Ahdistaa: Ekaluokkalainen oli kertonut koulussa perheasioistamme

Vaikka kyse onkin yksityisasioista, on usein hyvä, että koulussa tiedetään joistakin perheen asioista. Esim. juurikin jos perheessä on e-lapsia, avioero tms. Helpottaa useimmiten valtavasti ymmärtämään lapsen käytöstä ja oppimista koulussa. Usein on ihan ymmällään jonkun lapsen päättömästä käytöksestä, kunnes jostain kuulee esimerkiksi juuri sen, että perheessä on ollut avioero muutama kuukausi sitten. Kyllä pienet koululaiset heijastavat aika suoraan kodin vaikeuksia käyttäytymiseensä ja opiskeluunsa koulussa.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:51"]

Miehesi vastasi ihan oikein. Paskaako se jollekin opettajalle kuuluu, mitä häiriöitä muilla perheenjäsenillä on kuin sillä, jota hän opettaa. Ihme utelua.

[/quote]

monesti ne asiat vain vaikuttavat koko perheeseen, siis myös perheen muihin lapsiin.

Ei se opettaja uteliaisuuttaan kysele, vaan siksi, että tiedosta saattaa olla hyötyä hänen työssään.

Lapsi saattaa oireilla kodin tilannetta esim. mahakivulla, kiukuttelulla, evvk-asenteella jne. Yksi oppilaistani saa tällä hetkellä itkuisia raivokohtauksia - minua opettajana auttaa suuresti se tieto, että perheessä on paha parisuhdekriisi eroineen menossa (varsinkin kun lapsi pystyy purkamaan minulle sanallisesti pahan olonsa, kertomaan miksi raivostui ja rauhoittuu tuon juttuhetken jälkeen). Luuletko, ettei lasta auta se, että opettaja tietää lapsen väsymyksen johtuvan siitä, että perheessä riidellään öisin ja lapset eivät saa nukkua?

Hemmetti soikoon, me ajattelemme työssämme lasten parasta, emme niinkään vanhempien nolostumista.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:34"]

Miksi sun piti mennä sitte ite juoruamaan yksityisasioista opettajalle? Homma ois ollu ihan pihvi, jos miehesi puheet olis jääny opettajalle viimeiseksi infonksi, eihän se opelle kuulu että mitä teillä tapahtuu. Miehesi olis voinu sanoa että lapsi vähän liiottelee tms, mut nyt saat miehesi näyttämään open silmissä kummajaiselta, joka valehtelee.

[/quote]

Niinhän se mies olikin! Miksi lapsen pitäisi leimautua opettajan silmissä -turhaan!- liiottelevaksi lapseksi?

[/quote]

Normaalistihan lapset eivät liioittelekaan yhtään. Kyllä se nyt leimautui. :D

[/quote]

Ei normaali lapsi ala kertoilemaan satuja sisaruksensa kehitysviivästymästä... Ja miksi sen isän piti mennä valehtelemaan? Asia on ilmiselvästi painanut lapsen mieltä kun on siitä opettajalleen kerran puhunut. Miksi isän kunnia ja perheen "yksityisasiat" opettajaan nähden tärkeämpi, kuin lapsen saattaminen kummalliseen valoon - omalla työpaikallaan!

Koulu ei ole lapsen työpaikka. Lapsi ei käy töissä vaan koulussa.

Ei ap:n tekstistä selvinnyt, uteliko ope asiasta vai oliko tilanne esim. se, että lapsi oli esim. hätääntynyt tai huolissaan sisaruksesta ja ope halusi tuoda tämän myös vanhempien tietoon. Ei tarvitse heti leimata opettajaa utelijaksi.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:40"]

Opettajatkin voi vaivihkaa udella asioita, silleen mukavan jutustelun varjolla. Lapsi ei ehkä osaa suodattaa, mistä voi puhua perheen ulkopuolella ja mistä ei.

[/quote]

Perhe jonka asioita ei voi lapsen opettaja tietää ei ole sellainen perhe jonka kannattaisi salata asioitaan. Laittomuudet, huumeiden tai viinan ongelmakäyttö, seksi lasten nähden, mitä muuta salattavaa voi olla? Jos on mistään noista kyse, ei tällainen perhe liene oikea ympäristö lapsen kasvaa, ja tämä on taas ihan hyvä saattaa vaikka opettajan tietoon.

[/quote]

Höpöhöpöä! Opettajat eivät ole mitään pyhimyksiä, vaan uteliaita ja juoruilunhaluisia löytyy joukosta myös. Sekä kontrollifriikkejä, joiden mielestä heidän on virkansa takia tiedettävä kaikki kaikesta ja levittää tietoa eteenpäin höystettynä omilla tärkeillä pohdinoillan ja analyyseillään. Parempi olla avautumatta, ellei halua koko koulun silmätikuksi.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:01"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:51"]

Miehesi vastasi ihan oikein. Paskaako se jollekin opettajalle kuuluu, mitä häiriöitä muilla perheenjäsenillä on kuin sillä, jota hän opettaa. Ihme utelua.

[/quote]

monesti ne asiat vain vaikuttavat koko perheeseen, siis myös perheen muihin lapsiin.

Ei se opettaja uteliaisuuttaan kysele, vaan siksi, että tiedosta saattaa olla hyötyä hänen työssään.

Lapsi saattaa oireilla kodin tilannetta esim. mahakivulla, kiukuttelulla, evvk-asenteella jne. Yksi oppilaistani saa tällä hetkellä itkuisia raivokohtauksia - minua opettajana auttaa suuresti se tieto, että perheessä on paha parisuhdekriisi eroineen menossa (varsinkin kun lapsi pystyy purkamaan minulle sanallisesti pahan olonsa, kertomaan miksi raivostui ja rauhoittuu tuon juttuhetken jälkeen). Luuletko, ettei lasta auta se, että opettaja tietää lapsen väsymyksen johtuvan siitä, että perheessä riidellään öisin ja lapset eivät saa nukkua?

Hemmetti soikoon, me ajattelemme työssämme lasten parasta, emme niinkään vanhempien nolostumista.

[/quote]

Onko vanhemmilla velvollisuus kertoa asioitaan opettajalle? Ei ole. Ainahan se olisi kiva tietää kaikenlaista, vaikka lasten vanhempien pankkitilin saldo. Auttaisihan sekin ymmärtämään vaikka mitä. Kenelläkään ei silti ole velvollisuutta tilittää asioitaan, vaan voi aivan hyvin jättää vastaamatta.

pankkitilin saldo on vanhempien asia, erityislapsi sisaruksena on mitä suuremmassa määrin LAPSEN asia. Ja todellakin vanhempien pitää esimerkillään kannustaa lasta siihen että hän voi keskustella luotettavien ihmisten kanssa tästä, ehkä elämänsä suurimmasta kysymysmerkistä silloin kun se lähtee luontaisesti lapsesta itsestään ja tiedonhalusta tai uskoutumisen tarpeesta.

Kuinka usein koulussa tehdään tehtäviä tyyliin "piirrä perheesi" "askartele sukupuusi" kirjoita aine "minun siskoni/veljeni" tms. Eikö olisi lapsen paras että opettaja tietää jos siellä on nk. arkoja paikkoja?

Totuuden kuulee lapsen suusta.

Koulussa pienet lapset luottavat opettajiinsa ja keskustelevat avoimesti elämäänsä liittyvistä asioista. Opettajien tehtävänä on tukea pienen koululaisen kehitystä kokonaiseksi ihmiseksi, joka osaa olla ylpeä itsestään ja varma osaamisestaan. Pienempi sisarus on varmasti yksi suurimmista asioista ekaluokkalaisen elämässä ja joka päivä läsnä arjessa. Sisaruksesta ja muista "perheasioista" tullaan puhumaan koulussa yksinkertaisesti siitä syystä, että perhe on osa lapsenne identiteettiä.

Ristiriitaisten viestien antaminen ekaluokkalaisellenne aiheuttaa hänessä hämmennystä.

Tulevaisuutta kirkastaakseenne: miettikää ensin omassa päässänne ja myöhemmin illalla yhdessä miksi olette toimineet edellä mainitsemillasi tavoilla.
1. asia: Miksi miehesi valehteli koulussa että nuorimmaisen kehityksessä ei ole mitään poikkeavaa?
2. asia: Miksi itse puolustelit miehesi käytöstä vedoten unohdukseen?

Näiden asioiden läpikäynnillä selviää jo paljon. Ehkä huomaatte että miehesi häpeää lastaan ja haluaisi pitää tämän visusti "komerossa"? Halusiko miehesi suojella ekaluokkalaista kiusaamiselta? Syyttääkö hän mahdollisesti itseään lapsenne vammaisuudesta ja kokee siitä alemmuutta? Onko hän uskaltanut kertoa yhdelleenkään kaverilleen lapsenne kehityksestä tai oletteko päässeet neuvolan kautta puhumaan ammattilaisten kanssa lapsestanne? Ehkä miehellesi on vaikeaa tunnustaa tosiasioita ja hän ei vain näe että vammaisenkin lapsen elämässä voi olla iloa ja aurinkoa?

Ehkä sinäkin huomaat toimineesi tilanteessa hassusti: Sen sijaan että olisit tunnustanut tosiasiat ja alkanut etsiä miehesi käytökselle todellisia syitä oletkin laittanut kaikki unohduksen piikkiin. (Kuka unohtaa, että oma lapsi on vammainen?)
Miehelläsi saattaa olla auktoriteettia esim. autonhuoltoon tai tvn urheiluohjelmiin liittyvissä asioissa, mutta älä anna hänen päättää kaikesta: et ole hullu, vaan miehesi ei halua kohdata todellisuutta ja tarvitsee siinä sinun tukeasi. Yhteinen käynti lapsenne neuvolassa varmasti auttaisi asiaan.

On myös ekaluokkalaisenne etu, jos hän voi vapaasti olla lapsi ja oma itsensä ja kertoa koulussa sisaruksestaan ja te vanhempina yhdessä koulun kanssa tarjoatte hänelle välineet selvitä mahdollisesta kiusaamisesta ja keinot kertoa pienemmän sisaruksensa vammaisuudesta niin että hänen kaverinsa ymmärtävät asian.

Onnea yhteistyöhön neuvolan ja koulun kanssa!

Kiitos monipuolisista vastauksista.

Opettaja oli siis puhunut ihan positiivisessa mielessä lapsemme koulumenestyksestä ja aloittanut yhtäkkiä (mieheni mukaan) säälien kyselemään nuoremman sisaruksen kehityksestä, johon mieheni oli reagoinut varsin tylysti kieltäen koko ongelmat.

Mies nimenomaan halusi, että lisään viestiin tuon kirjoitusmuodon hänen "unohtaneen" asian sillä hetkellä. (Ei tietenkään lapsen vammaisuutta, vaan joitan siihen liittyviä piirteitä!). Saimme tänään opelta vastauksen, jossa hän sanoikin ihmetelleensä, oliko hän alunperinkin käsittänyt jotain aivan väärin.

Olisin varmaan itsekin ollut aika hämmentynyt opettajan säälistä ja kysymyksistä ja yrittänyt painaa asiaa ensin ns. "villasella".

- ap

ap lisää vielä:

Ekaluokkalaisemme oli avoimena ja puheliaana ottanut aiheen alunperin itse esiin tunnilla ja kertonut sisaruksensa ongelmista koko luokalle hyvin yksityiskohtaisesti.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:01"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:51"]

Miehesi vastasi ihan oikein. Paskaako se jollekin opettajalle kuuluu, mitä häiriöitä muilla perheenjäsenillä on kuin sillä, jota hän opettaa. Ihme utelua.

[/quote]

monesti ne asiat vain vaikuttavat koko perheeseen, siis myös perheen muihin lapsiin.

Ei se opettaja uteliaisuuttaan kysele, vaan siksi, että tiedosta saattaa olla hyötyä hänen työssään.

Lapsi saattaa oireilla kodin tilannetta esim. mahakivulla, kiukuttelulla, evvk-asenteella jne. Yksi oppilaistani saa tällä hetkellä itkuisia raivokohtauksia - minua opettajana auttaa suuresti se tieto, että perheessä on paha parisuhdekriisi eroineen menossa (varsinkin kun lapsi pystyy purkamaan minulle sanallisesti pahan olonsa, kertomaan miksi raivostui ja rauhoittuu tuon juttuhetken jälkeen). Luuletko, ettei lasta auta se, että opettaja tietää lapsen väsymyksen johtuvan siitä, että perheessä riidellään öisin ja lapset eivät saa nukkua?

Hemmetti soikoon, me ajattelemme työssämme lasten parasta, emme niinkään vanhempien nolostumista.

[/quote]

Onko vanhemmilla velvollisuus kertoa asioitaan opettajalle? Ei ole. Ainahan se olisi kiva tietää kaikenlaista, vaikka lasten vanhempien pankkitilin saldo. Auttaisihan sekin ymmärtämään vaikka mitä. Kenelläkään ei silti ole velvollisuutta tilittää asioitaan, vaan voi aivan hyvin jättää vastaamatta.

[/quote]

voi kultapieni, kyse ei ole siitä, että opettajasta olisi kiva tietää jotain vain ihan tietämisen vuoksi. Opettajan on vain hyvä tietää ihan sen lapsen takia, jos jotain erityistä on meneillään. Ei voisi vähempää kiinnostaa vanhempien ammatit tai pankkitilin saldot, niillä ei ole koulun kanssa mitään tekemistä. Paljon taas saattaa olla tekemistä sillä, jos perheessä on iso kriisi meneillään.

Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö on sen lapsen parhaaksi. Ja onneksi suurin osa vanhemmista tajuaa tämän. Ja ne jotka eivät tajua, ja joiden mielestä mikään ei koskaan kuulu kenellekää - niissä perheissä onkin sitten ihan oikeasti asiat pahasti pielessä ja salattavaa.

Eeeheii tietenkään! Opettajathan eivät missään nimessä juoruile kahvitunneilla :-)))

quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:01"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:51"]

Miehesi vastasi ihan oikein. Paskaako se jollekin opettajalle kuuluu, mitä häiriöitä muilla perheenjäsenillä on kuin sillä, jota hän opettaa. Ihme utelua.

[/quote]

monesti ne asiat vain vaikuttavat koko perheeseen, siis myös perheen muihin lapsiin.

Ei se opettaja uteliaisuuttaan kysele, vaan siksi, että tiedosta saattaa olla hyötyä hänen työssään.

Lapsi saattaa oireilla kodin tilannetta esim. mahakivulla, kiukuttelulla, evvk-asenteella jne. Yksi oppilaistani saa tällä hetkellä itkuisia raivokohtauksia - minua opettajana auttaa suuresti se tieto, että perheessä on paha parisuhdekriisi eroineen menossa (varsinkin kun lapsi pystyy purkamaan minulle sanallisesti pahan olonsa, kertomaan miksi raivostui ja rauhoittuu tuon juttuhetken jälkeen). Luuletko, ettei lasta auta se, että opettaja tietää lapsen väsymyksen johtuvan siitä, että perheessä riidellään öisin ja lapset eivät saa nukkua?

Hemmetti soikoon, me ajattelemme työssämme lasten parasta, emme niinkään vanhempien nolostumista.

[/quote]

Onko vanhemmilla velvollisuus kertoa asioitaan opettajalle? Ei ole. Ainahan se olisi kiva tietää kaikenlaista, vaikka lasten vanhempien pankkitilin saldo. Auttaisihan sekin ymmärtämään vaikka mitä. Kenelläkään ei silti ole velvollisuutta tilittää asioitaan, vaan voi aivan hyvin jättää vastaamatta.

[/quote]

voi kultapieni, kyse ei ole siitä, että opettajasta olisi kiva tietää jotain vain ihan tietämisen vuoksi. Opettajan on vain hyvä tietää ihan sen lapsen takia, jos jotain erityistä on meneillään. Ei voisi vähempää kiinnostaa vanhempien ammatit tai pankkitilin saldot, niillä ei ole koulun kanssa mitään tekemistä. Paljon taas saattaa olla tekemistä sillä, jos perheessä on iso kriisi meneillään.

Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö on sen lapsen parhaaksi. Ja onneksi suurin osa vanhemmista tajuaa tämän. Ja ne jotka eivät tajua, ja joiden mielestä mikään ei koskaan kuulu kenellekää - niissä perheissä onkin sitten ihan oikeasti asiat pahasti pielessä ja salattavaa.

[/quote]

En usko kaikkea, mitä lapset kertovat. Älkää tekään vanhemmat kaikkea, mitä lapset koulusta. T. Ope

2

2

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:52"]

Eeeheii tietenkään! Opettajathan eivät missään nimessä juoruile kahvitunneilla :-)))

[/quote]

no kyllä siellä varmasti on nyt ollut ikimuistoinen kahvihetki, kun tuo ope on päässyt kertomaan, että hänen luokkansa janijannican pikkusisaruksella on jotain ongelmia kehityksessä!

ihan suorastaan. tuollaiset ongelmat kun tuolla koulumaailmassa ovat ihan ennenkuulumattomia ja tosi mielenkiintoisia koko koulun aikuisille juuri silloin, kun ne eivät heihin mitenkään liity.

Lapset on lörppöjä. Jopa yläkoulussa huonoista oloista olevat uskoutuvat helposti opettajalle... Ja kyllä ne hyvienkin perheiden lapset saattaa kertoa yllättäviä asioita kodeistaan ihan oppitunnilla kaikkien kuullen!

Että kaikki mätäpaisemammat voi nyt hautoa pienessä päässään, että teidän kulissit ei olekaan täydellisiä.:) Pienenä vinkkinä kuitenkin se, että kyllä ne ongelmat näkyy lapsesta aina eli mitään yllätyksiä ei yleensä tule.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:52"]

Eeeheii tietenkään! Opettajathan eivät missään nimessä juoruile kahvitunneilla :-)))

[/quote]

no kyllä siellä varmasti on nyt ollut ikimuistoinen kahvihetki, kun tuo ope on päässyt kertomaan, että hänen luokkansa janijannican pikkusisaruksella on jotain ongelmia kehityksessä!

ihan suorastaan. tuollaiset ongelmat kun tuolla koulumaailmassa ovat ihan ennenkuulumattomia ja tosi mielenkiintoisia koko koulun aikuisille juuri silloin, kun ne eivät heihin mitenkään liity.

[/quote]

Jep. Ajatelkaa, kuinka siellä väännetään jutun juurta siitä, että NicoPetteriJanicaJessiinan pikkusisaruksella on jotain viivettä puheessa. Auts. Onkin sen verran mehevä juttu, että siitä on pitkäksi aikaa pyöriteltävää. Aivan ennenkuulumatonta kouluympäristöön ja kyllä se jaksaa niitäkin kiinnostaa, jotka ei NicoPetteriJanicaJessiinan perhettä tunne. Antakaa opettajien pitää huvinsa ja juorunsa raskaina työpäivinä!

En ymmärrä halua haukkua opettajia. Olen naimisissa open kanssa, ja ei mun miestä sinänsä kiinnosta oppilaiden kotielämä. Mutta jos oppilas äkkiä oirehtii, niin helpottaa opettajan työtä ja auttaa oppilassta. Kos oppilas on poissaoleva, tai ei ole tehnyt läksyjä, niin onko syynä valvominen, sisaruksen kuolema tai vanhempien avioero vai jopa lapsen oma sairaus. Tärkeintä opelle on auttaa ja opettaa sitä lasta.