tämä työntekijä sitten siirrettiin minun alueelleni. Kun vein tiedon tästä ylemmältä taholta tulleesta määräyksestä, tuli vastaukseksi huutoa että "luulen olevani joku esimies ja että hänen ei tarvitse minua totella ja mikä minä luulen olevani". Vaikka selkeästi sanoin, että pomo siirsi minut ja siirsi tämän henkilön minun paikalleni.
Hävettää vieläkin että huusin, mutta jotenkin tuo hyökkäys pääsi yllättämään. Huusin sitten "Etkö sä vi**u kuuntele mitään mitä sulle sanotaan?" Sanoin vielä saa pomo ihan itse tulla kertomaan tästä vaihdoksesta jos ei minun sanomana pomon viesti tule perille.
Pomolle kävin ohimennen sanomassa, että saa henkilökohtaisesti käydä siiron määräämässä ja jatkossa turha välittää kyseiselle henkilölle viestejä minun kautta. Mitään seurauksia ei tullut ja päästiin myöhemmin jopa kohtalaisiin väleihin tämän naisen kanssa kun huomasi etten minä ole se joka siellä pomoa leikkii. Kävi jopa hieman sääliksi kun savustettiin pihalle, vaikka oli oikeasti aika raskas työkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huusin kerran omistajalle, kun se kulki mun perässä nakuttamassa asiasta, jonka olin tehnyt väärin ja typerästi ja kuinka olin ihan tyhmä ja vastuuton, vaikka se oli se toinen työntekijä, joka homman oli tehnyt. Pyysin anteeksi myöhemmin huonoa käytöstäni, mutta omistaja ei pyytänyt ikinä anteeksi vääriä syytöksiään - niitä oli muitakin kuin tämä. Joku oli kuullut sen kyllä sanovan ääneen, että "taisin olla väärässä" mutta mulle asti ei koskaan tullut sitä myöntämään. Jätinkin sen sitten aika paskamaiseen tilanteeseen lähtiessäni ilman irtisanomisaikaa. Itsepä kerjäsi.
En ole huutanut, mutta olen tiuskinut. Joskus asiasta, joskus asian vierestä. Minulle tulee siitä heti järkyttävä morkkis ja olinpa sanonut asiasta tai sen vierestä, on pakko heti hyvitellä ja pyydellä anteeksi. En kestä yhtään olla epäsovussa työssä. Pitäisi opetella rakentavampi tapa käsitellä hankalia tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimiehenä jouduin kerran laittamaan työpaikan akkalauman ruotuun, kun jatkuva selkäänpuukotus ja jupina ei loppunut. Kirjallisia ja suullisia oli jo jaeltu, mutta viesti ei tuntunut menevän perille.
Oli alennusmyynnin aloitus päivä ja nuori 17v noussut naisjohtajani tuli 30min myöhässä töihin. Seisoin puhelin kädessä 3tta kertaa soittamassa hänelle (ei vastannut) myymälän lukittujen ovien takana, takanani 20 ihmisen jono. Kun tuli viimein paikalle ihan kuin ei mitään olisi tapahtunut, taputti mua yllättäen olkapäälle ja toivotti iloisesti huomenta. Se säikäytti mut ja pudotin puhelimeni (ei onneksi särkynyt.) Pinnani paloi, ja sanoin: haista V...tu. Ei mennyt ihan putkeen, mutta oli tosi stressaantunut olo. Hän teki sitten valituksen.
Puhutteluhan siitä minulle tuli tyttöstä ylemmän pomon kanssa joka oli fiksu ja mukava.
Sain heti siirron parempaan paikkaan, saman ketjun sisällä. Sopi minulle hyvin. Nuori johtajatar sai potkut vuoden päästä, kun oli suututtanut kaksi muuta alaistansa jotka tekivät virallisen valituksen.
En tiedä mitä sen jälkeen tapahtui. Oma työeloni jatkui ihan hyvänä.
En, tosin työpaikka menee heti vaihtoon jos mua aletaan tuolla tavalla hiillostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulle kerran huusi pukkarissa (muita ei ollut kuulemassa) ja alkoi sen jälkeen puhua inhottavasti selän takana. Oli puhunut jotain jo aiemmin.
No, kostin sille ämmälle tilaisuuden tullen. Hän laittoi kerran viestin työchatin kautta ja kysyi vaihtaisinko yhden työvuoron, iltavuoronsa aamuvuorooni, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan. Mulla ei olisi ollut mitään estettä, mutta vastasin että en vaihda. Eikä se saanut vaihdettua sitä kenenkään muunkaan kanssa, katsoin vielä sinä päivänä että se tuli siihen iltavuoroonsa mihin pitikin. Eipähän ämmä päässyt pentunsa joulujuhlaan. Sainpahan edes jotenkin kostettua. Olisin kostanut toki pahemminkin jos olisi tullut tilaisuus, mutta olipahan tuokin edes jotain.
En ole enää siinä työpaikassa eikä käsittääkseni hänkään. Pääsin onneksi muualle.
😈😈😈💪💪💪👏👏👏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kerran huusi pukkarissa (muita ei ollut kuulemassa) ja alkoi sen jälkeen puhua inhottavasti selän takana. Oli puhunut jotain jo aiemmin.
No, kostin sille ämmälle tilaisuuden tullen. Hän laittoi kerran viestin työchatin kautta ja kysyi vaihtaisinko yhden työvuoron, iltavuoronsa aamuvuorooni, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan. Mulla ei olisi ollut mitään estettä, mutta vastasin että en vaihda. Eikä se saanut vaihdettua sitä kenenkään muunkaan kanssa, katsoin vielä sinä päivänä että se tuli siihen iltavuoroonsa mihin pitikin. Eipähän ämmä päässyt pentunsa joulujuhlaan. Sainpahan edes jotenkin kostettua. Olisin kostanut toki pahemminkin jos olisi tullut tilaisuus, mutta olipahan tuokin edes jotain.
En ole enää siinä työpaikassa eikä käsittääkseni hänkään. Pääsin onneksi muualle.
😈😈😈💪💪💪👏👏👏
Kostaminen on kivaa.
Etkö edes tervehdi sitä tyyppiä?