Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten vanhempien poissaolot töistä
02.10.2021 |
Mikä on "normaali" määrä olla pois töistä, sairaan lapsen kanssa?
Meillä saa olla 5 päivää omalla ilmoituksella ja välillä tuntuu, että pienten lasten äidit käyttävät tätä hyväkseen.
Ensin ollaan viisi päivää pois, tullaan pariksi päiväksi töihin ja taas viisi päivää.
Tiedän, että korona vaikuttaa tähänkin, mutta silti.
Laskin että muutama äiti ovat olleet kesäloman jälkeen vain viikon yhtäsoittoa töissä. Muuten päivä silloin, toinen tällöin. Ja loppuajat poissa.
Ja työt pitää kuitenkin tehdä, meidän lapsettomien tai joilla on isot lapset.
Kommentit (154)
Huh mitä kommentteja täällä. Ei se ihme, ettei nuoria paljon vauvat kiinnosta, kun asenneilmapiiri pienten lasten vanhempia kohtaan on tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia on se, että jos pieni lapsi sairastaa, häntä hoitamassa on kotona joku aikuinen. Monesti se on äiti tai isä.
Normaalia on myös se, jos päiväkoti-ikäinen lapsi sairastaa keskimäärin viikon kuukaudessa..
Ei ole normaalia, että viikko kuukaudesta ollaan sairaana, edes päiväkoti iässä.
Olet oikeassa, viikko kuussa on epänormaalin vähän. Muistathan, että nykyään pienikin räkäisyys estää lapsen viemisen hoitoon.
Minun lapseni aloitti hoidon juuri ennen kuin korona alkoi, eikä ollut 1,5 vuoteen kertaakaan sairaana. Tänä syksynä huomaa, että sairaita lapsia on taas tuotu hoitoon, kun jatkuvasti on tilanteita, että ryhmästä on puolet sairaana. Olen aika varma, että päiväkoti-ikäisten lasten sairastelut saisi kuriin sillä, että päiväkotiin ei tuotaisi niitä räkäisiä lapsia hoitoon tartuttamaan muita.
Kun lapsia on samassa tilassa, siellä kiertävät sairaudet. On pelkkää itsepetosta väittää että toiset vievät sairauksia päivähoitoon kun toiset tuovat niitä sieltä kotiin. Kyllä jokainen lapsi ihan yhtä lailla tarjoaa pöpöille kasvualustan.
Osaatko sanoa, miksi sairaudet eivät kiertäneet 2020 kevään ja 2021 kesän välillä, vaikka lapsia oli samassa tilassa?
Minun lapsillani kyllä oli flunssaa jopa kesällä 2020, vaikka kukaan ei käynyt koulussa tai päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hankala tilanne kaikille. Tiedän firmoja jotka ovat suoraan sanoneet etteivät voi tämän takia ottaa töihin lapsentekoikäisiä naisia tai naisia joilla pieniä lapsia. Firman talous ei kerta kaikkiaan kestä maksaa palkkaa jatkuvasti sairaslomalla olevalle.
No melko huonosti hoidettu/kannattamaton firma jos se yhdestä työntekijästä on noin kiinni. Yrittäjänä siirtäisin syyttävän katseen niistä äiti-ihmisistä pois esimerkiksi yrityksen kirjanpitoon ja liiketoimintamalliin, jos tilanne on noin tiukka.
Niin kauan kun projektien dedikset pitää ja hommat hoituu niin mulle on aivan sama vaikka työntekijäni olisivat kuussa. Meillä maksetaan tuloksesta, ei työpaikalla hengailusta.
En minäkään ymmärrä, miten (etä)töitä tehdessä pystyy samaan aikaan vahtimaan pieniä lapsia. Toki kaikki työt eivät ole kovin vaativia mutta jatkuvat keskeytykset kyllä haittaavat monia töitä.
Lisäksi ne vievät aikaa. Jos on tarkoitus tehdä etötöissä yhtä paljon töitä samassa ajassa kuin työpaikallakin, en ihan ymmärrä miten se voisi onnistua, kun lapsi vie osan ajasta. Ellei sitten työpäivä sisällä paljon tyhjää aikaa ja varsinaiset yöt on oikeasti tehty paljon nopeammin.
Tuttullani oli lapsilla ns. ripuli lähes joka viikon maanantaina ja perjantaina. Sitten vielä ne lasten oikeatkin sairaudet ja omat päälle. Jos ei sairauslomalappua vaadita niin aivan varmasti jokainen käyttää tätä systeemiä hyväkseen. Monet laskevat kuinka paljon vuodessa voi sairastaa niin ettei aleta palkasta vähentämään.
Sairaalan työpaikka ruokalassa kuulin kun joku kysyi työkaverilta että onko jo lakisääteiset sairauslomat tullut pidettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi hankala tilanne kaikille. Tiedän firmoja jotka ovat suoraan sanoneet etteivät voi tämän takia ottaa töihin lapsentekoikäisiä naisia tai naisia joilla pieniä lapsia. Firman talous ei kerta kaikkiaan kestä maksaa palkkaa jatkuvasti sairaslomalla olevalle.
Joo huomattu on. Vaikka sanoisit ettet ole ajatellut perustaa perhettä, niin silti olettavat että teet niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.
Kommentoin vain sanomaasi:
"Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille."
En nyt ihan ymmärrä, miksi ruoan lämmittäminen mikrossa olisi yhtään vaikeampaa kolmevuotiaan vanhemmalle kuin lapsettomallekaan? Piirustusvälineitä meillä ei tarvitse sen kummemmin järjestää ja lastenohjelmankin lapsi osaa ihan itse tabletilta tai televisiosta valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä monissa firmoissa jokainen työntekijä ja hänen panoksensa on tärkeä. Ajattele vaikkapa firmaa jossa 2-3 työntekijää ja yksi on puolet ajasta sairaslomalla. Toki eri asia jos hän silti hoitaa työnsä, eihän siinä sitten mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi hankala tilanne kaikille. Tiedän firmoja jotka ovat suoraan sanoneet etteivät voi tämän takia ottaa töihin lapsentekoikäisiä naisia tai naisia joilla pieniä lapsia. Firman talous ei kerta kaikkiaan kestä maksaa palkkaa jatkuvasti sairaslomalla olevalle.
No melko huonosti hoidettu/kannattamaton firma jos se yhdestä työntekijästä on noin kiinni. Yrittäjänä siirtäisin syyttävän katseen niistä äiti-ihmisistä pois esimerkiksi yrityksen kirjanpitoon ja liiketoimintamalliin, jos tilanne on noin tiukka.
Niin kauan kun projektien dedikset pitää ja hommat hoituu niin mulle on aivan sama vaikka työntekijäni olisivat kuussa. Meillä maksetaan tuloksesta, ei työpaikalla hengailusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.
Kommentoin vain sanomaasi:
"Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille."
En nyt ihan ymmärrä, miksi ruoan lämmittäminen mikrossa olisi yhtään vaikeampaa kolmevuotiaan vanhemmalle kuin lapsettomallekaan? Piirustusvälineitä meillä ei tarvitse sen kummemmin järjestää ja lastenohjelmankin lapsi osaa ihan itse tabletilta tai televisiosta valita.
No olisit heti sanonut, että kolmevuotiaasi ei tarvitse päivän aikana aikuista yhtään mihinkään, vaan käyttää sujuvasti yksinään viihde-elektroniikkaa ja nukahtaa päiväunillekin itsekseen ruudun ääreen. Kertaakaan päivän aikana ei tule mieleen yhtään asiaa, jonka haluaisi kertoa vanhemmalleen, ei yhtään miksi-kysymystä, ei yhtään näytettävää piirrosta, ei yhtään ”miksei me ulkoilla tai tehdä mitään yhdessä” -kysymystä.
Meidän kolmevuotiaamme ei ole tuollainen, luojan kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia on se, että jos pieni lapsi sairastaa, häntä hoitamassa on kotona joku aikuinen. Monesti se on äiti tai isä.
Normaalia on myös se, jos päiväkoti-ikäinen lapsi sairastaa keskimäärin viikon kuukaudessa..
Tästä syystä meillä ei päiväkoti-ikäisten vanhemmille makseta mitään henkilökohtaisia lisiä, he ovat peruspalkalla vaikka 10 vuotta, jos lapsia tulee enemmän kuin yksi. Perusteluna on se, että kun ei saavuta tuloksia, ei ole tarpeen maksaa lisiä eikä tuloksia saavuta, jos tekee vain 75% työaikaa. Lisäksi ylennyksiä mietittäessä katsotaan kahden edellisen vuoden poissaolot ja kaikki säännöllisesti lasten takia poissaolevat on ehdoton ei. Kyllähän tätä pidetään vääränä tapana, mutta kun kysytään, että miten voit tehdä vaativampaa työtä, kun edes perustyöt eivät onnistu ajanpuutteen takia, niin vastaus on "minulla on pieniä lapsia, en aina ehdi". Selvä, meillä on yrityksen tavoitteet, ei kannata maksaa palkkaa tyhjästä.
Trollihan tämä on, mutta syrjintä perheasioiden perusteella on kiellettyä. Omituinen työpaikka muutenkin. Yleensä katsotaan pätevyyttä, ainakin oikeissa töissä, missä pitää osatakin jotain.
Oikeissa töissä katsotaan myös tulosta. Vaikka olisit miten pätevä, niin 15 päivässä et saa kokoon 20 työpäivä tulosta ja silloin on ihan laillista olla antamatta ylennystä. Kyse ei ole syrjimisestä perheasioiden takia, kyse on siitä, että yrityksen ei tarvitse maksaa kenellekään tulospalkkaa siitä, että tämä hoitaa lapsia kotona ja firmassa joku muu joutuu tekemään työt.
Tuo riippuu täysin henkilöstä, pätevyydestä ja tehtävästä. Ihan helposti joku voi 30 tunnissa myydä enemmän kuin toinen 45 tunnissa. Samoin huippukoodari tekee 30 tunnissa sen mihin hyvällä kuluu 45 tuntia.
Jos joku firma arvioi tuloksia käytettyjen työtuntien perusteella, niin ollaan pahasti hakoteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.
Kommentoin vain sanomaasi:
"Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille."
En nyt ihan ymmärrä, miksi ruoan lämmittäminen mikrossa olisi yhtään vaikeampaa kolmevuotiaan vanhemmalle kuin lapsettomallekaan? Piirustusvälineitä meillä ei tarvitse sen kummemmin järjestää ja lastenohjelmankin lapsi osaa ihan itse tabletilta tai televisiosta valita.
No olisit heti sanonut, että kolmevuotiaasi ei tarvitse päivän aikana aikuista yhtään mihinkään, vaan käyttää sujuvasti yksinään viihde-elektroniikkaa ja nukahtaa päiväunillekin itsekseen ruudun ääreen. Kertaakaan päivän aikana ei tule mieleen yhtään asiaa, jonka haluaisi kertoa vanhemmalleen, ei yhtään miksi-kysymystä, ei yhtään näytettävää piirrosta, ei yhtään ”miksei me ulkoilla tai tehdä mitään yhdessä” -kysymystä.
Meidän kolmevuotiaamme ei ole tuollainen, luojan kiitos.
Millä tavalla lapsen satunnaiset kysymykset veisivät ihmiseltä työkyvyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä, miten (etä)töitä tehdessä pystyy samaan aikaan vahtimaan pieniä lapsia. Toki kaikki työt eivät ole kovin vaativia mutta jatkuvat keskeytykset kyllä haittaavat monia töitä.
Lisäksi ne vievät aikaa. Jos on tarkoitus tehdä etötöissä yhtä paljon töitä samassa ajassa kuin työpaikallakin, en ihan ymmärrä miten se voisi onnistua, kun lapsi vie osan ajasta. Ellei sitten työpäivä sisällä paljon tyhjää aikaa ja varsinaiset yöt on oikeasti tehty paljon nopeammin.
Kaikkien työ ei ole aikaan sidottua. Esim. itse pystyn tekemään etätyöpäiväni tarvittaessa vaikka osissa 1) aamulla ennen kuin mies lähtee töihin 2) lapsen päiväuniaikaan 3) iltapäivällä kun mies on tullut töistä. Välillä toki saattaa olla joku palaveri tai koulutus, joka ei noihin tunteihin osu, mutta nämä olemme ratkaisseet siten, että mies on käynyt puoli päivää töissä ja ollut aamun/iltapäivän kotona hoitamassa lasta, tähänkin on monessa työssä mahdollisuus ja oikeus.
Nyt etätyöaikana ei tosiaan ole väliä missä työnsä tekee, mutta onhan sillä väliä jos niitä ei tee koska on jatkuvasti sairaslomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi hankala tilanne kaikille. Tiedän firmoja jotka ovat suoraan sanoneet etteivät voi tämän takia ottaa töihin lapsentekoikäisiä naisia tai naisia joilla pieniä lapsia. Firman talous ei kerta kaikkiaan kestä maksaa palkkaa jatkuvasti sairaslomalla olevalle.
No melko huonosti hoidettu/kannattamaton firma jos se yhdestä työntekijästä on noin kiinni. Yrittäjänä siirtäisin syyttävän katseen niistä äiti-ihmisistä pois esimerkiksi yrityksen kirjanpitoon ja liiketoimintamalliin, jos tilanne on noin tiukka.
Niin kauan kun projektien dedikset pitää ja hommat hoituu niin mulle on aivan sama vaikka työntekijäni olisivat kuussa. Meillä maksetaan tuloksesta, ei työpaikalla hengailusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teidän työpaikoilla kaikki naiset yksinhuoltajia, vai miksi tämä "pienten lasten vanhemmat" tarkoittaakin tarkemmin eriteltynä vain naisia?
Onko tosiaan vain lapsettomia miehiä? Vähän haiskahtaa naisvihalta. Tosiasiassa pienten lasten vanhempi on yhtä lailla isä kuin äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Kaikki etätyöt ei ole mitään toimistotöitä, jotka voi keskeyttää pyllyn pyyhkimisen, ruoan lämmittämisen, vesivärien levittämisen tai miljoonan "kato äiti tätä"- vaatimuksen kuuntelemisen ajaksi. Vai haluaisitko esimerkiksi, että oma 45min traumapsykoterapiasi keskeytyy terapeutin lapsen pyyhkimään-huutojen säestyksellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.
Kommentoin vain sanomaasi:
"Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille."
En nyt ihan ymmärrä, miksi ruoan lämmittäminen mikrossa olisi yhtään vaikeampaa kolmevuotiaan vanhemmalle kuin lapsettomallekaan? Piirustusvälineitä meillä ei tarvitse sen kummemmin järjestää ja lastenohjelmankin lapsi osaa ihan itse tabletilta tai televisiosta valita.
No olisit heti sanonut, että kolmevuotiaasi ei tarvitse päivän aikana aikuista yhtään mihinkään, vaan käyttää sujuvasti yksinään viihde-elektroniikkaa ja nukahtaa päiväunillekin itsekseen ruudun ääreen. Kertaakaan päivän aikana ei tule mieleen yhtään asiaa, jonka haluaisi kertoa vanhemmalleen, ei yhtään miksi-kysymystä, ei yhtään näytettävää piirrosta, ei yhtään ”miksei me ulkoilla tai tehdä mitään yhdessä” -kysymystä.
Meidän kolmevuotiaamme ei ole tuollainen, luojan kiitos.
Millä tavalla lapsen satunnaiset kysymykset veisivät ihmiseltä työkyvyn?
Näin lyhyesti sanoen: arvostan sekä ammattiani että lastani niin paljon, että en hoida kahdenkeskisiä luottamuksellisia työtapaamisiani jutellen samanaikaisesti kolmevuotiaan kanssa, enkä toisaalta oleta kolmevuotiaan tuijottavan ruutua kahdeksaa tuntia ilman ulkoilua.
ei pitäisi olla sallittua olla poissa lapsen flunssien takia kuin poikkeustapauksissa. ensisijaisesti työaikoja järjestelemällä, niin, että lapsen kanssa on jompikumpi vanhemmista ja toinen töissä. esim. jos isä töissä päivällä niin äiti tekee työnsä illalla. tämän pitäisi olla normi, ja erityisen tärkeää sellaisissa työpaikoissa, joissa töitä ei voi siirtää eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia on se, että jos pieni lapsi sairastaa, häntä hoitamassa on kotona joku aikuinen. Monesti se on äiti tai isä.
Normaalia on myös se, jos päiväkoti-ikäinen lapsi sairastaa keskimäärin viikon kuukaudessa..
Ei ole normaalia, että viikko kuukaudesta ollaan sairaana, edes päiväkoti iässä.
On ihan normaalia. Eihän tuohon tarvita kuin vuotava nenä maanantaina (pois päiväkodista ma-ti), aivastus ke (pois ke-to) ja yskäisy perjantaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lasten takia porukka yllättävän vähän poissa. Toki etätyö mahdollistaa työn tekemisen silloinkin, joten joka nuha ei välttämättä muille näy.
Minulla on vilkas 3-vuotias, ja tiedän kyllä työkavereita, jotka tekevät etätöitä nuhaisen lapsen kanssa. Mutta itse en mitenkään pysty kuvittelemaan, miten he sen tekevät? Suostuuko se lapsi katsomaan telkkua koko päivän?
Sinulla ei selvästikään ole tilanne hallussa. Äitiyden ja työn yhdistäminen on liian vaativaa.
No ei varmastikaan ole minulla tilanne hallussa. Kerro nyt ihan konkreettisesti, mitä kolmevuotias tekee päivän vanhempansa tehdessä töitä.
Esim. leikkii leluilla, piirtää, katsoo lastenohjelmia, nukkuu päiväunia, syötte yhdessä - kai sinulla on lounas- ja kahvitauot.
Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille.
Samoin kuin se kolmevuotias ihmeolento, joka kykenee olemaan vaatimatta vanhempaansa seuraksi tämän työskennellessä samassa talossa.
Oma lapseni ei moiseen kypsyyteen kykene, mutta jätti päiväunet kokonaan pois jo kaksivuotiaana.
En koe olevani ihmeolento, vaikka osaan tehdä asioita valmiiksi esim. edellisenä päivänä tai aamulla ennen työpäivän alkua. Siinä ei monta minuuttia mene, kun lämmittää edellispäivän päivällistä mikrossa lounaaksi.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.
Kommentoin vain sanomaasi:
"Olisipa kiva nähdä se ihmeolento, joka puolen tunnin ruokatauolla ja vartin kahvitauolla tekee ruoat lapselle ja itselleen, järjestää piirustusvälineet ja lastenohjelmat koko päiväksi sekä nukuttaa lapsen päiväunille."
En nyt ihan ymmärrä, miksi ruoan lämmittäminen mikrossa olisi yhtään vaikeampaa kolmevuotiaan vanhemmalle kuin lapsettomallekaan? Piirustusvälineitä meillä ei tarvitse sen kummemmin järjestää ja lastenohjelmankin lapsi osaa ihan itse tabletilta tai televisiosta valita.
No olisit heti sanonut, että kolmevuotiaasi ei tarvitse päivän aikana aikuista yhtään mihinkään, vaan käyttää sujuvasti yksinään viihde-elektroniikkaa ja nukahtaa päiväunillekin itsekseen ruudun ääreen. Kertaakaan päivän aikana ei tule mieleen yhtään asiaa, jonka haluaisi kertoa vanhemmalleen, ei yhtään miksi-kysymystä, ei yhtään näytettävää piirrosta, ei yhtään ”miksei me ulkoilla tai tehdä mitään yhdessä” -kysymystä.
Meidän kolmevuotiaamme ei ole tuollainen, luojan kiitos.
Minun työntekoni ei esty, vaikka välillä kommunikoisin lapseni kanssa. Samanlaisia keskeytyksiä tulee työpaikallakin, en ole 8h eristyksissä muista ihmisistä sen aikana.
Olisit heti sanonut että tässä on puhe edellispäivän päivällisen mikrottamisesta. Siihen pystyn kyllä minäkin. Minä luulin että me puhuimme kolmevuotiaan hoitamisesta työpäivän ohessa.
Mikrottele sinä vain niitä ruokiasi, se on helppoa jos ei ole lapsia ja työnä trollaus.