Mitä teidän pienet lapset tekee ulkona? Mun lapsi ei vain viihdy.
Mun kolmevuotias ei ole koskaan viihtynyt ulkona. Haluaa kyllä lähteä ulos mutta ei halua tehdä siellä mitään. Ei keinua, ei kävellä metsäpoluilla tai puistossa, leikkikentillä viihtyy pari min ja haluaa kotiin. Koko ajan vain valittaa että ei viihdy eikä jaksa olla ulkona vaan haluaa kotiin. Edes vesilätäköt ei kiinnosta. Itse tykkäisin olla paljon ulkona mutta lapsi vaan ei. Hän vaikuttaa ulkona kyllästyneeltä, turhautuneelta ja tuskastuneelta. Hiekkalaatikolla vain kyllästyneenä heittelee hiekkaa ilmaan. Olen yrittänyt keksiä vaikka mitkä juoksukilpailut, lumipalloleikit ja vaikka mitkä mutta lapsi vain roikkuu käsipuolessani ja haluaa kotiin.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Osaako lapsi vielä itse kertoa, miksi ei tykkää ulkoilusta? Entäpä millaiset ulkovaatteet lapsella on, voisiko niissä olla jotain, mikä lasta ahdistaa? Esim. sopivien käsineiden löytäminen lapselle voi olla hankalaa ja väärän mallisilla hanskoilla on hankala käyttää hienomotorisia otteita. Jotkut lapset eivät tykkää liikkua ulkona, koska kengät jalassa liikkuminen tuntuu raskaammalta, toisia häiritsee ulkovaatteiden väljyys tai kahina, tai kun ulkona tulee hiki/kylmä... syitä on lukuisia. Nämä toki ovat usein yhteydessä aistiyliherkkyyksiin.
Tätä olin tulossa ehdottamaan. Aistiyliherkkyydet voi korostua ulkona ärsykkeiden määrän, sään vaihteluiden ja vaatetuksen vuoksi. Kotona hiljaisempaa, puhtaampaa ja ennalta-arvattavampaa (mm. hiekka ja kosteus voi olla no-no). Lapsi ei osaa nimetä epämukavuuden syytä, tuskin ymmärtää itsekään miksi olo on paha ja ulkona oleminen kuormittavaa. Pienet pätkät tällöin parempi vaihtoehto. Onko pukeminen vaikeaa? Jos tästä kyse, voi oppia pitämään ulkoilusta, kunhan näitä huomioudaan ja saa "siimaa" välttää liiallista kuormittumista josta seuraa tenkkapoo.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta omat lapseni ovat tykänneet ihan vaan kaivaa. Kaivaa kuoppia, tehdä hiekkakakkuja, linnoituksia. Jostain syystä monilla lapsilla tulee hetki, kun pitää yrittää kaivaa hiekkalaatikon reunan ali tunneli. Veden kantaminen kuoppiin ja ojat ovat käsittämättömän suosittuja. (Käydään usein pienellä hiekkarannalla, jossa käy lapsia paljon ja vesiraja on usein kaivettu kuoppia ja kanavia täyteen, joten ei ole vain meidän lapsen puuhaa.)
Lisäksi lapset ovat yleensä tuossa iässä halunneet kerätä keppejä ja kiviä. Tosin niissäkään ei toimi vanhempien innostaminen, vaan vain silloin kun itse keksivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
Ihan hyvin selvisi.
Että valehdellakin vielä pitää!
Jos poikasi on tällä hetkellä 18v niin kuin kommentissasi kerroit, hän ei ole voinut vielä varusmiespalvelusta suorittaa. Kutsuntoihin mennään sinä vuonna kuin täyttää 18 vuotta. Tänä vuonna kutsunnat ovat alkaneet elokuun puolivälissä ja jatkuvat joulukuulle asti. Joten poikasi voi aikaisintaan astua palvelukseen ensi vuoden tammikuussa. Eli näin!
Luin tässä välissä enemmän ap:n kirjoituksia ja kuulostaa siltä, että lapsi ei tosiaan innostu ulkoillessa siitä mistä suurin osa muita lapsia
Mitä jos lopettaisit stressaamisen ja antaisit lapsen olla enemmän sisällä? Suuri osa maailman kaupunkilaisista lapsista ei ulkoile niin paljoa kuin suomalaiset ja vielä harvempi pääsee jatkuvasti metsään. Ihan ihmisiä niistäkin kasvaa. Olkaa enemmän sisällä, ehkä jossain kohtaa ulkoilustakin löytyy ilo. Ja jos ei, niin eipä sekään ole vakavaa.
t. 43
Mitä sitten tapahtuu, kun lapsi vetää liinat kiinni ja sanoo että tahtoo kotiin?
En tiedä mikä viisainta, mutta yritän kuvitella tuota teidän tilannetta ja verrata meihin. Jos me mentäisiin vaikka marjametsään (tai koirametsään) niin siellä sitten ollaan aikuisen määrittämä aika, oli lapsella kivaa tai ei. Marjat poimitaan tai koira ulkoilutetaan. Eikä nuo sitten kauhean kauaa jaksa kitistä, vaan tyytyvät johonkin omaan puuhaansa.
Leikkipuistot nyt tietty vähän eri. Vaikka kun on sisaruksia, niin joutuu siellä joku aina välillä väkisin olemaan, kun muut vielä tahtovat olla. Ja vähitellen usein sitten johonkin innostuu taas sekin kiukuttelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
En ole ap, mutta kysymyksesi on aivan älytön. Miksi ap:n pitäisi antaa edes yhtä ajatusta mahdolliselle tulevalle varusmiespalvelukselle? Miten se palvelee tämän hetkistä ongelmaa?
Nyt on kyse siitä, että 3v ei viihdy ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako lapsi vielä itse kertoa, miksi ei tykkää ulkoilusta? Entäpä millaiset ulkovaatteet lapsella on, voisiko niissä olla jotain, mikä lasta ahdistaa? Esim. sopivien käsineiden löytäminen lapselle voi olla hankalaa ja väärän mallisilla hanskoilla on hankala käyttää hienomotorisia otteita. Jotkut lapset eivät tykkää liikkua ulkona, koska kengät jalassa liikkuminen tuntuu raskaammalta, toisia häiritsee ulkovaatteiden väljyys tai kahina, tai kun ulkona tulee hiki/kylmä... syitä on lukuisia. Nämä toki ovat usein yhteydessä aistiyliherkkyyksiin.
Tätä olin tulossa ehdottamaan. Aistiyliherkkyydet voi korostua ulkona ärsykkeiden määrän, sään vaihteluiden ja vaatetuksen vuoksi. Kotona hiljaisempaa, puhtaampaa ja ennalta-arvattavampaa (mm. hiekka ja kosteus voi olla no-no). Lapsi ei osaa nimetä epämukavuuden syytä, tuskin ymmärtää itsekään miksi olo on paha ja ulkona oleminen kuormittavaa. Pienet pätkät tällöin parempi vaihtoehto. Onko pukeminen vaikeaa? Jos tästä kyse, voi oppia pitämään ulkoilusta, kunhan näitä huomioudaan ja saa "siimaa" välttää liiallista kuormittumista josta seuraa tenkkapoo.
Pukemisessa autan kyllä ja lapsi siis joka päivä haluaa ulos. Mutta sitten ulkona ei vain tykkää olla. Inhoaa tuulen tuntua iholla, ja jos nenänpääkin on paljaana niin huomaa tuulen kun täällä tuulee kaikkialla pikkuisen aina. Ap
Hyötyliikunta, menkää jonnekin kävellen tai pyörällä. Kaverit. Jos lapsi tykkää sisällä ruoanlaittoleileistä, niin hommaa joku muovinen leikkikeittiö ulos. Valokuvatkaa kasvilajeja ja tehkää niistä oma kasvio.
Jos kasvien tunnistukseen tarvitaan lisää haastetta, niin opetelkaa kaikki Suomen sammalet ja jäkälät. Mun nuoruudessa kirjastosta sai kasvikirjoja, nykyään kai älypuhelimesta löytää ne kaikki.
Kesällä voi ulkona leikkiä samaa kuin sisällä. Kesällä voi myös syödä ulkona.
Joku erityinen lapsi sinulla kyllä on. :) Siksi ei tavalliset neuvot toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
Ehkä poika käyttää ajan sisällä niin, että voi tienata elantonsa pyssyleikkien ulkopuolelta?
ohis
Ot, useimmat kolmivuotiaat tunnistavat männyn ja kuusen, varmaan moni koivun ja vaahteran, mutta pajun sukuiset puut tuottavat vaikeuksia useille aikuisillekin, joten aika hyvin jos kolmivuotiaasi tuntee kaikki Suomen puut. Haastan kaikki lukijat etsimään lähiympäristöstään alkuun vaikka raidan ja salavan, jotka molemmat ovat hyvin yleisiä puita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
Ehkä poika käyttää ajan sisällä niin, että voi tienata elantonsa pyssyleikkien ulkopuolelta?
ohis
No samanlaisen vapaamatkustaja fiiliksen minäkin sain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
En ole ap, mutta kysymyksesi on aivan älytön. Miksi ap:n pitäisi antaa edes yhtä ajatusta mahdolliselle tulevalle varusmiespalvelukselle? Miten se palvelee tämän hetkistä ongelmaa?
Nyt on kyse siitä, että 3v ei viihdy ulkona.
Kysymykseni oli täysin relevantti. Jos 18-vuotiaanakaan ei viihdy ulkona, niin miten ajattelit tuollaisen ihmisen pystyvän suorittamaan asevelvollisuuden? Tämä asia tulisi ainakin ottaa lapsen kanssa puheeksi murrosiässä, että osaapahan ainakin varautua.
Olen itse ollut samanlainen äiti kuin sinä ap. Kuuluin partioon, harrastin/harrastan liikuntaa, ulkoilen paljon, olen aktiivinen
Kun lapset oli pieniä, niin joka päivä ulkoiltiin vähintäänkin puistossa, oli keli mikä hyvänsä. Kävin äiti-lapsi kerhoissa, seurakunnan kerhoissa jne. Vähän isompana lapsilla oli paljon erilaisia harrastuksia ja heitä kuskattiin niihin. Mökillä oli ja on kaikki pelit ja vehkeet; trampoliini, hyppylauta, sähköperämööttorivene lapsille, vetorenkaat vesileikkeihin jne jne. Talvella vein laskettelemaan ja luistelemaan.
Lapset eli tytär ja poika eivät ole koskaan oikeastaan innostuneet niistä. Aina ulos lähtö oli vähän vaikeaa, harrastukset jätettiin mielellään välistä ja mökilläkin ollaan mieluummin sisällä.
No nyt heillä on ikää 14v ja 18v. Kaikki harrastukset, liikunta ja ulkoilu on loppuneet jo viimeistään pari vuotta sitten. He ovat sanoneet, että eivät halua ulkoilla ja inhoavat liikuntaa yli kaiken. En ole enää pakottanut, kun siitä tulee vain paha mieli kaikille.
Vaikka itse näyttäisi esimerkkiä, antaisi mahdollisuuden ja tukisi kuinka niin silti lapsi voi olla aivan eri asioista kiinnostunut kuin itse.
Asia harmittaa minua, mutta mikäs teet. Täytyy yrittää tukea heitä niissä asioissa mistä he itse ovat kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Ot, useimmat kolmivuotiaat tunnistavat männyn ja kuusen, varmaan moni koivun ja vaahteran, mutta pajun sukuiset puut tuottavat vaikeuksia useille aikuisillekin, joten aika hyvin jos kolmivuotiaasi tuntee kaikki Suomen puut. Haastan kaikki lukijat etsimään lähiympäristöstään alkuun vaikka raidan ja salavan, jotka molemmat ovat hyvin yleisiä puita.
Noniin, tunnistaa siis meidän lähikulmilla olevat puulajit, ei toki kaikkia Suomen puita. Onpa kiva kun pitää viilata pilkkua. Pointtini taisi kuitenkin tulöa sinulle selväksi jo aiemmin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
En ole ap, mutta kysymyksesi on aivan älytön. Miksi ap:n pitäisi antaa edes yhtä ajatusta mahdolliselle tulevalle varusmiespalvelukselle? Miten se palvelee tämän hetkistä ongelmaa?
Nyt on kyse siitä, että 3v ei viihdy ulkona.Kysymykseni oli täysin relevantti. Jos 18-vuotiaanakaan ei viihdy ulkona, niin miten ajattelit tuollaisen ihmisen pystyvän suorittamaan asevelvollisuuden? Tämä asia tulisi ainakin ottaa lapsen kanssa puheeksi murrosiässä, että osaapahan ainakin varautua.
Ihme nillittäjä olet. Jos ihminen vihaa ulkoilua niin ehkä hän hakeutuu sivariin?
Oletko näyttänyt hänelle, mitä siellä hiekkalaatikolla voi hiekasta tehdä? Mitä leluja hänellä siellä on? Jos on vain ämpäri ja lapio, ne eivät kaikkia lapsia inspiroi. Jotakuta inspiroi autot => rakennetaan tietä, ja ajetaan sitä pitkin autoilla. Toinen voi tykätä hiekkakakkujen tekemisestä (tarvitsee erilaisia muotteja), kolmannelle hiekkalinnan rakentaminen voi olla "se juttu". Mutta harva lapsi keksii näitä itse. Mutta kun saa omaan juttuunsa kipinän, moni kehittää ideaa eteenpäin oman mielikuvituksensa mukaan.
Meillä pojat eivät aluksi viihtyneet hiekkalaatikolla, mutta kun kerran rakensin heidän kanssaan pienen hiekkalinnan, alkoivat pojat kaivaa sen alle tunneleita ja tekivät vaikka mitä jännää siihen.
Etsikää lapsen kanssa kauniita kiviä ja perustakaa "kiviakvaario" tai "kivipuutarha". Luonnosta löytyy toki muutakin mukaan poimittavaa, josta kotona voi rakentaa "keijumetsän" tai käyttää askartelumateriaaleina.
Lämpimänä aikana voi tutkia, millaisia ötököitä kivien alla asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa meidän pojalta. Ei pitänyt ulkoilusta pienenä, eikä nyt (18 v). Huonolla ilmalla en viitsinyt edes pakottaa ulos, koska se oli vaan niin kärsimystä. Hyvällä ilmalla sitten oltiin sen verran ulkona, että just pystyi sanomaan, että ulkona on oltu.
Ihan mielenkiinnolla kysyn, miten ajattelit että poikasi selviää varusmiespalveluksesta jos ulkona oleminen ei maistu? Oletko tätä miettinyt?
En ole ap, mutta kysymyksesi on aivan älytön. Miksi ap:n pitäisi antaa edes yhtä ajatusta mahdolliselle tulevalle varusmiespalvelukselle? Miten se palvelee tämän hetkistä ongelmaa?
Nyt on kyse siitä, että 3v ei viihdy ulkona.Kysymykseni oli täysin relevantti. Jos 18-vuotiaanakaan ei viihdy ulkona, niin miten ajattelit tuollaisen ihmisen pystyvän suorittamaan asevelvollisuuden? Tämä asia tulisi ainakin ottaa lapsen kanssa puheeksi murrosiässä, että osaapahan ainakin varautua.
Ihme nillittäjä olet. Jos ihminen vihaa ulkoilua niin ehkä hän hakeutuu sivariin?
Siviilipalvelukseen hakeudutaan yleensä vakaumuksellisista syistä. Ilmeisesti vastuunkanto ja isänmaan puolustaminen ja asevelvollisuus ei merkitse mitään, jos sivariinkin hakeudutaan sen vuoksi että ei viihdy ulkona. Eihän tällaisella ihmisellä ole mitään edellytyksiä pärjätä tässä maailmassa, jos on allerginen ulkoilmalle.
Suosittelen myös ulkoilun vähentämistä enemmän hyödyn suuntaan. Menkää kauppaan polkupyörillä tai kävellen, kerran viikossa ehkä jokin pidempi ulkoilu, metsäretki, tms. Ulkoilut kannattaa jättää kavereiden harteille.
Omassa lapsuudessani olin ulkona kavereiden kanssa ja yhdessä leikittiin kymmentä tikkua laudalla ja kirkonrottaa (noin 5-vuotiaasta alkaen). Pyöräilin kavereille eikä sisällä oltu ollenkaan. Sitä ennen muistan lähinnä hiekkalaatikkoleikkejä. Vanhemmat veivät luistelemaan ja hiihtämään mutta heti kun osasin itse laittaa luistimet jalkaan, mentiin kaveriporukalla (7-vuotiaasta alkaen). Ja joskus 6-vuotiaana tein parhaan kaverini kanssa eväsretken suksilla pellolle. Eväänä oli lenkkimakkaraa, jota söimme sormet kohmeessa sukset jalassa (ei osattu niitä irrottaa). Mitään pakkoulkoiluja ulkoilun vuoksi ei meillä ollut ja siitä olen kiitollinen. Perustaidot piti oppia, eli pyöräily, uinti, hiihto, luistelu, mutta muuten ei ollut pakko.
Ihan hyvin selvisi.