Laillisesti ryöstetyt ihmiset Suomessa - perintäfirmat ajettava alas!
Joku kehui täällä onnentunnetta laskuja maksettuaan. Niin minäkin olen ollut, kun talous on ollut vielä tasapainossa. Mutta entä sitten, kun sairaus/työttömyys - masennus - mikä tahansa elämässä kohtaa, joka syöksee sinut taloudelliseen ahdinkoon. Jäät kenties ainostaan pikalainan varaan, jotta saat hankittua edes kaurapuuorlautausellisia ja maksettua sähkön/veden. Sosiaaliapu on tehnyt niin hankalaksi tavallisen ihmisen vastaanottaa siinä nöyryyttämisrumbassa, jossa koko elämäntili nostettava jonkun merkonomityttösen nähtäväksi - jolla sitten täydellinen mielivalta joko 'harkiten' auttaa tai ei. Kerran olen itse hakenut tällaista 'apua' sähkölaskun palautettassa minulle takaisin, koska 'tulot' menivät kuulemma 3 euroa yli tjms pskaa.
Miksi apua ei kohdenneta HETI, kun sitä tarvitsee. Miksi ihmiset ajetaan tässämaassa halulla velkakierteeseen, joka vie koko heidän toimintakykynsä ja voimansa nousta takaisin esim. työmarkkinoille. Ei ole suomalaisten etu tuottaa pahoinvointia, mikä koko maa on tulvillaan. Juurikin tämän perintäbisneksen ansiosta, jolla ei ole oikeastaan mitään oikeutusta edes OLLA olemassa. Bisnestä ahdinkoon joutuneiden HÄDÄLLÄ??
Ennen oli KORONKISKONTALAIT ja kiskojat joutuivat LINNAAN. Nyt heidät kutsutaan JUHLIMAAN sinne - vähävaraisilta ryöstämillään RAHOILLA; jotka he itse tarvitisivat kipeästi elääkseen ja uudestaan noustakseen.
Tälle bisnekselle ON TULTAVA LOPPU! Rahaa ei löydy sen enempää vähävaraiselta, kuin koronkiskontaan HARJOITTAMALLA!
Tähän vastannee he, joilla talous ja työpaikat pyörii ilman huolenhäivää - että maksaisit vaan laskusi ajoissa. Mutta kun se ei onnistu ihmisiltä silloin, kun tuloja ei ole ja nekin vain muutaman satasen, jos sitäkään. Koska tässä maassa herätään jo MILJOONAN ihmisen HÄTÄÄN!! Tappoja ja lapsenmurhia päivittäin uutisissa ja sekään ei herätä? Tilanne tulee vain pahenemaan, ellei suomalaiset KOLLEKTIIVISESTI nouse tätä kammottavaa ihmisten piinaamista vastaan - RYÖSTÄMISTÄ - josta ei hyödy, muuta kuin itse perintäfirmat JÄTTIMÄISINE TULOINEEN; jotka kaikki vielä viedään veroparatiisisaarille, itse suomalaisten edes KÖYHIEN rahoista hyötymisineen.
Mutta, mutta.. '' Olen onnellinen, kun saan maksettua laskuni..''' vastauksena:
Olet onnellinen niin kauan, kunnes et joudu taloudelliseen ahdinkoon ja kaikenmaailman perintfirmat yritä ryöstää sinua ''laillisesti''. Perinäbisnes ja ihmisten, jotka vähävaraisimpia ryöstetään valtion avustuksella mitä törkeimmällä tavalla, jolloin laskut saattavat nousta 500% - koska on IHAN oikein RYÖSTÄÄ ahdinkoon joutuneita IHMISIÄ - VALTIOVALLAN luvalla!! NOT!!!!!! Nousen itsekni tätä järkyttävää korkonKISKONTAA vasten ensi vaaleissa, kuka rohkeasti nousee tätä rikollista ryöväystä vastaan - juurikin Suomessa tällä hetkellä noin 500 000 kärvistelee (saman verran työttömäksi joutuneita ja lisää tulee tulevaisuudessa) joko ulosoton piirissä/perintälaskujen kammottavassa paineessa. Uudessa Suomessa kerrankin hyvä kannanotto asiaan ja moni ottaa kantaa tietän ahdistuksen, minkä laskujen nostattaminen pilviin muutoinkin talousongelmien kanssa kamppaileville teettää. Koko perintäbisnes on rikollista touhua ihmisten ahdingolla (ja tulokset viedään veroparatiisisaarille) Lindorf - Intrum jne.
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180621-laillisesti-ryostetyt
Kommentit (363)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 14:31"]
Korot on mielestänikin väärin ja onhan ne korot ihan raamatussakin kielletty.
[/quote]
Raamattu kieltää myös sian syömisen. Ja suomuttomien tai evättömien vesielävien. Maito ja lihatuotteita ei saa sekoittaa (juustokinkkuleipä, byebye). Pyhäpäivänä työskentely...
Toisaalta uudessa testamentissa: "24 "Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: 'Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. 25 Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.' 26 Isäntä vastasi hänelle: 'Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. 27 Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen. 28 -- Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia. 29 Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. 30 Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.'"
Oma tarinani lyhyesti. Oltiin lasten isän kanssa yhdessä monta vuotta, hänellä vakituinen työ ja itselläni pätkätöitä. Hyvin pärjättiin, mutta nuorena parina jouduttiin kuten moni muukin aloittamaan pesänrakennus tyhjästä, ei ollut isiä ja äitiä maksamassa. Monet huonekalut hommattiin kätettynä, osa ostettiin säästöistä ja kuukausipalkasta, jotkut jutut oli pakko ottaa osamaksulla. Makseltiin osamaksuja ja pärjättiin. Sitten tuli ero. Suurin osa kauniista oli minun nimelle otettuja. Olin työtön ja lapset jäivät minulle, mies muutti yhteen naisen kanssa jossa molemmat saavat kuukausipalkan ja minä saan minimielarit. En pystynyt maksamaan kaikkea, yhdessä otettuja velkoja. Niin alkoi maksukierre, ei paljoa naurattanut kun joku 70 euron kuukausierä karhuttiin kaksinkertaisena, kun en tahallani ollut jättänyt maksamatta, ainoastaan siitä syystä ettei ollut rahaa! Aina kun yhtä velkaa lyhensi niin joku jäi maksamatta, sitten tuli pakolliset laskut, sähköt vuokrat, kaikkea yritin maksaa niska limassa, mutta oli pakko jättää nuo perintälaskut maksamatta, kun ei kertakaikkiaan ollut mistä maksaa ja siellähän ne paisui ja paisui sellaisiksi, ettei siihen ollut mitään mahdollisuutta. Tein maksusuunnitelman intrumin kanssa missä sovin tuollaisen 200€ perintälaskun osittamisesta 3 erään. Alkuperäinen summa mitä karhuttiin oli muutaman kympin arvoinen. Erän suuruudeksi tuli päälle 100€ ja summa paisui jo 300€. Samaan aikaan kun tuli uusia laskuja. En väitä olleeni ihan viaton, olisi sitä voinut nuorempana fiksumpikin olla ja olla ottamatta omiin nimiin aivan kaikkea, vaan minkäs teet. Nyt on ulosotossa 4000€ velka jonka alkuperäinen arvo on vain muutamia satasia.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 08:30"]Oma tarinani lyhyesti. Oltiin lasten isän kanssa yhdessä monta vuotta, hänellä vakituinen työ ja itselläni pätkätöitä. Hyvin pärjättiin, mutta nuorena parina jouduttiin kuten moni muukin aloittamaan pesänrakennus tyhjästä, ei ollut isiä ja äitiä maksamassa. Monet huonekalut hommattiin kätettynä, osa ostettiin säästöistä ja kuukausipalkasta, jotkut jutut oli pakko ottaa osamaksulla. Makseltiin osamaksuja ja pärjättiin. Sitten tuli ero. Suurin osa kauniista oli minun nimelle otettuja. Olin työtön ja lapset jäivät minulle, mies muutti yhteen naisen kanssa jossa molemmat saavat kuukausipalkan ja minä saan minimielarit. En pystynyt maksamaan kaikkea, yhdessä otettuja velkoja. Niin alkoi maksukierre, ei paljoa naurattanut kun joku 70 euron kuukausierä karhuttiin kaksinkertaisena, kun en tahallani ollut jättänyt maksamatta, ainoastaan siitä syystä ettei ollut rahaa! Aina kun yhtä velkaa lyhensi niin joku jäi maksamatta, sitten tuli pakolliset laskut, sähköt vuokrat, kaikkea yritin maksaa niska limassa, mutta oli pakko jättää nuo perintälaskut maksamatta, kun ei kertakaikkiaan ollut mistä maksaa ja siellähän ne paisui ja paisui sellaisiksi, ettei siihen ollut mitään mahdollisuutta. Tein maksusuunnitelman intrumin kanssa missä sovin tuollaisen 200€ perintälaskun osittamisesta 3 erään. Alkuperäinen summa mitä karhuttiin oli muutaman kympin arvoinen. Erän suuruudeksi tuli päälle 100€ ja summa paisui jo 300€. Samaan aikaan kun tuli uusia laskuja. En väitä olleeni ihan viaton, olisi sitä voinut nuorempana fiksumpikin olla ja olla ottamatta omiin nimiin aivan kaikkea, vaan minkäs teet. Nyt on ulosotossa 4000€ velka jonka alkuperäinen arvo on vain muutamia satasia.
[/quote] jatkan vielä senverran, että mikäli perimiskulut olisi inhimilliset, yritykset olisivat saaneet omansa takaisin jo aikapäiviä sitten. He kun saavat perinnän ja ulosoton kautta vain sen omansa pois. Suurin osa rahasta menee perintäfirmalle ja oikeuskuluihin. Tässä häviää minunmielestäni myös yritykset, jotka eivät sitten välttämättä saa ikinä takaisin joiltain ihmisiltä omiaan tai se vie hyvin kauan. Maksuvaikeuksiin ajautunut ihminen kykenisi maksamaan alkuperäisen pääoman jossain vaiheessa kyllä, siis mikäli on niinkuin minulla oli että moraali oli kohdallaan ja lyhensin velkoja ensisijaisesti niin paljon kuin pystyin ja nipistin kaikesta muusta. Minusta tässä perintäfirmojen toiminnalla häviää kaikki, kaikki paitsi he itse. Ihminen ajetaan ahtaalle, vaikka yrität sopia velan moneen erään, he tekevät sillä voiton. Summa kasvaa kolmanneksen taas lisää. Ei ole mitään mahdollisuutta enää oikeudenmukaisuuteen kun lasku on mennyt perintään. Tietyt firmat laittaa tosi herkästi saatavan sinne.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 23:46"]
Nykyisin en edes vastaa puheluihin, mutta viime kerralla vahingossa vastasin unenpöpperössä ja ehdin sanoa, että ei tartte soittaa! Näkemiin, niin äijä vastas, että taitaa olla huono hetki ja soitan myöhemmin uudestaan. Tokasin siihen, että turhaan sä kuule tuhlaat aikaas ja näkemään ja hyvästi!
[/quote]
Tuo kaiffari kuvastaa hyvin sitä miksi perintätoimistoja ei voi ajaa alas. Ilman perintätoimistoja tuokin jannu saisi kenenkään hätyyttämättä jättää velkansa maksamamatta.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 08:54"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 08:30"]Oma tarinani lyhyesti. Oltiin lasten isän kanssa yhdessä monta vuotta, hänellä vakituinen työ ja itselläni pätkätöitä. Hyvin pärjättiin, mutta nuorena parina jouduttiin kuten moni muukin aloittamaan pesänrakennus tyhjästä, ei ollut isiä ja äitiä maksamassa. Monet huonekalut hommattiin kätettynä, osa ostettiin säästöistä ja kuukausipalkasta, jotkut jutut oli pakko ottaa osamaksulla. Makseltiin osamaksuja ja pärjättiin. Sitten tuli ero. Suurin osa kauniista oli minun nimelle otettuja. Olin työtön ja lapset jäivät minulle, mies muutti yhteen naisen kanssa jossa molemmat saavat kuukausipalkan ja minä saan minimielarit. En pystynyt maksamaan kaikkea, yhdessä otettuja velkoja. Niin alkoi maksukierre, ei paljoa naurattanut kun joku 70 euron kuukausierä karhuttiin kaksinkertaisena, kun en tahallani ollut jättänyt maksamatta, ainoastaan siitä syystä ettei ollut rahaa! Aina kun yhtä velkaa lyhensi niin joku jäi maksamatta, sitten tuli pakolliset laskut, sähköt vuokrat, kaikkea yritin maksaa niska limassa, mutta oli pakko jättää nuo perintälaskut maksamatta, kun ei kertakaikkiaan ollut mistä maksaa ja siellähän ne paisui ja paisui sellaisiksi, ettei siihen ollut mitään mahdollisuutta. Tein maksusuunnitelman intrumin kanssa missä sovin tuollaisen 200€ perintälaskun osittamisesta 3 erään. Alkuperäinen summa mitä karhuttiin oli muutaman kympin arvoinen. Erän suuruudeksi tuli päälle 100€ ja summa paisui jo 300€. Samaan aikaan kun tuli uusia laskuja. En väitä olleeni ihan viaton, olisi sitä voinut nuorempana fiksumpikin olla ja olla ottamatta omiin nimiin aivan kaikkea, vaan minkäs teet. Nyt on ulosotossa 4000€ velka jonka alkuperäinen arvo on vain muutamia satasia. [/quote] jatkan vielä senverran, että mikäli perimiskulut olisi inhimilliset, yritykset olisivat saaneet omansa takaisin jo aikapäiviä sitten. He kun saavat perinnän ja ulosoton kautta vain sen omansa pois. Suurin osa rahasta menee perintäfirmalle ja oikeuskuluihin. Tässä häviää minunmielestäni myös yritykset, jotka eivät sitten välttämättä saa ikinä takaisin joiltain ihmisiltä omiaan tai se vie hyvin kauan. Maksuvaikeuksiin ajautunut ihminen kykenisi maksamaan alkuperäisen pääoman jossain vaiheessa kyllä, siis mikäli on niinkuin minulla oli että moraali oli kohdallaan ja lyhensin velkoja ensisijaisesti niin paljon kuin pystyin ja nipistin kaikesta muusta. Minusta tässä perintäfirmojen toiminnalla häviää kaikki, kaikki paitsi he itse. Ihminen ajetaan ahtaalle, vaikka yrität sopia velan moneen erään, he tekevät sillä voiton. Summa kasvaa kolmanneksen taas lisää. Ei ole mitään mahdollisuutta enää oikeudenmukaisuuteen kun lasku on mennyt perintään. Tietyt firmat laittaa tosi herkästi saatavan sinne.
[/quote]
Kai nyt sentään olet myynyt niitä huonekaluja tms.?
Itse olin ilman pöytää ja tuoleja monta kuukautta ensimmäisessä asunnossani, kun ei ollut ylimääräistä mutta en halunnut ostaa velaksi.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 05:27"]
Kyllä vaan toiset elättävät toisia ihan hyvästä tahdostaan. Jopa on sellaisia aviomiehiä, lapsia tai sisaruksia, tätiä tai setiä. Ei kaikki pohjaa elämäänsä valtavaan ahneuteen ja itsekkyyteen, vaan jakavat jopa omasta hyvästään. Ja ihan kuule jopa hyvällä mielellä. Ottaakos se sinua jotenkin päähän?
[/quote]
Olisin yläpeukuttanut ilman viimoista lausetta.
Toki toiset tekevät hyvää pyyteettä. Mutta mitä vieraampi on ihminen, sitä todennäköisemmin sitä hyvää ei tehdä. Ja mitä rikkaampi on ihminen, sitä todennäköisemmin sitä ei tehdä. Eka väite perstuntumalla ja jälkimmäisestä on joku tutkimus muistaakseni ollut.
Auttaisitko sinä parilla sadalla jotain tuiki tuntematonta, jolla on unohtunut, että ulkomailla puhelimen käyttäminen maksaa enemmän ja on rallatellut pikavipillä maksetulla etelänmatkalla talouden lopullisesti kuralle?
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 05:29"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 01:46"]
Velkaantuminen on aina omaa syytä
[/quote]
Ei ole.
[/quote]
Meinasin älähtää ja kysyä milloin muka ei ole, mutta nykyäänhän vanhemmat ottavat velkaa lapsen nimissä...
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 23:46"]
Nykyisin en edes vastaa puheluihin, mutta viime kerralla vahingossa vastasin unenpöpperössä ja ehdin sanoa, että ei tartte soittaa! Näkemiin, niin äijä vastas, että taitaa olla huono hetki ja soitan myöhemmin uudestaan. Tokasin siihen, että turhaan sä kuule tuhlaat aikaas ja näkemään ja hyvästi!
[/quote]
Tuo kaiffari kuvastaa hyvin sitä miksi perintätoimistoja ei voi ajaa alas. Ilman perintätoimistoja tuokin jannu saisi kenenkään hätyyttämättä jättää velkansa maksamamatta.
[/quote]
Perintätoimiston ainoa funktio tässä prosessissa näkyy olevan perittävän summan hinaaminen ylöspäin. Varsinaisen rahan perimisen tekee viimekädessä ulosottomies, joka on valtion virkamies. Kerroppa vielä kerran että mihin niitä perintätoimistoja tarvittiinkaan?
Hei mistä olisin myynyt huonekalut kun mies otti eron tullessa puolet itselleen ja jouduin hankkimaan omilla rahoilla uusia halpoja? Mitään turhaa ja arvokasta meillä ei ollut koskaan, mitä olisi voinut myydä.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 05:29"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 01:46"]
Velkaantuminen on aina omaa syytä
[/quote]
Ei ole.
[/quote]
Meinasin älähtää ja kysyä milloin muka ei ole, mutta nykyäänhän vanhemmat ottavat velkaa lapsen nimissä...
[/quote]
Edellisen laman aikaan oli myös tuttujensa ja sukulaistensa yritysten lainoja taanneita, joilta katosi (pakkohuutokaupattiin) ensin kaikki omaisuus alihintaan, yllättävän usein pankinjohtajien kavereille, sitten jäi vielä satojen tuhansien velka päälle. Siihen aikaan lisäksi lain mukaan tuo velka ei vanhentunut ikinä jos velkoja jaksoi sitä uusia säännöllisesti.
Onko tuo sitten omasta syystään velkaantumista? Tavallaan kait on, mutta siihen aikaan meni montakin asiaa pieleen johon nämä velalliset ei voineet vaikuttaa mitenkään.
Minun mielestä ei ole lapsille henkisesti hyväksi eron jälkeen joutua tyhjään asuntoon missä ei ole sänkyjä eikä ruokapöytää. Ero muutenkin oli kova paikka ja lapset kärsi, yritin silti tehdä meille kodin missä on hyvä olla. Mutta pikkuhiljaa, uutta osamaksua en luojankiitos saanut otettua, että pakolliset hommattiin mitä maksujen jälkeen pystyi, tasan kaksi asiaa siis: Lasten kerrossänky 2 kk muutosta, käytettynä. keittiönpöytä niinikään käytettynä vähän myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:01"]
Kai nyt sentään olet myynyt niitä huonekaluja tms.?
Itse olin ilman pöytää ja tuoleja monta kuukautta ensimmäisessä asunnossani, kun ei ollut ylimääräistä mutta en halunnut ostaa velaksi.
[/quote]
Ei kannata myydä käytettyä kalua. Fiksumpaa on ottaa pankista kulutusluotto ja maksaa osamaksut pois.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:10"]
Edellisen laman aikaan oli myös tuttujensa ja sukulaistensa yritysten lainoja taanneita, joilta katosi (pakkohuutokaupattiin) ensin kaikki omaisuus alihintaan, yllättävän usein pankinjohtajien kavereille, sitten jäi vielä satojen tuhansien velka päälle. Siihen aikaan lisäksi lain mukaan tuo velka ei vanhentunut ikinä jos velkoja jaksoi sitä uusia säännöllisesti.
Onko tuo sitten omasta syystään velkaantumista? Tavallaan kait on, mutta siihen aikaan meni montakin asiaa pieleen johon nämä velalliset ei voineet vaikuttaa mitenkään.
[/quote]
Tuo on nimenomaan omaa syytä. Kyllä aikuisen ja oikeustoimikelpoisen pitäisi ymmärtää mitä lainan takaaminen tarkoittaa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:01"]
Kai nyt sentään olet myynyt niitä huonekaluja tms.?
Itse olin ilman pöytää ja tuoleja monta kuukautta ensimmäisessä asunnossani, kun ei ollut ylimääräistä mutta en halunnut ostaa velaksi.
[/quote]
Ei kannata myydä käytettyä kalua. Fiksumpaa on ottaa pankista kulutusluotto ja maksaa osamaksut pois.
[/quote]
Fiksumpaa olisi kyllä ottaa se kulutusluotto alun perinkin. Mutta kuten tässä ketjussa on jo monta kertaa sanottu, niin perinnässä olevat eivät yleisesti ottaen ole kovin fiksuja ja siksi on ehkä hieman kyseenalaista tehdä heillä bisnestä.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:20"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:10"]
Edellisen laman aikaan oli myös tuttujensa ja sukulaistensa yritysten lainoja taanneita, joilta katosi (pakkohuutokaupattiin) ensin kaikki omaisuus alihintaan, yllättävän usein pankinjohtajien kavereille, sitten jäi vielä satojen tuhansien velka päälle. Siihen aikaan lisäksi lain mukaan tuo velka ei vanhentunut ikinä jos velkoja jaksoi sitä uusia säännöllisesti.
Onko tuo sitten omasta syystään velkaantumista? Tavallaan kait on, mutta siihen aikaan meni montakin asiaa pieleen johon nämä velalliset ei voineet vaikuttaa mitenkään.
[/quote]
Tuo on nimenomaan omaa syytä. Kyllä aikuisen ja oikeustoimikelpoisen pitäisi ymmärtää mitä lainan takaaminen tarkoittaa.
[/quote]
Sen ainakin itse olen oppinut elämässä, ettei kannata taata edes omien lapsiensa velkoja. Eräs sukulaiseni teki näin ja maksoi "oppirahoja" miltei 20 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:16"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:01"]
Kai nyt sentään olet myynyt niitä huonekaluja tms.?
Itse olin ilman pöytää ja tuoleja monta kuukautta ensimmäisessä asunnossani, kun ei ollut ylimääräistä mutta en halunnut ostaa velaksi.
[/quote]
Ei kannata myydä käytettyä kalua. Fiksumpaa on ottaa pankista kulutusluotto ja maksaa osamaksut pois.
[/quote] niin teki mieheni, mutta minä olin eron tultua määräaikaisessa suht. Pienipalkkaisessa työssä enkä saanut mitään kulutusluottoja. Varsinkin kun aika pian alkoi tulla maksuhäiriömerkintöjä. Noh kaikesta oppineena, maksan ulosotot, olen joskus vapaa. Ikinä, en ikinä enää ota osamaksuja, en. Oli tyhmää ottaa niitä omiin nimiin, mutta luotin ex mieheen, olin nuori, naivi ha sokea. Enkä voi häntä yksin syyttää, sillä minä olen ollut niitä itse ottamassa. Kaduttaa oma ajattelemattomuus. Olisin halunnut maksaa kaiken takaisin , mutta näin pääsi käymään. Ja olen yhä sitä mieltä, että kaikki olisi maksettu ajat sitten, jos perimiskulut olisi inhimilliset. Kun se kulu mikä päälle lätkästään, ei hyödytä sitä yritystä millään jolle olen velkaa. He eivät saa kuin omansa pois. Ja maksavat vielä perintäfirman käytöstä. Perintäfirma saa siis rahansa maksavalta yritykseltä, että kynittävältä ihmiseltä.
Mites näin päin: minulla on pienehkö yritys, jolla saan itseni työllistettyä. Minut ajavat konkurssiin ihmiset, jotka eivät hoida laskujaan. Ei löydy sympatiaa loiseläjille.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:31"]
Mites näin päin: minulla on pienehkö yritys, jolla saan itseni työllistettyä. Minut ajavat konkurssiin ihmiset, jotka eivät hoida laskujaan. Ei löydy sympatiaa loiseläjille.
[/quote]
Niin, vastahan tässä ketjussa on 40000 kertaa valitettu siitä että ihmiset ei maksa laskujaan. Toisaalta yhtään kertaa ei ole saatu kerrottua, että mitä tekemistä tällä on perintätoimistojen tarpeellisuuden kanssa. Mitä se perintätoimisto siinä prosessissa tekee, paitsi nostaa velan määrää? Jos velallinen ei maksa, sen rahan perii ulosottomies eikä perintätoimisto.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 23:46"]
Nykyisin en edes vastaa puheluihin, mutta viime kerralla vahingossa vastasin unenpöpperössä ja ehdin sanoa, että ei tartte soittaa! Näkemiin, niin äijä vastas, että taitaa olla huono hetki ja soitan myöhemmin uudestaan. Tokasin siihen, että turhaan sä kuule tuhlaat aikaas ja näkemään ja hyvästi!
[/quote]
Tuo kaiffari kuvastaa hyvin sitä miksi perintätoimistoja ei voi ajaa alas. Ilman perintätoimistoja tuokin jannu saisi kenenkään hätyyttämättä jättää velkansa maksamamatta.
[/quote]
Perintätoimiston ainoa funktio tässä prosessissa näkyy olevan perittävän summan hinaaminen ylöspäin. Varsinaisen rahan perimisen tekee viimekädessä ulosottomies, joka on valtion virkamies. Kerroppa vielä kerran että mihin niitä perintätoimistoja tarvittiinkaan?
[/quote]
Tämähän nyt on ihan tyhmän lain ongelma. Jos velanperijälle sallittaisiin voimankäyttö, niin tuskin tarvitsisi mennä ulosottoon kovinkaan useasti vaan voisi maksuhalua löytyä pienemmilläkin summilla.
Ulosotto taas tapahtuu verorahoilla ja tämä järjestelmä maksaa meille turhaan. Yksityinen yritys taas ei.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:27"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:22"]
tai jopa oikeudenkäyntikuluineen jotain luokkaa plus 250 euroa??
[/quote]
Ilmaiseksiko pitäisi maksamattomia laskuja periä?
[/quote]
Niin mitään välimuotojahan ei ole. 0 tai 250€.